1. yle.fi
  2. Uutiset

Yksityinen psykoterapeutti: Valviran valvonta on 0,1 – Valviran ylijohtaja: Totta kai valvonnan lisääminen olisi hyvä potilasturvallisuudelle

Väkilukuun suhteutettuna Suomessa valvotaan terveysalaa pienemmillä rerusseilla kuin muissa Pohjoismaissa.

psykoterapia
Psykoterapiakeskus Vastaamon logo.
Petteri Bülow / Yle

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on nostanut keskusteluun yksityisten terapeuttien valvonnan.

Ylen haastattelema psykoterapeutti katsoo, ettei heidän toimintaansa käytännössä valvota.

– Valviran valvonta on nolla. Minun kohdallani valvonta on 0,1. Koska olen saanut Valvirasta yhden yhteydenoton, sanoo Helsingissä toimiva psykoterapeutti.

Hän ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään. Hän on Kelan hyväksymä psykoterapeutti, ja suurin osa hänen potilaistaan on Kelan kuntoutuspsykoterapia-asiakkaita.

Hän perusti oman toiminimen vuonna 2009, ja alkuun hän toimi sosiaalipalvelujen tuottajana.

– Silloin vaadittiin monenlaista selvitystä. Piti kutsua esimerkiksi terveystarkastaja ja palotarkastaja tekemään toimitilaan tarkastusta.

Vuonna 2014 hän aloitti psykoterapeuttina ja hämmästyi.

– Silloin piti tehdä Valviralle yksityisen terveydenhuollon avopalvelun ilmoitus. Se oli yksi lomake.

Psykoterapeutti lähettää vuosittain Valviralle toimintakertomuksen. Lisäksi hän päivittää omavalvontasuunnitelmaa, johon esimerkiksi kirjataan, miten henkilötietoja käsitellään. Omavalvontasuunnitelmaa ei lähetetä mihinkään, mutta tarvittaessa viranomainen voi siihen perehtyä.

Psykoterapeutti sanoo, että Valvira on lähestynyt häntä vain yhden kerran. Valvova viranomainen kysyi silloin päihdepotilaiden määrää sen jälkeen, kun erään toisen hoitoyksikön päihdehuollosta oli uutisoitu kielteisesti. Hän vastasi kyselyyn, ja asia oli sillä selvä.

Kun psykoterapeutti itse oli yhteydessä Valviraan, asian hoitaminen kesti kauan.

– Ilmoitin uudesta toimipaikasta. Jouduin olemaan useita kertoja yhteydessä, ja viimein puolentoista vuoden kuluttua tieto muutettiin rekisterissä. Tämä kertoo siitä, ettei Valvirassa ole resursseja edes siihen, että he päivittäisivät muutosilmoituksia.

Psykoterapeutti ei ole yksin näkemyksensä kanssa.

– Olen päivittäin yhteydessä kollegoihin. Kukaan ei ole koskaan sanonut, että Valvirasta olisi oltu millään tavalla yhteydessä heihin.

Valviran ylijohtaja huomauttaa, että itsenäiset ammatiharjoittajat tekevät aloitusilmoitukset ja muut ilmoitukset toiminnastaan aluehallintovirastolle eikä Valviraan.

– Itsenäisen psykoterapeutin tulee antaa ennen toiminnan aloittamista ilmoitus aluehallintovirastolle. Samoin aluehallintovirastolle tehdään myös muutos- ja lopetusilmoitukset sekä toimintakertomus, Henriksson sanoo.

Henrikssonin mukaan Valviran ja aluehallintovirastojen työnjako on usein epäselvää alalla toimivillekin. Silloin kun he lähettävät ilmoituksia Valviraan, ne ohjataan sieltä aluehallintovirastoon.

Helsinkiläispsykoterapeutti toivoisi nykyistä enemmän valvontaa.

– Ehdottomasti meitä pitäisi valvoa. Jos joku toimiala yksityistetään, sitä pitäisi ihan oikeasti valvoa.

Muissa Pohjoismaissa terveysalaa valvotaan Suomea enemmän

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoo Ylelle, että yksityisiä psykoterapeutteja valvotaan samoilla periaatteilla kuin muitakin yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Jotta psykoterapeutin ammattinimikettä voi käyttää, koulutuksen jälkeen ammattinimikkeen käyttämiseen täytyy saada Valvirasta hyväksyntä.

– Se on ennakkovalvontaa, Henriksson sanoo.

Tämän jälkeen valvonta perustuu pitkälti kanteluihin ja ilmoituksiin.

– Valvira ja aluehallintovirastot saavat kanteluita potilailta tai potilaiden omaisilta. Lisäksi ilmoituksia voi tulla Kelasta, poliisista tai hoitoon osallistuvilta muilta henkilöiltä, Henriksson kertoo.

Jos laiminlyönti on vakava, Valvira voi viedä oikeuden psykoterapia-nimikkeen käyttöön.

Silloin kun psykoterapian tilaajana on sairaanhoitopiiri, se valvoo terapian laatua. Samoin Kela silloin, kun se maksaa psykoterapian.

Suomessa terveysalan valvontaan on laitettu väkilukuun nähden vähemmän resursseja kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä viime vuosina on ollut enemmänkin vallalla ajatus “norminpurkutalkoista”.

– Meillä valvonta on nähty taakkana. Me valvontaviranomaiset näemme, että valvonta olisi voimavara, Henriksson sanoo.

Tulisiko terveysalan toimijoiden valvontaa lisätä?

– En halua marista resursseista, mutta totta kai valvonnan maltillinen lisääminen olisi hyödyllistä potilasturvallisuudelle ja asiakasturvallisuudelle. En usko, että se olisi edes yksityisen sektorin liiketoiminnan vastaista.

Henrikssonin mukaan hyvästä valvonnasta hyötyvät kaikki osapuolet.

– Kyllä potilaille ja yrityksille on paljon kalliimpaa potilasturvallisuuden vaarantuminen kuin se, että potilasturvallisuudesta huolehditaan.

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoo, että jos Sote saadaan aikaiseksi, sen avulla Valvira ja aluehallintovirastot voisivat yhdessä tehostaa maakuntahallintojen kanssa terveydenhuollon valvontaa.

Juttuun lisätty 29.10. klo 9.15 Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin kommentti siitä, että yksityiset psykoterapeutit tekevät ilmoitukset aluehallintovirastoon eikä Valviraan.

Juttua korjattu 29.10. klo 9.35. Henrikssonin etunimi oli jutussa kertaalleen väärin. Oikea etunimi on Markus.

Juttua korjattu 29.10. klo 15.40. Korjattu Markus Henrikssonin titteli ylijohtajaksi. Lisäys 30.10. klo 11.25: titteli korjattu vielä kahdesta kohdasta juttua.

Lue lisää:

Tässä uusimmat tiedot Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta

Te kysyitte, me etsimme vastaukset: Mistä tiedän, onko tietoni vuodettu, uskaltaako terapiassa puhua ja 29 muuta kysymystä tietomurrosta

Paljastaako pilkutus jotakin Vastaamon kiristäjästä? Miksi hän ei osaa teititellä suomeksi? Tämä tiedetään valtavasta kiristysvyyhdistä

KRP tiedotti Vastaamon tietomurtojutusta – Anastettuja tietoja voi olla kymmeniätuhansia, tuhannet tehneet rikosilmoituksen, Yle seurasi hetki hetkeltä

Lue seuraavaksi