1. yle.fi
  2. Uutiset

Jotain harvinaista tapahtui tällä tontilla: korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit kävivät katsomassa näkymiä, jotta he voisivat ratkaista ankaran kiistan

Haagan Steniuksentien tonttia koskeva kaavakiista on jatkunut useamman vuoden ajan. Ratkaisua odotetaan vielä tänä vuonna.

korkein hallinto-oikeus (hallintotuomioistuimet)
KHO:n oikeusneuvos Mikä Seppälä asukkaiden sekä Helsingin kaupungin edustajien ympäröimänä.
Haagan katselmus tehtiin pienessä tihkusateessa. Kuvassa yksikön päällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupungilta, asukas Jan Grönvall, KHO:n oikeusneuvos Mika Seppälä sekä Helsingin kaupungin arkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen.Ronnie Holmberg / Yle

Helsingin Etelä-Haagassa ei ole ruutukaavaa, vaan kadut kaartelevat kapeina, lähes polkujen tapaan. Sellainen on myös Steniuksentie, joka syksyn lehtien värittämänä johtaa vanhalle, käytöstä poistetulle kansakoululle.

Hylätyn rakennuksen pihalla on autoja ja parikymmentä ihmistä pienestä tihkusateesta huolimatta. Korkeimman hallinto-oikeuden, KHO:n tuomarit ovat jalkautuneet Haagaan (siirryt toiseen palveluun) Helsingin kaupungin ja asukkaiden välisen kaavakiistan vuoksi. Asiasta päättävät tuomarit tutustuvat Steniuksentie 14 tonttiin, ja sen ympäristöön omin silmin sekä kuuntelevat eri osapuolten näkemyksiä.

Ihan tavallista katselmuksen järjestäminen ei ole. KHO:n oikeusneuvos Mika Seppälän mukaan vastaavia katselmuksia järjestetään koko maassa keskimäärin 4–6 vuodessa.

– Tässä tapauksessa Helsingin hallinto-oikeus oli tehnyt katselmuksen ja sen päätös perustui pitkälti katselmuksessa tehtyihin havaintoihin. Tämän vuoksi meidän on myös tehtävä viran puolesta katselmus, että tiedämme, mihin päätökset perustuvat, Seppälä sanoo.

Kiistan taustalla on Helsingin lisärakentamissuunnitelmat. Kaupunki haluaa Haagan entisen kansakoulun piha-alueelle kolme uutta kerrostaloa, asukkaat vastustavat suunnitelmaa.

KHO:lle tulee nykyisin käsiteltäväksi vuosittain noin 6 000 tapausta.

Edellinen katselmus Helsingissä oli viime vuonna Pirkkolassa. Tänä vuonna KHO on järjestänyt katselmukset Inarissa ja Huittisissa. Lapin Inarissa on ollut kullan kaivuuseen liittyvä kiista ja Huittisissa (siirryt toiseen palveluun) kausihuoneiden rakentamisen maisemavaikutusten arviointi.

Mika Seppälä, oikeusneuvos, KHO.
KHO:n oikeusneuvos Mika Seppälä johti kierroksen Etelä-Haagan kaavakiistaan liittyvässä katselmuksessa. Paikkaan tutustuttiin eri kulmista ja osapuolet saivat kertoa omia näkemyksiään tilanteesta.Ronnie Holmberg / Yle

Seppälä toimii katselmuksen puheenjohtajana, sillä hän on tämän tapauksen puheenjohtaja myös KHO:n istunnossa.

– Kyse on ympäristön muutoksen arvioinnista, sillä lähellä olevien asukkaiden mukaan näkyvyys heikkenee suojeltavaan rakennukseen ja lisärakentaminen vähentää alueen arvoa. Tässä katselmuksessa käymme kävellen kierroksen ja katsomme näkymiä eri suunnista, Seppälä sanoo paikalla oleville.

Hän myös kyselee eri osapuolten eli asukkaiden ja kaupungin edustajien näkemyksiä ennen kierrokselle lähtemistä ja sen aikana. Katselmuksesta laaditaan myös pöytäkirja.

