1. yle.fi
  2. Uutiset

Inarin kunnassa saamenkielisen työntekijän voi jatkossa tunnistaa pinssistä – kun saamen kieliä on kolme, ei pelkkä lippu riitä

Muissa saamelaisalueen kunnissa esimerkiksi verkkosivuilta voi löytää tietoa saamenkielisistä työntekijöistä.

saamen kieli
Inarin kunnan kielistrategiatyöntekijä Anna Lumikivi.
Inarin kunnan kielistrategiatyöntekijä Anna Lumikivi kantaa koltansaamenkielistä pinssiä.Linda Tammela / Yle

Inarin kunnassa halutaan saamenkielisten työntekijöiden kielitaidon näkyvän entistä paremmin. Kunnan saamenkielisiä työntekijöitä rohkaistaankin käyttämään Puhu saamea minulle -pinssejä, jotta kanssakäymisissä tulisi heti esiin työntekijän saamen kielen taito.

Inarin kunta on ainutlaatuinen siinä mielessä, että kunnan alueella puhutaan kolmea saamen kieltä. Kunnan palkkalistoilta noin 16 prosenttia työntekijöistä puhuu jotain kolmesta saamen kielestä. On mahdollista, että kaikkien kielitaidosta ei ole tietoa.

Kunta on koonnut verkkosivuilleen listan saamenkielisistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Myös muilla alueen työpaikoilla saamen kielet ovat tärkeässä roolissa, kuten vaikkapa seurakunnassa.

Pinssi myös rohkaisee käyttämään saamea

Inarin kunnan kielistrategiatyöntekijä Anna Lumikivi kertoo, että kielitaidon osoittaminen esimerkiksi pinssin avulla kuuluu saamen kielistrategiaan.

Niinpä Inarin kunnassa otettiin käyttöön Sámás muinna eli Puhu saamea kanssani -pinssit kolmella saamen kielellä. Rintamerkistä keskustelukumppani näkee, mitä saamea työntekijä osaa puhua vai opetteleeko hän jotain saamen kieltä.

Sámásmuinna, sámás muinna
Puhu saamea kanssani on koltansaameksi säämast muin, inarinsaameksi sáámást muin ja pohjoissaameksi sámás muinna. Kielen opiskelija on koltansaameksi ǩiõllmätt'tõõtti, inarinsaameksi kielâuáppee ja pohjoissaameksi giellaoahpahalli.Linda Tammela / Yle

Samaiset pinssit ovat tulleet tutuiksi Norjan Saamelaiskäräjien vuonna 2013 alkaneen Sámás muinna -kampanjan myötä. Lumikivi kertoo, että juuri nämä pinssit ovat siinä mielessä varsin hyviä, että niistä näkee selvästi, mitä kieltä pinssin kantaja puhuu. Hän myös toteaa pinssien rohkaisevan puhumaan saamen kieliä.

– Pinssistä ei näe pelkästään sitä, että osaan puhua saamea, vaan se myös rohkaisee puhumaan saamea kanssani, kertoo Lumikivi.

Inarin kunnan viestintä- ja yhteistoimintapäällikkö Anne-Marie Kalla sanoo, että on jokaisen tehtävä osallistua siihen, että kieli näkyy ja kuuluu. Vaikka kunnan strategiatyö on koko ajan käynnissä Lumikiven työskennellessä sen parissa, on jokaisen vastuulla se, puhuuko kieltä työelämässä.

Inarin kunnan viestintä- ja yhteistoimintajohtaja Anne-Marie Kalla.
Inarin kunnan viestintä- ja yhteistoimintajohtaja Anne-Marie Kallakin on ottanut pinssit käyttöönsä.Linda Tammela / Yle

– Tavoitteemme on, että kun edistämme näitä asioita, syntyy uusia toimintamalleja ja saamenkieliset palvelut olisivat paremmin näkyvillä, Kalla sanoo.

Tavoitteeksi Kalla kertoo myös sen, että tulevaisuudessa kunnan työntekijöille olisi selkeä ohjeistus siitä, miten saamenkielisiä palveluita voidaan kuntalaisille tarjota.

"Puhun sitä mukaa saamea, kun osaan"

Inarin seurakunnassa joidenkin virkojen kelpoisuusvaatimuksena on, että hakija sitoutuu opettelemaan saamen kieltä. Kun Viivi Törmänen haki nuorisotyönohjaajaksi seurakuntaan, ei hänen virassaan kielivaatimusta ollut. Siitä huolimatta hän innostui opiskelemaan pohjoissaamea.

Inarin seurakunnan nuorisotyöntekijä Viivi Törmänen.
Inarin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Viivi Törmänen opiskelee pohjoissaamea, mutta käyttää sitä jo nyt aktiivisesti työssään. Hänen toisessa pinssissään lukee pohjoissaameksi, että hän on kielen opiskelija. Linda Tammela / Yle

Törmänen on kotoisin Porvoosta, mutta muutti opintojensa harjoitteluun Utsjoelle – melkeinpä niin kauas kuin kotipaikkakunnaltaan pääsi. Vuonna 2016 avautui virka Inarin seurakunnassa ja Törmänen innostui hakemaan sitä, sillä Lappiin hän oli tullut jäädäkseen.

Aluksi Törmänen opiskeli pohjoissaamen kieltä Ivalon lukiossa, mutta opinnot jäivät kesken. Nyt hän on mukana pohjoissaamen kielen koulutuksessa, joka on suunnattu erityisesti saamelaisten kotiseutualueen seurakuntien työntekijöille.

Kielitaitoa on jo karttunut mukavasti ja Törmänen haki rintaansa pinssin, jotta keskustelukieleksi muodostuisi yhä useammin saame.

– Puhun saamea lasten ja nuorten kanssa sitä mukaa, kun osaan. Me olemme esimerkiksi kääntäneet julisteita pohjois- ja inarinsaameksi ja tehneet läksyjä yhdessä, hän kertoo.

Törmänen pitää todella tärkeänä sitä, että lapset ja nuoret pääsevät vapaa-ajallaan puhumaan saamea nuorisotyönohjaajan kanssa. Monesti Törmänen saattaakin jo vastata nuorille saameksi hieman huumorimielessä, jos he eivät muista, että hän ymmärtää jo melkoisen hyvin saamea.

Utsjoellakin pinssit käytössä, Sodankylässä viestinnän lisääminen valmistelussa

Enontekiön kunta ilmoittaa sivuillaan saamenkielisen työntekijän palvelevan muun muassa erilaisissa sosiaalialaan liittyvissä asioissa sekä hallintopalveluissa. Enontekiön kunnassa suomen lisäksi toisena kielenä on pohjoissaame, kuten Utsjoella ja Sodankylässä.

Utsjokiset näkevät kuntansa työntekijöiden saamenkielisyyden verkkosivuilta yhteystietojen perään lisätystä saamen lipusta, samanlaisista rintamerkeistä kuin Inarissa sekä työhuoneiden ovenpielessä olevasta saamen lipusta.

Sodankylän verkkosivuilla tietoa on saameksi vielä melko vähän, mutta kunnasta kerrotaan, että käännökset ja saamenkielisen viestinnän lisääminen ovat valmistelussa. Kunnassa saamenkielisiä työntekijöitä on muun muassa sosiaali- ja sivistyspalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluilla, mutta tällä hetkellä heillä ei ole käytössä esimerkiksi nimikylttiä, josta voisi nähdä kielitaidon.

Korjattu 27.10.2020 kello 17.17: Tarkennettu tietoja Utsjoen osalta.

Lue seuraavaksi