1. yle.fi
  2. Uutiset

Suljettu itäraja on kuolemanhiljainen – talousvaikeuksiin joutuneen ostoskylä Zsarin viereen avataan tänään uusi ostoskeskus: "Uskon menestykseen"

Venäläiset ostosmatkailijat aikovat palata Suomeen, kun raja taas aukeaa. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tavaratalot & ostoskeskukset
Sergei Ananiev
Sergei Ananiev omistaa Vaalimaan uuden kauppakeskuksen. Pyry Sarkiola / Yle

Asvalttipihan takana näkyy 18 000 neliötä myymälätilaa. Aivan Venäjän rajan tuntumassa Vaalimaalla sijaitsevassa Skandinavian Shopping Centerissä on Rajamarket, Alko, Lidl ja buffet-ravintola. Ovet avautuvat tänään.

– Nyt on aika odottavat tunnelmat. Tähän huipentuu yhteistyö kunnan ja pankin kanssa, kauppakeskuksen omistaja Sergei Ananiev sanoo.

Uuden kauppakeskuksen rakentaminen aivan itärajan tuntumaan on maksanut noin 20 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen sisällä tehdään asiakkaita varten vielä viimeisiä asennustöitä. Muun muassa sisäleikkipuisto aloittaa kauppakeskuksessa vasta vuodenvaihteessa.

Tällä hetkellä uudessa kauppakeskuksessa on vapaata tilaa noin 700 neliötä. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään vielä.

– Apteekki olisi tänne erinomainen lisäpalvelu, Ananiev sanoo.

Vaalimaa kuuluu Virolahden kuntaan, jossa asuu noin 3 200 asukasta. Vuonna 2018 sinne avattiin luksusmuotikylä Zsar, joka oli avautuessaan Suomen ensimmäinen outlet-kylä.

Skandinavian Shopping Center Vaalimaalla
Alko muutti uuteen kauppakeskukseen Virolahden keskustasta.Pyry Sarkiola / Yle

Uusi kauppakeskus nousee talousvaikeuksiin ajautuneen Zsarin naapuriin.

Maaliskuussa rajaseutu hiljeni koronaviruksen myötä ja Zsar suljettiin kokonaan hetkellisesti. Nyt Zsarissa on auki parikymmentä liikettä.

Uusi Skandinavian Shopping Center luottaa Zsarin tavoin vilkkaan rajanylityspaikan venäläisiin asiakkaisiin. Zsarin vaikeudet eivät horjuta Ananievia.

– Uskon meidän konseptimme menestykseen. Tällä hetkellä kaikkien yrittäjien tilanne on rajaseudulla hankala, mutta pitää yrittää parhaansa. Raja on kiinni ja venäläiset eivät pääse ostoksille. Koetamme nyt palvella alueen asukkaita mahdollisimman hyvin.

Suomeen on edelleen matkustusintoa

Tutkimus- ja analysointikeskus TAKin kyselyn mukaan aiemmin Suomessa vierailleet venäläiset pitävät Suomea yhä suosittuna lomakohteena. Venäläisillä turisteilla on halukkuutta palata Suomeen, kun raja taas aukeaa. TAKin kyselyyn vastasi touko-kesäkuun vaihteessa 250 matkustajaa.

– Venäjältä Suomeen saapuvat matkaajat ovat ensisijaisesti Pietarin alueelta. Siellä Suomen maine on edelleen todella hyvä. Seudulta on yhä helppoa ja kohtuullisen edullista matkustaa Suomeen, Tutkimus- ja analysointikeskus TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka sanoo.

Nurkan mukaan Suomi on suositumpi matkakohde venäläisille kuin heidän oma kotimaansa.

TAK on haastatellut Suomessa vierailevia venäläismatkaajia vuodesta 1997 lähtien. Vuodessa se haastattelee noin 4000 turistia. Haastatteluissa kysytään muun muassa venäläisvieraiden rahankäyttö- sekä matkakohteita Suomessa.

Rajamarketin pesuaineosasto
Venäläiset ovat uuden kauppakeskuksen pääkohderyhmä. Tarjolla on muun muassa laaja valikoima pesuaineita.Pyry Sarkiola / Yle

Tänä vuonna ostosmatkailu on ollut pysähdyksissä maaliskuusta lähtien, koska itäraja on ollut suljettuna koronavirustilanteen vuoksi.

Lue lisää: Kiersimme itärajan kuolemanhiljaiset ja suljetut kaupat – sinnikäs yrittäjä odottaa asiakkaita yksinäinen poro kauppansa katolla: "Bisnes palaa"

Myös TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka kuvailee venäläisistä ostajista riippuvaisten itärajaseudun vähittäiskauppojen kulunutta vuotta todella haasteelliseksi.

– Liikevaihdosta on saattanut lähteä pois pahimmillaan noin 90 prosenttia venäläisten myötä, Nurkka arvioi.

Hän arvioi, että heikentynyt ruplan kurssi luo uhkaa myös tulevaisuuden itärajan ostosmatkailulle.

Pari vuotta sitten 40 ruplalla sai yhden euron, mutta nyt eurosta pitää pulittaa 90 ruplaa. Nurkan mukaan ruplan kurssien laskut ovat aina näkyneet alhaisempana matkailumääränä Venäjällä.

– Pandemia on lisännyt epävarmuutta. Voidaankin todeta, että nykyinen ruplan kurssi rajoittaisi ostosmatkailua, vaikka rajat olisivatkin auki, Nurkka sanoo.

Rajamarketin makeisosasto
Elintarvikkeita pidetään rajaseutukauppojen ykköstuotteena myös korona-ajan jälkeen.Pyry Sarkiola / Yle

Elintarvikeet jatkossakin suosittuja

Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen uskoo myös, että Suomi on suosittu ostosmatkailumaa venäläisten keskuudessa myös koronan jälkeen.

