1. yle.fi
  2. Uutiset

Hulluksi leimaamista, vähättelyä, tukien menetyksiä: pitkä korona voi viedä työkyvyn perusterveeltä ja potilaat vaativat nyt tiedotusta

Suomessa voi olla jo tuhansia potilaita, joiden kuukausien oireilu johtuu koronasta. Toisen aallon sairastajia ei ole laskettu lukuun.

koronapandemia
Hengityssuojain
25-vuotias Henrik tahtoo kertoa sairastamisestaan, jotta tieto koronan vakavista riskeistä tavoittaisi ihmiset.Yle

SARS-CoV-2-virus saattaa sairastuttaa perusterveen nuoren ihmisen sadoiksi päiviksi ja viedä työkyvyn. Tutkimusten mukaan COVID-19 -tauti voi pitkittyä potilaalla huolimatta siitä, kuinka vakavana tämä on koronan akuuttivaiheen sairastanut.

Long covid, long hauler, pitkä korona. Koronasta johtuvaa pitkittynyttä sairastumista kutsutaan eri mantereilla ja maissa eri nimillä.

– Kansainvälisissä tiedejulkaisuissa on long covidista jo melko paljon artikkeleja. Suomessa ollaan vähän jäljessä, mutta selvää on, että long covid on vakava osa pandemiaa, Seppo Parkkila sanoo.

Hän on Tampereen yliopiston anatomian professori ja lääketieteen tohtori. Parkkila on tutkinut reseptorimolekyylejä, joihin itse virus kiinnittyy (siirryt toiseen palveluun).

Parkkilan johtamissa tutkimuksissa on todettu, että viruksen käyttämiä reseptoreja on monissa elimissä ja niin virus pääsee etenemään hengitysteistä muihin elimiin ja voi luultavasti tartuttaa myös verisuonten pinnalla olevia soluja.

Toisin kuin pandemian alussa ajateltiin, Parkkilan mukaan on jo varmaa, ettei kyse ole pelkästä hengityselinten sairaudesta.

– Vielä ei tiedetä, miksi osa sairastuneista saa pitkän koronan. On todettu, että miehet sairastavat koronan alkuvaiheen naisia rankemmin. Naisilla taas pitkä korona on yleisempi kuin miehillä, Parkkila toteaa.

Yli puolen vuoden sairaus

25-vuotias Henrik sai koronatartunnan oletettavasti Tukholmasta helmi–maaliskuun vaihteessa. Testiin hän ei päässyt ajoissa, sillä tauti luokiteltiin terveyskeskuksessa influenssaksi.

Antibiootit eivät auttaneet, mutta kerta toisensa jälkeen puolen vuoden aikana lääkärit nostivat kätensä ilmaan.

– En toivoisi tätä pahimmalle vihamiehellenikään. Viimeiset kuusi kuukautta ovat olleet yhtä painajaista, Henrik toteaa.

Hän ei esiinny oikealla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.

– Tämä ei ole kuin kausi-influenssa. Haluan puhua, jotta ihmiset tietäisivät viruksen vakavuuden, Henrik toteaa.

Henrik listaa: 13-vuotiaana hän juoksi ensimmäistä kertaa puolimaratonin ja aikuisena pelasi jalkapalloa puoliammattilaisena. Liikuntaa hän harrasti ennen koronaa päivittäin.

Nyt painosta on kadonnut 12 kiloa lihasmassaa.

– Puoli vuotta sairastumisesta, enkä uskalla vieläkään rasittaa kehoani. Liikunta aiheuttaa edelleen sydänoireita.

Henrikin yritys päästä erikoislääkärille tyssäsi aina negatiiviseen koronatestiin koronaklinikalla. Kun voimattomuus iski ja päänsäryt vain jatkuivat, lääkäri puhui uupumuksesta.

– Akuutissa vaiheessa hajuaistini katosi, keuhkoja poltteli ja kuume nousi 41 asteeseen. Akuutin vaiheen jälkeen lääkärit Ruotsissa ja Suomessa suosittelivat puhumaan psykologille, Henrik kertoo.

Hän odottaa edelleen lähetettä sydäntutkimuksiin.

– On ollut todella raskasta todistella lääkäreille, että olen oikeasti vieläkin sairas, Henrik toteaa.

Seppo Parkkila
Seppo Parkkila toivoo, että tieto lisää ymmärrystä sairauden vakavuudesta ja riskeistä ja siten esimerkiksi maskeja käytettäisiin laajemmin.Jani Aarnio / Yle

Tautiluokitus tulossa

Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on jo tehnyt pitkälle koronalle oman tautiluokituksen. Vielä ei tiedetä, koska se otetaan Suomessa käyttöön.

