1. yle.fi
  2. Uutiset

Kyberhyökkäys, ilmastonmuutos, Venäjä – tutkijat kertovat, mitä Suomen nyt pitää huomioida turvallisuuspolitiikassa

Hallitus julkaisee ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa torstaina.

turvallisuuspolitiikka
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori, Venäjä-tutkija Katri Pynnöniemi.
Venäjälle sotilaallisen voiman kasvattaminen on yksi tapa ratkaista konflikteja, sanoo apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Petteri Bülow / Yle

Jännitteinen, ennakoimaton, harmaa. Tältä maailma juuri nyt näyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Ja sieltä se taas tulee, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Sen pitäisi kirkastaa, mitkä kehityskulut Suomi harmaudessa erottaa, uhkaako meitä jokin, ja miten Suomi aikoo toimia.

Selontekoa ei kuitenkaan voi lukea kuin normaalia tekstiä.

– Kun nämä ovat julkisia asiakirjoja, ei näihin kirjoiteta sitä, mitä esimerkiksi puolustuskyky aidosti on, sanoo Martti Lehto, kyberturvallisuuden työelämäprofessori.

Jokainen hallitus tekee oman turvallisuuspoliittisen selontekonsa. Nykyinen hallitus julkaisee omansa tänään torstaina.

Sanna Marinin (sd.) vihervasemmistolainen kokoonpano painottaa todennäköisesti osin eri asioita kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen selonteko vuonna 2016.

Ennakkotietojen mukaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) johdolla tehdyssä selonteossa hallitus painottaa ihmisoikeuksia, ilmastoasioita ja kehitysapua. Nato-linjan hallitus pitänee ennallaan. Samoin suhtautuminen Yhdysvaltoihin ja Venäjään jatkuu nykyisellään.

Jos moni asia jatkuu, niin muuttuuko mikään?

Kysyimme kolmelta tutkijalta, mitä selonteossa ainakin tulisi olla, jotta se kuvaisi maailmaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta todenmukaisesti.

Katri Pynnöniemi: Venäjä menee entistä autoritäärisempään suuntaan

Venäjän merkitystä Suomen turvallisuudelle ei voi ohittaa.

Krimin miehitys vuonna 2014 vaikutti ratkaisevasti koko Euroopan turvallisuuskäsitykseen. Venäjä osoittautui maaksi, joka voi miehittää osan naapurimaastaan. Nyt se ylläpitää sotaa Ukrainassa.

Venäjällä on yhä rajuja tavoitteita, eikä tämä asia ole muuttunut sitten edellisen selonteon, toteaa Katri Pynnöniemi, joka on Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen apulaisprofessori Helsingin yliopistossa ja maanpuolustuskorkeakoulussa.

– Sota Ukrainassa ja Venäjän toimet Valko-Venäjän kriisin aikana kuvaavat hyvin Venäjän strategista ajattelua ja toimintatapojen moninaisuutta. Venäjällä nähdään sotilaallisen voiman kasvattaminen yhtenä konfliktien ratkaisun keinona, Pynnöniemi sanoo.

Pynnöniemen mielestä edellisen hallituksen selonteko vuonna 2016 onnistui kuvaamaan lähialueiden tilannetta hyvin. Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) johdolla valmistellussa selonteossa lukee, että Venäjä on palannut voimapoliittiseen ajatteluun, ja sen sotilaallisen kyvyn kasvu ja aktivoituminen haastavat eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän perusteet ja luovat epävakautta.

Toisin sanoen, Venäjällä on armeija, jota se tarvittaessa käyttää. Tämä uhkaa Eurooppaa, jonka ajattelutapa on hyvin toisenlainen. Suomessa ja EU:ssa lähdetään siitä, ettei sotilaallisen voiman käyttö ole ratkaisu mihinkään.

Toiveita siitä, että tilanne palautuisi samaksi kuin ennen Ukrainan kriisiä, ei tutkijan mielestä ole. Myös Venäjän ulkopoliitiikassa suhtautuminen Eurooppaan on muuttunut. Nyt korostetaan venäläisten ja eurooppalaisten arvojen ja normien eroja.