Viime vuonna Venäjältä tehtiin Suomeen noin 3,7 miljoonaa matkaa. Myös Rekolainen tiedostaa alhaisen ruplan uhat.

– Se on selvää, että alhainen ruplan kurssi heikentää ostovoimaa ja suuntaa ostoksia edullisempaan hintakategoriaan eli elintarvikkeisiin, Rekolainen sanoo.

Nykyisin yli 70 prosenttia venäläisten tuoteostoihin käyttämästä rahasta menee päivittäistavaraostoihin. Juusto on yksittäisistä tuotteista ostoskorissa kaikkein yleisin.

– Venäläiset ostavat elintarvikkeita Suomesta, koska niiden laatu on täällä korkea, sanoo TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka.

Verkkokaupalla helpotusta rajaseudun kaupoille

Rajaseudulla sijaitsevien kauppojen liikevaihdosta suuri osa koostuu venäläisasiakkaista. Rajan ollessa kiinni on tilanne rajaseudulla todella tukala. Usea yrittäjä on joutunut sulkemaan liiketoimintansa väliaikaisesti kokonaan.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen muistuttaa, että Venäjän suuri kuluttajapotentiaali on edelleen olemassa.

– Aktiivisen markkinoinnin, muun muassa somekanavien kautta, täytyy tavoittaa niitä kohderyhmiä, jolle laadukkaat ja turvalliset tuotteet ovat tärkeitä, hän sanoo.

Rekolainen sanoo, että venäläisen kuluttajan tavoittaa tällä hetkellä vain verkkokauppa. Verkkokauppojen suosio on kasvanut Venäjällä viimeisten vuosien aikana, ja koronavirus kiihdytti verkko-ostelua entisestään. Kuluneen vuoden aikana verkko-ostoksia on tehty Venäjällä 40 prosenttia aiempia vuosia enemmän.

Rekolainen pitää verkkokauppaa myös investointina tulevaisuuteen.

– Suomessa tavaroiden verkkokauppamyynti koetaan vielä venäjänkielisillä alustoilla hankalaksi. Tarjolla on kuitenkin valmiita verkkokauppa-alustoja ja palveluntarjoajia helpottamaan logistiikkaa ja maksuliikennettä. Verkkokauppa voi tukea jatkossa kivijalkakaupan liiketoimintaa, Rekolainen sanoo.

Yrittäjä Sergei Ananievin yrityksillä on jo verkkokauppaa Venäjälle. Tuotot ovat vielä olleet pieniä, eikä koko liiketoimintaa voi Ananievin mukaan rakentaa verkkokaupan varaan.

Asiantuntijoiden tavoin hän uskoo rajanylittäjien paluuseen.

– Uskon että venäläiset haluavat tulla tänne, kun raja taas aukeaa. Sen jälkeen voi kestää hetki viisumien uusimisessa, siinä voi tulla ruuhkaa ja hidastusta. Muuten ajattelen liikenteen palautuvan rajalla nopeasti entisen kaltaiseksi, Ananiev sanoo.

Kauppakeskusten pahin kurimus takana

Kauppakeskuksissa on ollut niiden historian ankarin kevät. Ostosparatiisien tuoreimmat tilastot ovat kurjat.

Kauppakeskusten kävijämäärät romahtivat tuoreen tilaston mukaan synkimmillään 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pahin jakso kesti maaliskuun puolesta välistä huhtikuun puoliväliin.

Kauppakeskukset nousivat kesälomakauden aikana feenikslinnun lailla tuhkista. Kesäkuussa myynti oli enää 6 prosenttia edellisvuotta huonompaa.

Zsar -kauppakeskuksen ulkosivu.
Zsar-ostoskylä on ollut muiden raja-alueeen kauppojen tavoin vaikeuksissa korona-aikana.Mikko Savolainen / Yle

Lue lisää: Painajaisten kevät ostosparatiiseissa: Kauppakeskusten myynti romahti ja toipuminen yllätti – entiseen ei ole paluuta

Kulunut syksy ja koronan toinen aalto ei ole kääntänyt kauppakeskuksien tilannetta kevään kaltaiseen laskuun. Suomen kauppakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sanna Yliniemi kertoo, että kauppakeskuksissa eletään nyt normaalimpaa elämää kuin keväällä.

– Kauppakeskusten näkökulmasta tilanne on täysin erilainen kuin keväällä, koska nyt ei ole sulkutoimenpiteitä ja kokoontumisrajoitukset ovat lievempiä, Yliniemi sanoo.

Noin 200 metrin päässä tänään avautuvasta Skandinavian Shopping Centeristä seisovat ostoskylä Zsarin kaupat. Se ei lukeudu koronavuoden selviytyjiin. Elokuun lopulla ostoskylä hakeutui vapaaehtoisesti selvitystilaan.

Velkojat hakevat Zsarilta saatavia yhteensä noin 190 000 euron edestä. Niiden lisäksi velkojat hakevat Zsarilta viivästyskorkoja, perintämaksuja ja oikeudenkäyntikuluja. Ostoskylä selvittää parhaillaan mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa.

Ostoskylä Zsar ei ole enää selvitystilassa.

Kello 13.52 29.10.2020 korjaus: alimman kuvan kuvatekstissä oli virheellisesti tieto, että Zsar-ostoskylä olisi yhä selvitystilassa. Zsar ei ole enää selvitystilassa.

Kello 13.54 29.10.2020 korjaus: leipätekstiin lisätty tieto, että Zsar ei ole enää selvitystilassa.

Lue seuraavaksi