Sosiaali- ja terveysministeriön kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti ja lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen kertoo, ettei STM:llä ole asiasta virallista kantaa tai tiedotettavaa.

– Tutkimuksia on käynnissä ja ne ovat vielä kesken. Kyllä lääkäreillä on tietoa asiasta, Virolainen-Julkunen sanoo.

Lääketieteen tohtori Seppo Parkkila toteaa, että koska oireet ovat niin moninaisia ja subjektiivisia, lääkäreiden on hyvin vaikea diagnosoida sairautta.

– Suomessa tietoa ei ole vielä tavallisilla lääkäreillä tarpeeksi, Parkkila sanoo.

Parkkilan mukaan pitkään koronaan sairastuu arvioiden mukaan 10–30 prosenttia koronan sairastaneista.

Yhteiskunnallinen hinta saattaa nousta hyvin kalliiksi, Parkkila arvioi.

– Vaikka kyse olisi vain prosentista, nyt jo sairastuneiden yli 40 miljoonan ihmisen kohdalla luku on jo valtava, Parkkila toteaa.

Koronan toinen aalto on vasta käynnistymässä niin Suomessa kuin ympäri maailman. Tällä hetkellä suuri osa pitkää koronaa sairastavista on edelleen ilman koronan positiivista testitulosta.

Kun toinen aalto alkaa todella ja kaikki oireilevat testataan myös Suomessa, voidaan pitkäaikaissairaita alkaa saada entistä paremmin seulottua.

HUSin erikoislääkäri Johanna Hästbacka
HUSin erikoislääkäri Johanna Hästbackan mielestä tehohoidossa olleiden koronapotilaiden pitäisi päästä keskustelemaan kokemuksistaan.Johanna Hästbacka

Kansainvälisesti tunnustettu oireyhtymä

HUSin erikoislääkäri, dosentti Johanna Hästbacka on mukana laajassa suomalaisessa koronapotilastutkimuksessa.

Hästbackan mukaan on selvää, että Suomessakin on kasvava joukko aiemmin työelämässä olleita, perusterveitä ihmisiä, jotka voivat oireilla vaikeastikin koronan jälkeen.

– Yksittäiset lääkärit eivät voi tuntea sairautta, kun edes tutkijat eivät sitä vielä tunne, Hästbacka toteaa.

Hästbacka tutkii muun muassa koronan vuoksi teho-osastolle joutuneiden toipumista kriittisestä sairaudesta. Keskiverto-tehohoito kestää noin kaksi päivää.

Koronapotilaiden tehohoito on kestänyt keskimäärin 10–12 päivää tai jopa pidempään. Osa on parantunut nopeasti, toiset oireilevat edelleen.

Hästbacka toteaa, että vasta, kun tiedetään paremmin, mistä sairaudessa ylipäätään on kyse, voidaan löytää hoitokeinoja.

– Uskon, että nyt kun oireyhtymä on havaittu, kansainvälinen tutkijayhteisö on jo kiivaasti asian kimpussa ja saamme pian lisää näyttöön perustuvaa tietoa.

Vaikeasti todettava

Patologian dosentti, osa-aikainen ylilääkäri Paula Kujala on sairastanut keväästä alkaen. Kujalan artikkeli lokakuun lopun Lääkärilehdessä (siirryt toiseen palveluun) peräänkuuluttaa pitkän koronan diagnostisia kriteereitä.

Kujala kertoo kirjoittaneensa artikkelin, jotta tietoa pitkäaikaisesti oireilevien COVID-19-potilaiden taudista ja oireista saadaan eteenpäin.

– Koska positiivista testitulosta ei voi vaatia sairauden diagnosoimiseksi, tarvitaan kliiniset kriteerit. Pitkäaikaissairaat pitäisi saada diagnosoiduiksi ja tilastoiduiksi, jotta pitkäkestoisen COVID-19-taudin oirekuva voidaan luoda ja tautia sekä potilaita seurattua, Kujala toteaa.

Vain harva kotona sairastanut pääsi keväällä virustestaukseen tai vasta-ainetesteihin, eivätkä testitkään välttämättä ole aina luotettavia. Siksi Suomessa voi olla lukuisia ihmisiä, jotka eivät ole osanneet epäillä omia oireitaan koronaan liittyviksi.

Mallia Britanniasta

Kujala korostaa, että koronapotilaiden oirekartan tarkemman analyysin perusteella voitaisiin esimerkiksi selvittää, ketkä koronan saaneista voivat saada sen pitkäaikaisen muodon. Tällä hetkellä tiedetään ainakin se, että korona voi aiheuttaa kuukausien sairastelun, vaikka potilas ei olisi joutunut sairaalahoitoon.

