1. yle.fi
  2. Uutiset

USA:n ilmastopolitiikan suuntaviivat määrätään pian – Trumpin voitolla ero Pariisin sopimuksesta sinetöityy, Bidenin ohjelmassa vielä kysymysmerkkejä

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia pitää Trumpin energiaohjelmaa vanhanaikaisena.

USA:n presidentinvaali
Donald Trump och Joe Biden i tv-debatt 29.9.2020
USA:n osallisuus Pariisin ilmastosopimukseen ratkeaa pian. Kuvassa presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Joe Biden vaaliväittelyssä syyskuussa. EPA-EFE/All Over Press

Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeisenä aamuna aukeaa uusi lehti Pariisin ilmastosopimuksessa. Sopimuksen viisivuotispäivä lähestyy, mutta marraskuun 4. päivänä Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta.

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukialla on paljon kokemusta YK:n ilmastoneuvottelujen tärkeistä pöydistä. Hän odottaa myös Yhdysvalloilta jatkossa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Presidentinvaalien tulos määrittää jatkoaskelet Pariisin sopimuksen suhteen. Jos Joe Biden voittaa, on todennäköistä, että Yhdysvallat palaa takaisin sopimuksen osapuoleksi. Donald Trumpin voitolla ero sinetöityisi ainakin seuraaviksi neljäksi vuodeksi.

Miten käy, jos Trump herää vaalien jälkeiseen aamuun voittajana?

Asiantuntijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Trumpin jatkokausi tekisi ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä erittäin vaikeaa, sillä oletettavasti presidentti jatkaisi fossiilisten polttoaineiden tukemista energiaohjelmassaan.

Eroprosessi vahvistettiin jo viime vuonna. Maa antoi silloin selkeän ilmoituksen siitä, ettei se aio toimeenpanna Barack Obaman Pariisin sopimukselle antamaa päästövähennyssitoumusta.

Sopimuksessa jäsenmaat sitoutuvat myös rahoittamaan kehittyvien maiden ilmastotoimia. Perinteisesti USA on ollut merkittävä rahoittaja, ja Trumpin hallinnon aika näkyy jo julkisen ilmastorahoituksen vähentymisenä.

Eron jälkeenkin USA sitoutuu edelleen Pariisin sopimuksen taustalla olevaan YK:n ilmastonsuojelun puitesopimukseen.

Koronapandemia on antanut Yhdysvalloille lisää aikaa valita suuntansa, sillä YK:n COP26-ilmastokonferenssia siirrettiin pandemian takia vuodella eteenpäin.

Positiivisia signaaleja tullut Trumpinkin kaudella, muttei riittäviä

Pariisin sopimuksen lähtökohtana on se, että jäsenmailla pitää olla päästövähennyssitoumus.

Eron myötä Yhdysvalloilla ei sitoumusta olisi. Arvioiden mukaan alunperin Barack Obaman antamaa sitoumusta kohti on kuitenkin edetty myös Trumpin kaudella.

– Päästövähennystoimia on tehty osavaltioissa, kaupungeissa ja elinkeinoelämän toimesta. Vaikkei liittovaltiolla olisi sitoumusta, voi ilmastopolitiikka kuitenkin edetä. Missään nimessä ei kuitenkaan samalla kunnianhimolla ja suunnitelmallisuudella, Honkatukia toteaa.

Aktivistit protestoimassa hiilenkäyttöä vastaan.
Kaksi aktivistia protestoivat Japanin ja Yhdysvaltojen hiilenkäyttöä Osakassa vuoden 2019 G20-kokouksen aikana. Nicolas Datiche / AOP

Pariisin sopimuksessa tavoitellaan keskilämpötilan nousun rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Aikaikkuna tavoitteen saavuttamiseksi sulkeutuu Honkatukian mukaan pian.

Euroopan unioni ja Japani ovat ilmoittaneet tavoitteekseen olla ilmastoneutraaleja vuonna 2050 (siirryt toiseen palveluun), Kiina taas pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä.

– Tällaisia ilmoituksia tarvittaisiin hyvin nopeasti Yhdysvalloilta, jotta lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen olisi mahdollista, Honkatukia sanoo.

Suomen kannalta huomionarvoista on se, että 1,5 asteen tavoite on maapallon keskilämpötila. Pohjoisessa se voisi tarkoittaa jopa kolmea celsiusastetta.

Hiilen uusi tuleminen vai hiilestä vapaa energiantuotanto?

Trumpin ensimmäisen presidenttikauden lopussa Yhdysvallat saastuttaa nyt hieman vähemmän kuin silloin, kun presidentti otti virkansa vastaan neljä vuotta sitten.

Honkatukian mukaan syynä on kehitys, jossa uusiutuvaan energiaan on ollut kannattavampaa investoida.

