1. yle.fi
  2. Uutiset

Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan tulevaisuus kirkastuu – funkkishelmen kehittämiseksi perustettiin säätiö

Suomalaista arkkitehtuuria maailmankartalle vieneen tuberkuloosiparantolan rakennus- ja kulttuuriarvo halutaan turvata.

Alvar Aalto
Huvudingången till Pemar sanatorium, med vit fasad och stora fönster som ska släppa in så mycket ljus som möjligt.
Paimion parantolan kohtalo on ollut pitkään auki.Linus Hoffman/Yle

Paimion parantolan kehitystyö on viimein pääsemässä vauhtiin.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sairaalakokonaisuuden turvaksi perustetun säätiön perustamisasiakirja allekirjoitettiin tiistaina.

Valtion puolesta perustamisasiakirjan allekirjoittivat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.). Valtion ohella perustajina ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit.

Saarikko kertoo tiedotteessa olevansa erittäin tyytyväinen, että yhdessä alueen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa on löydetty ratkaisu, joka mahdollistaa kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurikohteen pitkäjänteisen kehittämisen.

– Työ Paimion parantolan tulevaisuuden turvaamiseksi alkaa nyt, toteaa Saarikko.

Säätiön hallituksen jäseniksi on nimetty diplomi-insinööri Olavi Hiekka (Suomen valtio), elinkeinojohtaja Mika Ingi (Paimion kaupunki), kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen (Turun kaupunki), arkkitehti Henna Helander (Alvar Aalto -säätiö), varatuomari Heikki Alanen (Oy Artek Ab) sekä CEO Mirkku Kullberg.

Hyvinvointia, luonnonrauhaa ja elämyksiä

Parantolan kohtalo on ollut auki vuosikausia, ja rakennuskokonaisuutta on myös yritetty myydä.

Paimion parantolan omistava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä luovuttaa säätiölle parantolan kiinteistöt rakennuksineen ja irtaimistoineen.

En gul trappuppgång i Pemar sanatorium med utsikt över tallskogen utanför. Framför fönstret står en Paimiostol och en patientsäng.
Tuberkuloosiparantolan rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti.Linus Hoffman/Yle

Perustamisasiakirjan allekirjoituksessa puhuneen hallituksen jäsen Olavi Hiekan mukaan uuden säätiön ensimmäisten tehtävien joukossa on kiinteistökokonaisuuden perusteellinen kuntotutkimus ja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma.

– Kiinteistöä on hoidettu hyvin, mutta ikä alkaa jo painaa sitä.

Parantolan tulevaisuuden käyttötarkoitusta on Hiekan mukaan pohdittu tammikuusta alkaen. Säätiön hallituksen näkemys on, että 15 000 neliömetrin kiinteistökokonaisuudella on jatkossa useita käyttötarkoituksia ja käyttäjiä. Suojelusäännökset on huomioitava.

Arkkitehti Henna Helander kertoo, että Paimion parantolaa varten on jo ehditty tekemään monenlaisia suunnitelmia.

– On ollut puhetta kulttuurimatkailusta, hyvinvoinnista ja elämyskohteista. Myös luonnonrauha, raitis ilma ja hiljaisuus vastaavat tämän hetken ihmisten tarpeisiin.

Seuraavana suunnitelmissa olisi visitor center, Helanderin mukaan jo mahdollisesti ensi kesäksi. Muuta konkreettista ei vielä ole.

– Elämyksiä on tulossa aivan varmasti. Niiden suunnittelussa halutaan ottaa huomioon paikallisuus. , Henna Helander sanoo.

Hän kertoo, että ideoita on paljon ja seuraava askel on lisätä ideoiden luomista entisestään.

Valtiolta 500 000 euroa säätiön peruspääomaksi

Paimion parantola -säätiön tarkoitus on suojella parantolan arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta henkistä ja aineellista pääomaa, edistää niihin liittyviä arvoja sekä säilyttää parantolakiinteistön ja irtaimiston muodostamaa kokonaisuutta.