Pynnöniemen mielestä julkisuudessa näyttää joskus olevan hankala puhua siitä, miten Venäjä toimii. Poliittisessa kielessä on helpompi sanoa, että asioita on vaikea ennakoida, kuin yrittää kuvata se, mitä tiedetään.

– Meille on kertynyt myös paljon kokemusperäistä sekä tutkittua tietoa siitä, miten Venäjä toimii kriisitilanteissa. Ei siis voida väittää, että se toimii täysin ennakoimattomasti.

Esimerkiksi Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteet ovat keskenään erilaiset, mutta niidenkin perusteella voi oppia Venäjän toimintalogiikasta.

Ukrainassa Venäjä menetti kontrollin siihen, mitä maassa tapahtui. Valko-Venäjällä taas Venäjä yrittää viimeiseen asti välttää, ettei niin tapahtuisi, Pynnöniemi kuvaa.

Ainakin kaksi trendiä on vahvistunut sen jälkeen, kun Suomi viimeksi kirjasi selontekoon tilannekuvaa.

– Informaatiovaikuttamisen rooli nähdään Venäjällä ehkä vielä aiempaa tärkeämpänä osana konfliktien hallintaa, tämä pitäisi huomioida.

Toiseksi, Pynnöniemen mielestä Suomen pitäisi tuntea paremmin ne, joiden kanssa Venäjällä tehdään yhteistyötä, ja mitkä näiden motiivit ovat.

– Venäjän sisäinen kehitys kohti entistä autoritäärisempää hallintoa tulisi huomioida kaikessa tekemisessä.

Vanhempi tutkija Emma Hakala, Ulkopoliittinen instituutti.
Sekä ilmastonmuutos että sen torjuminen voivat tuoda geopolitiikkaan jännitteitä, tutkija Emma Hakala sanoo. Petteri Bülow / Yle

Emma Hakala: Ilmastonmuutos on myös turvallisuuspolitiikka

Suomi on tähän asti toiminut kuin ilmastonmuutokseen liittyvät turvallisuusuhat eivät koskisi meitä. Ainakin tämän pitäisi tutkija Emma Hakalan mielestä muuttua.

Hakala on vierailevana vanhempana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa sekä ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvässä BIOS-yksikössä.

Epävarmuudet kansainvälisessä politiikassa ovat kasvaneet, ja viime vuodet ovat olleet harvinaisen turbulentteja. Myös Hakalan oma tutkimusala on yksi niistä, joissa varmoja asioita on vähän.

– Menemme kohti entistä epävarmempaa maailmaa, koska ilmastonmuutos kiihtyy.

Vaikutuksia ei välttämättä ole helppo havaita, ja vaikutusketjut saattavat olla pitkiä ja hankalia.

Ilmastonmuutoksen takia esimerkiksi ruoantuotanto voi kärsiä. Tämä voi muuttaa tuotantoketjuja, maailmanmarkkinoita ja hintoja, ja seurauksena voi olla epävakautta.

Joitakin metalleja taas tuotetaan vain tietyissä paikoissa, ja ilmaston lämpenemisen aiheuttamilla paikallisilla tuhoilla voi olla maailmanlaajuiset seuraukset.

Ilmastonmuutos ei ole asia, jolta pystyttäisiin suojautumaan puolustusvoimilla. Vihollinen ei ole yksi, vaan se on monisyinen nippu vaikutuksia.

– Mutta se ei ole syy olla varautumatta tai ottamatta huomioon. Pitäisi yrittää hahmotella, millaisia vaikutusketjuja voi syntyä.

Nyt eletään aikaa, jolloin tunnistetaan uusia uhkia ja suunnitellaan, miten Suomi niiden kanssa toimii.