Ennen kierrosta pihalla pidetään nimenhuuto. Molemmat kiistan osapuolet ilmoittavat olevansa tyytyväisiä KHO:n edustajien tuloon paikan päälle.

Steniuksentie 14 katsottuna naapuritontilta.
Näkymä entisen Haagan kansakoulun piha-alueelle naapuritontin puolelta. Kaavaan merkitty uusi asuintalo tulisi kuvassa oikealle ja kaksi muuta sen taakse.Ronnie Holmberg / Yle

Kaupunki ja asukkaat kiistelevät lisärakentamisesta

Kiistan taustalla on entisen pelastuskoulun, alun perin Haagan kansakoulun tontti, jolle Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan pari vuotta sitten. Tontti on kaupungin omistuksessa.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaavan yksityishenkilön ja kolmen asunto-osakeyhtiön valituksen perusteella. Valituksen olivat tehneet kolme tontin lähitaloyhtiötä sekä eläkkeellä oleva arkkitehti, joka on ollut töissä Helsingin kaupungilla.

Kaupunki haki asiassa valituslupaa KHO:lta. Kaupungin tavoitteena on saada kaava voimaan Helsingin hallinto-oikeuden kumoamilta osilta.

KHO otti asian käsiteltäväksi ja tekee oman päätöksensä tämän vuoden loppuun mennessä. Käytännössä päätös merkitsee sitä, että kaava joko tulee tai ei tule voimaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijäneuvos Satu Sundbergin mukaan kyse on suojeltavan rakennuksen näkyvyydestä maisemakuvassa ja sen merkityksestä kyseisellä alueella. Asukkailla on ollut erilaisia näkemyksiä kuin kaupungilla kaavoittajana.

– Nyt ratkomme, täyttääkö tämä kaava lain vaatimukset. Korkein hallinto-oikeus voi ottaa kantaa vain siihen, onko päätös ollut lainmukainen vai tulisiko se kumota. Korkein hallinto-oikeus ei toimi kaavoittajana, se ratkaisee vain päätöksen lainmukaisuuden, Sundberg sanoo.

Satu Sundberg, esittelijäneuvos, KHO.
KHO:n esittelijäneuvos Satu Sundberg on perehtynyt Haagan kiistaan ja toimii tapauksen esittelijänä KHO:ssa.Ronnie Holmberg / Yle

Asukkaat vastustavat lisärakentamista ja näkymien häviämistä vanhaan kouluun

Kaavassa vanhan, käytöstä poistetun koulurakennuksen piha-alueelle on suunniteltu kolme nelikerroksista kerrostaloa. Myös koulu säilyisi.

Kaupungin mukaan siihen voisi tulla asuntoja sekä esimerkiksi lähipalvelu-, majoitus-, kahvila-, ravintola-, myymälä-, työ-, harraste-, näyttely-, juhla- sekä kokoontumistiloja.

Asukkaiden mukaan uudet rakennukset muun muassa varjostaisivat ja peittäisivät näkyvyyden historialliseen rakennukseen. Lisäksi kapealle asuinkadulle tulisi lisää liikennettä.

Tontilta lähtisi myös vanhoja, hyväkuntoisia puita. Asukkaat ovat huolestuneita myös vanhan kiviaidan säilymisestä.

– Jos rakennukset toteutetaan kaavan mukaisena, meiltä lähtee auringonvalo. Tästä kadusta tulee rännikatu ja melu lisääntyy. Näin kapeita katuja ei ole missään Etelä-Haagassa, eikä tänne haluta yhtä tiheää rakentamista kuin ydinkeskustaan, sanoo koulun vastapäisessä kerrostalossa asuva Sinikka Saari.

Sinikka Saari, asukas.
Haagalainen Sinikka Saari vastustaa lisärakentamista, koska uudet rakennukset varjostaisivat ja lisäisivät meteliä vastapäisen tontin ja hänen kotitalonsa välillä.Ronnie Holmberg / Yle

Saaren mukaan Haagan kaavoittamisessa pitäisi kunnioittaa alueen historiallista luonnetta. Hänestä Raide-Jokerilla perusteleminen on tekosyy, että alueelle saataisiin paljon asukkaita.