Kujalan mukaan myös Suomeen tarvittaisiin Britanniassa laaditun ohjeistuksen kaltainen linjaus pitkäkestoisen koronan diagnostiikkaa, hoitoa, seurantaa ja kuntoutusta koskien, jota päivitettäisiin tutkimustiedon lisääntyessä.

– Tässä vaiheessa pandemian toisen aallon torjunnassa olisi syytä huomioida akuuttien terveysriskien lisäksi myös pitkittyneen koronan terveysriski. Ehkä THL:n pitäisi lisätä informaatiota ja viestintää myös kansalaisille pitkittyneen koronan riskistä, Kujala sanoo.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen vastaa tekstiviestillä, ettei hän tunne asiaa tarpeeksi hyvin ja ettei THL:llä ole tässä vaiheessa roolia asiassa.

Joni Savolainen istuu puistonpenkillä.
34-vuotias Joni Savolainen on sairastanut nyt yli 200 päivää. Hän pelkää, millainen hinta koronan pitkäaikaisoireista vielä koituu yhteiskunnalle.Ilkka Klemola / Yle

Lähete psykologille

Ruotsissa on arvioitu, että pitkää koronaa sairastavia on jo yli sata tuhatta (siirryt toiseen palveluun). Britanniassa puhutaan kymmenistä tuhansista sairastuneista.

– Jos oireileva menisi nyt Suomessa tavallisen lääkärin pakeille, lääkäri kirjoittaisi todennäköisesti lähetteen edelleen psykologille, Joni Savolainen huokaa.

Savolainen on sairastanut nyt yli 200 päivää, maaliskuusta alkaen. Hän on pitkään oireilijoiden yhteen kokoaja, Facebook-vertaistukiryhmän perustaja ja apuakoronaan (siirryt toiseen palveluun)-sivuston ylläpitäjä.

Pitkittyneeseen sairastamiseen kuuluu usein oireiden vaiheittainen lieventyminen ja sitten äkillinen paheneminen. Oireet ovat monenkirjavat, ja kansainvälisissä tutkimuksissa puhutaan yli sadasta eri oireesta.

Savolainen on kärsinyt muun muassa lihassäryistä, pääkivuista, uupumuksesta, hengenahdistuksesta ja vatsaongelmista. Osa ongelmista jatkuu edelleen ja niiden rinnalle on tullut myös muita oireita.

Täysin työkykyinen hän ei ole vieläkään.

– Miksi STM tai THL eivät tiedota asiasta lääkäreille ja kansalle? Ihmisten täytyy tietää, että koronalla voi olla hyvin vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia, Savolainen sanoo.

– Kun esimerkiksi Kela ei tunne sairautta, moni jää ilman sairauspäivärahaa. Henkilökohtaisesti tämä on sairastuneille helvetti. Yhteiskunnallisesti pitkä korona tulee maksamaan pandemiaa enemmän, Savolainen toteaa.

Savolaisen kokoamissa pitkän koronan vertaiskyselyissä on selvinnyt, että myös Suomessa oireita esiintyy kaikilla ikäryhmillä perusterveistä alkaen.

Samaa kertovat kansainväliset julkaisut ja haastattelut (siirryt toiseen palveluun).

WHO ottanut jo kantaa

Suomessa pitkään koronaan sairastuneiden Facebook-ryhmään kuuluu jo yli 3 000 ihmistä.

Suomalaisryhmässä vertaillaan muun muassa kuukausia jatkuneita flunssaoireita, hengenahdistusta, päänsärkyjä, mahaoireita, nivelsärkyjä ja rintakipuja.

Moni on joutunut lopettamaan myös liikunnan, sillä fyysinen rasitus voi pahentaa esimerkiksi hengitysvaikeuksia ja rytmihäiriöitä.

Pahin oire monella on jatkuva uupumus, johon ei tunnu auttavan mikään.

Joni Savolaisen kokoama vertaistukiryhmä on verkos­toi­tunut jo mui­den mai­den potilasryhmien kans­sa. Ryh­mät järjes­tivät syksyllä ­ko­kouksen WHO:n kans­sa.

WHO:n viesti sairastuneille oli kannustava: ”We ha­ve heard your mes­sage about long co­vid and we will act” .

Voit keskustella aiheesta 29.10. klo 23 asti.

Lue lisää: Koronan jälkioireista käynnistetään laaja tutkimus – "Teho-osaston potilasryhmä on ollut todella poikkeuksellinen"

Sadat vetoavat päättäjiin, sillä koronan jälkioireet ovat vieneet työkyvyn kuukausiksi: "Me tarvitsemme kiireellisesti tutkimusta"

Lue seuraavaksi