1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. matkailu

Lännenkylän pankki ryöstettiin aikanaan 5 kertaa päivässä ja rosvot jäivät aina kiinni – Ähtäri haluaa 1980-luvun teemapuistoon uutta elämää

Ähtärin lännenkylällä on värikäs historia. Vanhat tilat ovat Ähtärin eläinpuiston läheisyydessä nyt tyhjillään.

Rainer Roth selaa leikekirjaa kotonaan
Ähtärin eläinpuiston kupeessa oleva lännenkylä oli toiminnassa 1987-1991. Silloinen yrittäjä Rainer Roth kertoo katselevansa tyhjillään olevaa kylää haikeana.

Noin satametristä katua ympäröi villin lännen kaupunki.

Kadun varrelta löytyi teema-aiheen mukaisia puoteja, pieniä huvilaitteita, oikeita hevosiakin. Saluunan ovet kävivät tiuhaan suositussa ravintolassa. Sheriffi valvoi kylän tapahtumia.

Muutaman kerran päivässä liike kadulla pysähtyi, kun päivän keskeytti pankkiryöstö.

Nyt, yli 30 vuotta myöhemmin kylä seisoo yhä paikoilaan. Ihmiset ja hevoset ovat tosin lähteneet jo vuosia sitten.

Lännenkylää halkovan kadun päässä sijaitsevaan pormestarin taloksi kutsuttuun omakotitaloon puhaltaa ilmaa pari lämmitintä.

Täysin oman onnensa nojaan paikkaa ei ole siis jätetty.

Ähtärin kaupungin edustaja on tavannut tänä vuonna lännenkylän nykyisen omistajan. Matkailusta tunnettu kaupunki toivoo paikalle uutta elämää.

Ähtärin lännenkylä oli suosittu kohde 1980-luvun loppupuolella. Rainer Roth toimi kylän sheriffinä. Kuva: Rainer Rothin kotialbumi

Sheriffin idea

Lännenkylä avattiin vuonna 1987 lähelle Ähtärin eläinpuistoa. Ähtäriläinen Rainer Roth rakensi paikan perheensä kanssa.

– Työntekijät siellä olivat kaikki pukeutuneet teeman mukaan. Vaimo suunnitteli naisille puvut, miehillä oli stetsonit päässä ja coltit lonkalla. Rosvot ryöstivät pankin 4-5 kertaa päivässä. Ne saatiin aina kiinni, Roth muistelee.

Roth toimi itse kylän sheriffinä. Hänen poikansa olivat sheriffillä töissä näytöksissä, mutta myös tosielämässä. Lännenkylän väki myös asui yhdessä, kadun päässä sijaitsevassa pormestarin talossa. Sinne majoitettiin myös kesätyöntekijät.

Kylä oli kulta-aikanaan eloisa matkailukohde.

– Ihmisiä oli tosi paljon. Meillä oli TV-mainoskin aikanaan.

Helsingin Sanomat kirjoitti Ähtärin Lännenkylästä 21. elokuuta 1988. Kuva: Rainer Rothin kotialbumi

Roth törmäsi lännenkylän kaltaiseen teemapuistoon ensimmäisen kerran matkallaan Floridaan. Lopullisen sysäyksen oman lännenkylän perustamiseen hän sai Ruotsista.

– Minulla oli Ruotsissa hyvä tuttava, entinen huonekalukauppias. Hänen kauttaan tutustuin ruotsalaisen lännenkylän vetäjään. Siitä alkoi idea jauhaa päässä enemmän ja enemmän ja sitten sitä lähdettiin toteuttamaan. Ostin Ruotsin lännenkylän johtajalta paljon tuotteita meille.

Hevosia Roth toi eri puolilta maata ja myös ulkomailta. Niiden piti olla erikoisia, villiin länteen sopivia.

– Meillä oli intiaanihevosia, valkoisia ja mustavalkoisia hevosia. Hain niitä pitkin Tanskaa ja Puolaa. Meillä oli niille kymmenen hevosen talli.

Sheriffi poikineen ylläpiti järjestystä kylässä. Kuva: Rainer Rothin kotialbumi

Lama ajoi konkurssiin

Ähtärin lännenkylää oli tarkoitus kasvattaa vielä toisella satametrisellä kadulla, jonka päähän suunniteltiin hotellia. Aivan kylän vieressä kulkee junarata ja Roth oli jo hakenut lupaa omalle viralliselle pysäkille sen varrelta.

Kehitysideat menivät kuitenkin romukoppaan, kun lännenkylä jouduttiin sulkemaan vuonna 1991.

– Kun lama tuli, pankit alkoi fuusioitua ja hätyytellä lainanmaksujen ja uusien vakuuksien kanssa. Siitä tuli häslinki, jonka seurauksena löin hanskat tiskiin ja hain sen itse konkurssiin, Roth kertoo.