– Funktionalismin ihanteita edustava parantola vei suomalaista arkkitehtuuria maailmankartalle. Perustettavan säätiön avulla voidaan säilyttää Aallon uraauurtavan työn rakennus- ja kulttuuriperinnöllinen arvo, toteaa ministeri Krista Mikkonen.

Alvar Aaltos formspråk syns i takkantens vågform.
Sairaalassa toteutettiin uusien 1930-luvun funktionaalisten oppien mukaista suunnittelua, rakentamista ja muotoilua.Yle / Annika Holmbom

Valtio luovuttaa säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa ja sitoutuu rahoittamaan säätiötä enintään 2,5 miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Lisämääräraha on kertaluonteinen.

Sekä Alvar Aalto -säätiö että Paimion ja Turun kaupungit luovuttavat säätiön peruspääomaksi 30 000 euroa.

Olavi Hiekan mukaan summalla päästään hyvin alkuun ainakin pariksi, kolmeksi vuodeksi.

– Jokainen ymmärtää, että kunnossapitoon ja peruskorjaamiseen kolme miljoonaa on todella vähän. Toisaalta se on hirvittävän paljon rahaa, että päästään liikkeelle, Hiekka pohtii.

Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki toivoi tilaisuudessa pitämässään puheessa uutta, tuloa tuovaa toimintaa parantolaan. Se on Jussinmäen mukaan edellytys myös kiinteistön säilymiselle tulevaisuudessa. Jussinmäki muistelee, että sairaala-aikoina parantolassa oli 300 työpaikkaa.

– Siihen tuskin päästään, mutta iloiten odotamme ja luotamme, että sinne syntyy monenlaista toimintaa. Se lisää myös Paimion elinvoimaa.

Poikkeuksellinen rakennuskokonaisuus

Paimion parantola on rakennettu vuosina 1929–33. Sitä pidetään poikkeuksellisena kokonaistaideteoksena.

Suunnittelijoina toimineiden Alvar ja Aino Aallon ajattelun keskiössä oli ihminen ja arkkitehtuurin parantava vaikutus.

Ena flygeln på Pemar sanatorium, med gräsmattor, en vit fasad och fönster till patientrummen.
Paimion parantola on rakennettu vuosina 1929–33Linus Hoffman/Yle

Tuberkuloosiparantolan rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti.

Siinä voitiin toteuttaa erityisen hyvin uusien, 1930-luvun funktionaalisten oppien mukaista suunnittelua, rakentamista ja muotoilua.

Päärakennukseen tehtiin Aallon toimiston suunnitelmien mukaan leikkaussiipi 1950-luvun lopulla. 1960-luvulla viereen kohosi henkilökunnan asuntoja.

Patientvingen vid Pemars sanatorium med omgivande tallar.
Kiinteistö kalustoineen luovutetaan säätiölle.Yle / Annika Holmbom

Parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen parantolaa muutettiin asteittain yleissairaalaksi. Varsinaiset sairaalatoiminnot loppuivat 2010-luvun puolivälissä.

Paimion parantolaa on yritetty saada Unescon maailmanperintökohteeksi. Asiasta kysyttiin myös tiistaisessa säätiön perustamisasiakirjan allekirjoitustilaisuudessa. Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindhin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut museovirastolle ja Alvar Aalto -säätiölle tehtäväksi päivittää Suomen luettelo vuoden loppuun mennessä. Listassa on tarkoitus esittää useampia Aallon kohteita.

– Paimion parantola on siinä mukana, Lindh toteaa.

Juttua päivitetty kello 18:07. Lisätty Olavi Hiekan, Jari Jussinmäen ja Tommi Lindhin puheista otteita.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 28.10. kello 23.00 asti.

Aiheesta aiemmin:

Paimion parantolan pelastamiseksi suunniteltu säätiö otti askeleen eteenpäin – sairaanhoitopiirin hallitukselta vihreää valoa suunnitelmalle

Selvitys Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan tulevaisuudesta alkoi

Lue seuraavaksi