– Kyse ei ole enää täydennysrakentamisesta vaan täyteen rakentamisesta, Saari sanoo.

Jan Grönvall, asukas.
Eläkkeellä oleva Jan Grönvall oli 35 vuotta arkkitehtinä Helsingin kaupungilla. Nyt hän on huolestunut oman kotikaupunginosansa tilanteesta.Ronnie Holmberg / Yle

Myös yhteistyö kaupungin suuntaa saa asukkailta kritiikkiä.

– Vuorovaikutus asukkaiden ja päättäjien välillä ei toimi ollenkaan, sanoo eläkkeellä oleva Helsingin kaupungin arkkitehti Jan Grönvall.

Hän asuu läheisellä kadulla ja on huolestunut. Hän kritisoi muun muassa kaupungin käyttämiä kuvia, joissa koulun viereiselle tontille rakennettua päiväkotia ja asumispalveluyksikköä ei näy lainkaan, vaan se näyttää viheralueelta.

Kaupunki: kaava suojelee koulurakennuksen

Alueen nykyinen kaava on vuodelta 1952. Kaupungin mukaan uusi kaava suojelisi historiallisen kansakoulun, joka ei tällä hetkellä ole suojeltu. Samalla koululle tulisi uutta käyttöä ennen kuin se on liian huonokuntoinen suojeltavaksi.

Kaavassa suojelu koskee rakennuksen julkisivuja sekä arvokkaimpia sisätiloja. Rakennus on ollut noin kuusi vuotta käyttämättömänä, joten kaupunki pyrkii löytämään sille uutta käyttöä.

– Koululle ei ole löytynyt kaupungin sisällä käyttöä. Täydennysrakentamisella pyritään löytämään toimija, joka myös kunnostaa peruskorjauksen tarpeessa olevan rakennuksen, sanoo Helsingin kaupungin arkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen.

Välkepinta-Lehtisen mukaan lisärakentamista on suunniteltu maltillisesti ja maisemaan sopivasti.

– Toisin kuin valittajat ovat sanoneet, niin olemme nimenomaan panostaneet näkymiin, mutta kaikkea ei voi säilyttää, jos tontille halutaan rakentaa uutta, Välkepinta-Lehtinen sanoo.

Haagan vanhan kansakoulun kivimuuri.
Asukkaat ovat huolestuneita kivimuurin säilymisestä. Kaupungin mukaan muuri on suojeltu kaavassa.Ronnie Holmberg / Yle

Asukkaita huolestuttava kivinen muuri on Välkepinta-Lehtisen mukaan suojeltu kaavassa.

– Jos sitä jouduttaisiin rakentamisen vuoksi purkamaan, se tulisi rakentaa uudelleen vanhaa mallia noudattaen, hän sanoo.

Koulun piha näyttää hoitamattomalta, ja kaupungin mukaan sitä käytetään lähinnä pysäköintialueena.

Suunnitelmissa on, että koulun pihalta kaadettaisiin puita asuntojen tieltä. Yläpiha muuttuisi uusien asukkaiden sisäpihaksi, jonka alle tulisi heidän autoilleen pysäköinti.

Katselmus on ohi ja piha hiljenee. Tontin kohtalo ei kuitenkaan vielä ratkennut, vaan sekä kaupungin että asukkaiden on jäätävä kuulolle.

KHO:n oikeusneuvos Mika Seppälä muiden KHO:n jäsenten ja asukkaiden ympäröimänä.
Haagan katselmuksessa KHO:n edustajat kuulivat asukkaiden ja kaupungin näkemyksiä, tutustuivat olemassa olevaan tilanteeseen sekä kaavasuunnitelman mahdollisesti tuomiin muutoksiin.Ronnie Holmberg / Yle

Lue myös:

Korkein hallinto-oikeus tekee katselmusta Inarissa: tarkoituksena on arvioida kullankaivun vaikutuksia ympäristöön ja saamelaiselinkeinoihin

Lue seuraavaksi