Trump itse uskoo kivihiilen uuteen tulemiseen, mutta presidentin kaudella kivihiilen kaivuu on tarjonnut entistä vähemmän työpaikkoja (siirryt toiseen palveluun) ja tuotanto on supistunut.

Jos Trump jatkaa vallankahvassa, on siis erittäin epätodennäköistä, että USA aloittaisi aktiivisia toimia kohti hiilineutraaliutta.

Trumpin hiilipolitiikkaa kannattavia rebuplikaaneja.
Kun Donald Trump nimitettiin virallisesti rebuplikaanien presidenttiehdokkaaksi vuoden 2016 vaaleihin, sai ehdokkaan energiapolitiikka kannatusta monilta puolueen jäseniltä. Richard Ellis / AOP

Honkatukia, joka on koulutukseltaan kansantaloustieteilijä, pitää Trumpin energiaohjelmaa vanhanaikaisena.

– Trump on ilmeisesti halunnut omilla politiikkatoimillaan alentaa USA:n kasvupotentiaalia. Hiilen tukeminen on signaali siitä, ettei liittovaltiotasolla haluta panostaa uuteen teknologiaan.

Honkatukian mukaan on ongelmallista, jos toimet antavat elinkeinoelämälle signaalin siitä, ettei uusiutuva energia olekaan tulevaisuuden malli.

Biden puolestaan on ennen vaaleja ilmoittanut, että hänen johdossaan Yhdysvallat tavoittelisi hiilineutraalia sähköntuotantoa vuoteen 2035 mennessä. (siirryt toiseen palveluun)

Bideninkin ilmastopolitiikassa on yhä useita kysymysmerkkejä. Honkatukia uskoo, että vaalien alla Biden on hyvin varovainen suurien ulostulojen kanssa.

Biden on kertonut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, mutta käytännön keinoista sen saavuttamiseksi presidenttiehdokas on ollut vaitonaisempi.

Jos Biden voittaa, lähteekö Yhdysvallat mukaan joulukuun huippukokoukseen?

Kauhean suuria heilahduksia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa USA:n presidentinvaihdokset eivät kuitenkaan ole käytännön tasolla aiheuttaneet.

Trumpin kauden edetessä väkeä väheni USA:n edustuksesta ilmastoneuvotteluihin, mutta pääneuvottelija ja ydinryhmä pysyivät kuitenkin samoina kuin Obaman kaudella.

Pariisin sopimuksesta eroaminen vei Trumpin hallinnolta vuosia, sillä sopimusosapuolet pystyivät tekemään irtautumisilmoituksen vasta kolmen vuoden jälkeen. Paluu sopimukseen olisi yksinkertaisempaa: se onnistuisi presidentillisellä ilmoituksella nopeasti.

Silloin Yhdysvallat ehtisi mukaan ensi vuoden suuriin ilmastokokouksiin normaalisti. Pariisin sopimuksen viisivuotispäivä osuisi kuitenkin vallan vaihtuessa suvantovaiheeseen, jossa Trump on yhä muodollisesti presidentti vaalin tuloksesta riippumatta.

Triumfbågen är upplyst i grönt för att hedra ratificeringen av klimatavtalet i Paris den fjärde november 2016.
"Pariisin sopimus on tehty!", julisti Riemukaari joulukuussa 2015.PA/YOAN VALAT

Vuosipäivänä 12. joulukuuta järjestetään etäyhteyksin huippukokous valtiojohtajille. (siirryt toiseen palveluun) Kokous tarjoaa mahdollisuuden ilmoittaa uusista päästövähennystavoitteista vuodelle 2030 sekä pitemmän aikavälin ilmastoneutraaliustavoitteista.

Toistaiseksi on vain arvailujen varassa, miten vallanvaihto näkyisi tässä kokouksessa: osallistuisiko Yhdysvallat normaalisti, vai jättäisikö Trumpin hallinto kokouksen välistä.

Pariisin sopimus edellyttää jäseniään päivittämään päästövähennyssitoumuksensa tämän vuoden loppuun mennessä, joten huippukokous tarjoaa viimeisen mahdollisuuden astua esiin ennen deadlinen täyttymistä.

Oletettavaa on, että ainakin Euroopan unioni päivittää suunnitelmaansa kokouksessa.

Lue myös:

Ihmiset ympäri maailman vaativat ilmasto-oikeudenmukaisuutta kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä – "ilmastokriisi ei saa jäädä unohduksiin koronan varjoon"

Ilmastotieteen ja maapallon kohtalon suurimpia kysymyksiä ratkeamassa – Tutkimuksen mukaan maapallo voi lämmetä enemmän kuin arvioidaan, mutta ei niin kuumaksi kuin pelätään

Lue seuraavaksi