1. yle.fi
  2. Uutiset

Robert Sundman: Tietomurron jälkeen poliitikoilta odotetaan enemmän kuin some-tsemppausta

Vastaamon tapaus on tuskin viimeinen lajissaan, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman blogissaan.

tieto- ja viestintärikokset
Robert Sundman, Yle, 25.11.2019
Antti Haanpää / Yle

Kansanedustajat puhuvat nykyään avoimesti jaksamisesta ja terapiassa käymisestä. Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi kannatusta yli puoluerajojen. Mielenterveydestä on viime vuosina tullut entistä merkittävämpi teema poliittisessa keskustelussa.

Vaaleissa näkyi ehdokkaita, joille mielenterveys oli jopa ykkösasia – ja niin se oli monelle äänestäjällekin. Erityisesti nuoret ovat tottuneet puhumaan mielenterveydestä ilman stigmaa.

On syntynyt hyvän kierre: stigma on alkanut karista ja siksi aihetta on käsitelty enemmän. Mitä enemmän taas on keskustelua, sitä mutkattomammaksi se muuttuu.

Vastaamon törkeän tietomurron vuoksi hyvän kierre on uhattuna. Onko oman terveytensä hoitamisesta palkkana tietojen leviäminen verkkoon?

Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen vertaa Vastaamon tietomurtoa suuronnettomuustilanteeseen (siirryt toiseen palveluun). Kriisipalvelut, kuten keskusteluapu, ovat paikallaan.

Myös poliitikoilta odotetaan nyt myötätuntoa, viranomaisten resurssien turvaamista ja tutkinnan auttamista kaikin mahdollisin tavoin.

Toistaiseksi viesti onkin ollut yksituumainen: sosiaalinen media on täyttynyt poliitikkojen tsempeistä.

On hyvä muistaa, ettei sataprosenttisen varmaa järjestelmää ole mahdollista kehittää.

Vastaamon tapauksessa vaikuttaa siltä, ettei tietoturvaan ja -suojaan liittyviä asioita ole hoidettu täysin asianmukaisesti.

Tästä huolimatta on hyvä muistaa, ettei sataprosenttisen varmaa järjestelmää ole mahdollista kehittää. Kun pilvipalveluiden käyttö ja digitaalinen asioiminen lisääntyvät, myös riskit kasvavat.

Tämä tietomurto ei siksi todennäköisesti ole viimeinen.

Poliitikkojen tuenosoitukset ja lupaukset olla kurkkimatta levinnyttä tietoa ovat minimitaso. Mutta poliitikoilta saa odottaa enemmänkin: lainsäädäntöä ja tehokasta sääntelyä vastaisuuden varalle.

Miksi osoitteenmuutoksen voi esimerkiksi tehdä ilman vahvaa tunnistautumista? Miksi luottokielto ei ole maksuton viranomaispalvelu, vaan bisnestä yksittäisille yrityksille? Säilytetäänkö potilastietoja joissain tapauksissa liian pitkään?

Ja ehkä ennen kaikkea: Miksi henkilötunnus – jota myös sosiaaliturvatunnukseksi kutsutaan – käy edelleen niin monesti tunnistautumiseen, vaikka kyseessä on oikeastaan julkinen tieto? Miten se on ylipäänsä mahdollista?

Media uutisoi muodikkaasta kiistelystä miehistä, naisista ja sukupuolineutraaliuudesta. Tietoturvasta puhuttiin paljon vähemmän.

Henkilötunnus on hyvä esimerkki asiasta, joka on jo ollut poliitikkojen pöydällä. Siihen liittyvät ongelmat on tiedostettu.

Nyt moni tietomurron uhri huomaa, että uutta tunnusta on hyvin vaikea saada. Ongelmat muuttuvat todeksi sadoille, jopa tuhansille suomalaisille.

Tarjolla on ollut myös henkilötunnusten uudistamiseen tähtäävä hanke, joka lopulta vesittyi.

Media uutisoi muodikkaasta kiistelystä miehistä, naisista ja sukupuolineutraaliuudesta. Tietoturvasta puhuttiin paljon vähemmän.

Robert Sundman

Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja.

Voit keskustella aiheesta huomiseen tiistaihin 27.10. klo 23 saakka.

Lue myös:

Lue täältä uusimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta

Kaikkien henkilötunnus ei vaihdu sittenkään – katso, mitä muutoksia uusiin tunnuksiin on kuitenkin tulossa

Ikä- ja sukupuolineutraaliuteen pyrkivä hetu-uudistus jakaa mielipiteitä – tavoitteet nähdään jaloina, mutta mistä rahat ja aika?

Lue seuraavaksi