– Vähän olen katunut sitä, koska ei meillä olisi ollut hätää, jos olisi ollut pitkäjänteisyyttä. Tein kiinteistökauppaa siihen aikaan, joten minulla oli muitakin liiketoimia.

Lännenkylä on ollut vailla elämää jo usean vuoden. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Tontilla olevat rakennukset vaativat kunnostusta ennen uutta käyttöä. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Lännenkylä päätyi konkurssipesälle, joka vuokrasi sitä jonkin aikaa pienimuotoiseen yritystoimintaan. Kohta paikka palasi Rothin perheeseen, kun Rainer Rothin poika osti sen konkurssipesältä 1990-luvun lopussa.

– Poika teki siihen pienen hevostallin ja varaston. Ajatuksena oli käydä kaikennäköistä kauppaa, mutta ei hänkään siinä pärjännyt enää. Kulut olivat kuitenkin suuret. Puitteet olivat hyvät, siihen olisi tarvinnut ulkopuolista apua, joitakin muita yrityksiä.

Kaupunki joutui puuttumaan asiaan

2000-luvulle mentäessä lännenkylän tila oli moninaisessa käytössä. Siellä järjestettiin muun muassa erotiikkamessut ja moottoripyörätapaamisia.

Pikku hiljaa tontti alkoi näyttää heikolta. Pihalle kertyi romua ja Ähtärin kaupunki joutui puuttumaan asiaan.

– Kaupungille alkoi tulla valituksia. Juna kulki tontin ohi ja sieltä katsottuna paikka näytti karmealta, kertoo pitkänlinjan ähtäriläispoliitikko Risto Harju.

Harjun mukaan kaupunki joutui antamaan useita kehotuksia paikan siistimiseksi.

– Kun viimeinen ukaasi annettiin, niin alkoi tapahtua ja kyllä se sitten siivottiin. Mutta vasta paikan seuraava toimija alkoi siellä remontoida paikkoja suuremmin, Harju mainitsee.

Kaupungin mukaan lännenkylän nykytila ei ole haitaksi Ähtärille. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Harju oli paikalla vuonna 1987, kun lännenkylän länkkäriesitys sai ensi-iltansa. Hän muistelee tarinoineensa tapahtumista ystävälleen Pekka Tammilehdolle, eli laulaja Topi Sorsakoskelle.

– Sheriffi piti siinä puhuttelun roistoille ja sanoi "olkaa sitten ihmisiksi". Arvelen, että Pekka otti lauseen käyttöönsä tuosta tarinastani. Hän tapasi sanoa niin yleisölle keikkojensa päätteeksi.

Alavutelaistaiteilija on ikuistanut lännenkylän loistossaan Rothien kodin seinälle. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

"Se on hyvä paikka"

Lännenkylän seuraava omistaja oli Mauno Huhtala, joka osti paikan vuonna 2011. Mitään suunnitelmaa kiinteistölle ei ollut valmiina.

– Ostin sen Seinäjoen voudilta hetken mielijohteesta. Se on hyvä paikka, siinä kulkee ihmisiä ja juna pysähtyy, Huhtala toteaa.

Huhtala sopi pormestarin talossa edelleen asuneen Rothin pojan kanssa suullisesta vuokrasopimuksesta. Näin talo pysyisi myös lämpimänä kunnes Huhtala keksisi paikalle uutta käyttöä.

Muutama vuosi myöhemmin Huhtala oli myymässä taloa seuraavalle yrittäjälle, joka aikoi perustaa kiinteistölle matkailuliiketoimintaa. Uusi yrittäjä ehti kunnostaa paikkoja jonkin verran, mutta jo ennen kuin omistaja oli virallisesti vaihtunut, päätyi lännenkylä takaisin Huhtalalle.

Ennen sitä lännenkylässä tapahtui väkivaltainen yhteenotto pormestarin talon asukkaiden, sen naapureiden ja uuden yrittäjän välillä. Erimielisyydet koskivat pormestarin talossa asuvien muuttoajankohtaa. Selkkausta käsiteltiin hovioikeudessa vielä vuoden 2016 lopulla. Tuomioita jaettiin lopulta uudelle yrittäjälle pahoinpitelyistä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta ja pahoinpitelystä yhdelle naapureista.

Saluunan ovet ovat pysyneet kiinni jo kymmeniä vuosia. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Hinta 300 000 euroa

Viime vuosina Huhtala on yrittänyt myydä lännenkylää. Tällä hetkellä kohde ei ole välittäjällä, eikä siitä ole Huhtalan mukaan mikään kiire päästä eroon.

– Nyt on vähän huono aika. Minulla on niin monta muutakin projektia, etten ehdi siihen panostamaan lähivuosina. Siinä se odottaa ottajaansa, Huhtala tuumaa.