Myös ilmastonmuutos voi heikentää turvallisuutta. Samoin sen torjuminen, sanoo tutkija Emma Hakala.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuttaa suuria ongelmia fossiilisen energian tuotantoon tukeutuville maille, kuten Venäjälle, joka on perustanut taloutensa uusiutumattomille luonnonvaroille, Hakala arvioi.

– Jos tuotannon pitää laskea, eikä Venäjällä ole keinoja tehdä niin tai varasuunnitelmaa energiantuotantoon, se tarkoittaa jotain Venäjän taloudelle ja turvallisuudelle – ja sitä kautta Suomen turvallisuudelle.

Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto.
Työelämäprofessori Martti Lehto sanoo, että sodan, kriisin ja rauhan rajat ovat hämärtyneet uusien sodankäynnin tapojen takia. Jyväskylän yliopisto

Martti Lehto: Digitaaliset järjestelmät ovat tehneet meistä haavoittuvia

Krimin sota muutti käsityksen paitsi Venäjän valmiudesta käyttää sotilaallista voimaa myös sotimisesta yleensä. Näin ajattelee kyberturvallisuuden työelämäprofessori Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta.

Kyber- ja hybridiuhat sekä informaatiosodankäynti eivät istu perinteisiin sodan ja rauhan määritelmiin.

Krimin miehityksestä lähtien on ollut entistä vaikeampi sanoa, mikä on sotaa, mikä on kriisiä ja mikä normaalia uutta maailmaa.

– Tämä on muuttunut harmaammaksi, Lehto sanoo.

Perinteisessä sodassa armeijat taistelevat muita armeijoita vastaan. Mutta nyt tavoite voikin olla vaikkapa estää energian saantia, sairaaloiden toimintaa tai logistiikkaa. Suurvallat kehittävät tapoja, joilla ne voivat tuhota vastustajan elintärkeitä toimintoja.

Lehdon mielestä hallituksen pitäisi selonteossaan osata kuvata, miten kyberympäristö on muuttunut ja miten uhat voivat vaikuttaa arkeen ja elämään.

– Me olemme kaikki riippuvaisia digitaalisista järjestelmistä ja tietyllä tavalla haavoittuvia.

Uudet teknologiat tuovat tekoälyn harppauksin asejärjestelmien ja tiedustelun osaksi, ja miehittämättömyys etenee.

Vaikka uhat on tunnistettu, juuri nyt Lehdon mielestä ne eivät akuutisti uhkaa Suomea. Jännitys on kuitenkin lisääntynyt, esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen valtataistelun takia.

Pekka Haavisto.
Pekka Haavisto.Petteri Bülow / Yle

Selonteko on varovaista pyörittelyä, jota pitää osata tulkita

Selontekoon kaikki asioita ei kirjoiteta asioita niin kuin ne oikeasti ovat. Paperissa ei kerrota, miten Suomi vastaa mahdolliseen kyberhyökkäykseen. Tällaisia asioita ei kirjoiteta julkisiin dokumentteihin, jotka on tarkoitettu myös muiden maiden luettavaksi.

– Siksi siellä esimerkiksi sanotaan, että vahvistetaan kyvykkyyttä, seurataan asioita tai tuetaan EU:n kehityslinjoja.

Nykyhallituksessa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa on kirjoitettu ulkoministeriössä ja presidentti ja hallitus ovat käsitelleet sitä yhdessä useasti.

Viiden puolueen hallituksen on pitänyt sovittaa näkemyksensä yhteen. Yleensäkin selonteot ovat ilmaisultaan yleisellä tasolla ja paikoin epätarkkaa luettavaa.

– Selonteko on eri näkökulmien yhdistelmä, silloin siihen tulee pyöreitä ilmauksia, Lehto sanoo.

Lue myös:

Ylen tiedot selonteosta: Sauli Niinistö halusi selventää presidentin toimivaltaa EU:n turvatakuissa – tarkentava keskustelu ministerien kanssa

Analyysi: Nato-kumppanuus hyödyttää Suomea nyt suoremmin kuin alkuvuosina

Lue seuraavaksi