1. yle.fi
  2. Uutiset

Mitä väliä Vastaamon tietovuodolla on, jos se ei kosketa itseä? Tässä lyhyet vastaukset

Vastaamon jälkeen huolenaiheeksi on noussut esimerkiksi julkisen ja yksityisen puolen terveystietoja kokoavan Kanta.fi:n turvallisuus.

tieto- ja viestintärikokset
Tietokoneen näppäimistö
Vastaamon kaltaiset laajat tietomurrot ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Psykoterapiakeskus Vastaamon poikkeuksellinen tietomurto on avannut keskustelun tietosuojan tasosta Suomessa. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat miettivät jo, pitäisikö terveystietoja kokoavan Kanta.fi:n tietoturvaa miettiä varmuuden vuoksi uudelleen.

Vastaamme tässä jutussa lyhyesti siihen, miksi uutisesta on tullut näin iso, vaikka Vastaamon tietovuoto ei osunut omalle kohdalle.

Mitä väliä tietovuodolla on, jos itse ei käy terapiassa?

Vastaamon kaltaisilla esimerkeillä luottamus digitaaliseen yhteiskuntaan voi murentua.

Pahimmissa skenaarioissa yhteiskunta ja ihmiset haluaisivat luottamuspulan takia palata takaisin kynä ja paperi -aikaan, jolloin menetettäisiin kaikki hyöty mitä digitaalisuudesta saadaan.

Pitäisikö meidän kaikkien olla huolissamme?

Keskivertokansalainen ei ole ehkä aiemmin ollut huolissaan omasta tietosuojastaan tai sen riskeistä, mutta nyt sekin voi mietityttää.

Suurin osa ymmärtää mitä riskejä tietovuodolla voi olla, kun ihmisten henkilötunnuksia, nimiä ja yksityiskohtaisia tietoja on julkisena verkossa. Eniten asia järkyttää tietovuodon uhriksi joutuneita. Heidän kauttaan tietovuodon riskit konkretisoituvat myös muille.

Millaisia uudenlaisia uhkia tietoturvassa voi tulla?

Tulevaisuudessa erilaisilla laitteilla voidaan ylläpitää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Esimerkiksi sydämentahdistin voi olla kytkettynä internetiin tai muuhun verkkoon. Jos hakkerit pääsevät näihin tietoihin käsiksi, riskit ja seuraukset ovat muutakin kuin mielenterveydellisiä.

On ajateltu, että omat sosiaali- ja terveystiedot ovat parhaiten turvassa, koska tiedot ovat hyvin henkilökohtaisia. Ovatko ne?

Yksittäisen ihmisen on vaikea arvioida sitä, miten eri sote-alan toimijat suojaavat tai eivät suojaa omia tietojaan, koska eri toimijoita on lukemattomia.

Alan tietoturvaa säädellään laissa, mutta kyse on siitä miten tarkasti säädöksiä noudatetaan. Jotkut tekevät tietoturvan eteen enemmän töitä kuin toiset.

Ihmiste epätietoisuus oman tiedon turvasta voi näkyä sote-alalla esimerkiksi kasvaneina tietopyyntöinä.

Kannattaako omia tietoja pyytää poistettavaksi sote-toimijoiden arkistoista?

On hyvä tietää, mitä tietoja itsestä on tallennettu mihinkin arkistoon.

Sen jälkeen voi itse arvioida, haluaako että tietoja poistetaan.

Tietojen digitalisoitumisen myötä palvelu on kuitenkin usein parempaa, mitä enemmän tietoja on jaettuna esimerkiksi eri sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kesken.

Jutussa haastateltiin asiantuntijana kyberturvallisuuspalveluita tarjoavan Nixun toimitusjohtaja Petri Kairista.

Lue lisää:

Yle seurasi Vastaamon tietomurtoa: Näin kiristäjä ilmestyi Tor-verkon foorumille, poliisi pyytää harkintaa asiaan liittyvien yksityiskohtien julkaisemisessa

Lue seuraavaksi