Huhtala asuu itse Vammalassa, jossa hän pyörittää Viialan Vuokrakodit -nimistä yritystä.

Lännenkylän hintalappuna hän on pitänyt 300 000 euroa. Kauppaan kuuluva tontti on yli kahden hehtaarin kokoinen ja omakotitalossa on pinta-alaa parisen sataa neliötä. Huhtala kertoo pitävänsä taloa lämpimänä lämpöpuhaltimilla.

– Talossa on noin 13 asteen lämpö. Ylläpitokustannukset ovat mitä ovat, vakuutukset, kiinteistöverot, lämmitys, olisiko noin 10 000 euroa vuodessa.

Yhteydenotot kiinnostuksesta lännenkylää kohtaan ovat olleet vähissä.

– Kaksi naista on ollut yhteydessä, heillä oli joku hevoshomma. Sitten Ähtärin kaupungilta soitti myyntitykki, joka kysyi onko se myytävänä. Tapasin hänet keväällä, Huhtala kertoo.

Lännenkylän päässä sijaitsevaa omakotitaloa lämmitetään puhaltimilla. Niin sanotussa pormestarin talossa on parisensataa neliötä. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

"Kaupungin etu, jos siellä olisi toimintaa"

Ähtärin kaupungin elinvoimapäällikkö Jani Takamaa vahvistaa tavanneensa Huhtalan lännenkylässä keväällä. Hän kertoo, että kaupungilla mietitään, mitä lännenkylään voisi seuraavaksi tulla.

– Pientä laittoahan paikka kaipaisi. Tekemistä on ennen kuin sitä voisi ottaa käyttöön matkailuun tai toimintaan. Lännenkylä on keskeisellä paikalla, olisihan se kaupungin etu, jos siellä olisi toimintaa. Tällä hetkellä ei ole mitään vireillä, Takamaa sanoo.

Takamaan mukaan kevään tapaaminen järjestettiin, jotta kaupungilla olisi tietoa paikasta siltä varalta, että lännenkylästä kiinnostuneet ovat kaupunkiin yhteydessä.

Kaupunki itse ei ole lännenkylää ostamassa. Ähtärin taloudellinen tilanne on haasteellinen, mikä ei kannusta sijoittamaan entiseen teemapuistoon.

– Siitä ei ole edes keskusteltu. Meillä on paljon muita investointeja edessä, esimerkiksi miljoonia maksavat koulut, Takamaa toteaa.

Jani Takamaa kertoo, ettei Ähtärin kaupunki ole harkinnut lännenkylän ostoa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Samoilla linjoilla on nykyään kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Risto Harju (kok).

– Toivottavasti paikka tulisi käyttöön, mutta kaupunki ei varmaan siihen koske. Ei meillä ole rahaa ja eläinpuisto pysyy junaradan toisella puolen. Rannatkin ovat toisella puolella, Harju sanoo.

Kiinteistö on Takamaan mukaan tällä hetkellä tarpeeksi hyvässä kunnossa, eikä siitä ole kaupungille haittaa. Takamaa lupaa apua kaupungilta, jos paikalle löytyy uusi yrittäjä.

– Autamme yrityksen perustamisessa, avustamme rahoituksen hakemisessa, luvituksessa ja tukipolitiikassa. Alueella on myös hyvät verkostot.

Yhteensopivaa eläinpuiston kanssa

Takamaan karkean arvion mukaan lännenkylän tontin arvo olisi kaupungin vastaaviin tontteihin verrattaessa hieman alle 200 000 euroa. Tontilla on myös reippaasti rakennusoikeutta.

Takamaa visioi, että kiinteistöllä voisi tulevaisuudessa toimia esimerkiksi jotakin eläinpuiston kanssa yhteensopivaa.

– Jotakin eläimiin liittyvää se voisi olla. Hevosilla vaeltamista, lemmikkieläinhoitolaa tai pop up -myymälöitä.

Rainer Roth on sitä mieltä, että alkuperäinen idea toimisi edelleen. Hän kunnostaisi lännenkylän takaisin vanhaan loistoonsa.

– Minusta se olisi huippukohde vielä tänä päivänä. Elin Ähtärissä vähän aikaani edellä ilmeisesti.

– Nyt kun asiaa miettii, niin tosi hyvät muistot siitä on. En tiedä, onko vaimolla yhtä hyvät muistot, hän oli niin taakoitettu. Nythän lännenkylä olisi mahtava meillekin, kun olisi lastenlapsia, jotka sinne joutaisi leikkiin mukaan, kun ei itse enää jaksaisi.

Lehtileikkeen kuvassa on lännenkylän henkilökuntaa vuonna 1989. Kuva: Pasi Takkunen / Yle