1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronapotilaat täyttävät Euroopan sairaaloita: tehohoitopaikoista uhkaa tulla pula eikä sairaille riitä hoitajia

Koronatartuntojen määrän kasvu on Euroopassa ollut viime ajat maailman nopeinta.

koronavirus
Hoitohenkilökunta siirsi koronaviruspotilasta ambulanssista San Filippo Nerin sairaalaan Roomassa Italiassa 26. lokakuuta.
Hoitohenkilökunta siirsi koronaviruspotilasta ambulanssista San Filippo Nerin sairaalaan Roomassa Italiassa 26. lokakuuta.Ettore Ferrari / EPA / ANSA

Koronavirustartuntoja todetaan nyt Euroopassa enemmän kuin missään muussa maanosassa. Kymmenen päivän aikana vahvistettujen tartuntojen määrä on noussut yli viidenneksellä. Myös koronakuolemat lisääntyvät maailman vauhdikkaimmin.

Sairaalasängyt ovat monissa maissa täyttymässä ja erityisesti tehohoitopaikoista pelätään tulevan lähiaikoina pulaa. Samaan aikaan korona verottaa myös hoitohenkilökuntaa.

Viime viikolla EU-maista (siirryt toiseen palveluun) sairaalassa oli asukaslukuun verrattuna eniten koronapotilaita Tšekissä, Espanjassa, Belgiassa, Bulgariassa, Puolassa, Unkarissa ja Ranskassa.

Tšekissä sairaalahoidossa oli 35 koronapotilasta 100 000 asukasta kohden, kun Suomessa luku oli yksi.

Ilmaantuvuuskartta Euroopasta.
Harri Vähäkangas / Yle

Belgia ja Sveitsi pelkäävät tehohoitopaikkojen loppuvan

Koronaepidemian jo keväällä pahoin kurittamassa Belgiassa uusien tartuntojen määrä on Tšekin ohella EU:n huippua asukaslukuun suhteutettuna

Koronatartuntojen määrä kasvoi viime viikolla 44 prosenttia ja sairaalaan joutuneiden peräti 85 prosenttia. Päivittäin sairaalaan otettiin keskimäärin 468 koronapotilasta.

Maanantaina sairaalahoidossa oli runsaat 4 800 koronapotilasta ja tehohoidossa 757.

Belgian koronatiedottaja Yves Van Laethem varoitti, että jos tartuntojen määrää ei saada kääntymään laskuun, tehohoitopaikat saattavat maassa loppua parissa viikossa, kertoo Euronews. (siirryt toiseen palveluun)

Van Laethemin mukaan kahden viikon päästä tehohoitopotilaita voi olla jo 2 000 eli saman verran kuin tehohoitopaikkoja.

Myös Sveitsissä sairaaloiden kantokyky on tiukilla, kun todettujen koronatartuntojen määrä kasvaa ennätysvauhtia. Niitä on kahden viime viikon aikana ollut 100 000 asukasta kohden noin 710.

Hoitajat käänsivät tehohoidossa olevaa koronapotilasta selälleen Etterbeek-Ixellesin sairaalassa Brysselissä Belgiassa 27. lokakuuta.
Hoitajat käänsivät tehohoidossa olevaa koronapotilasta selälleen Etterbeek-Ixellesin sairaalassa Brysselissä Belgiassa 27. lokakuuta.Stéphanie Lecocq / EPA

Geneven yliopistollisessa sairaalassa koronapotilaiden määrä on kolmessa viikossa yli kuusinkertaistunut 350 potilaaseen.

Noin kolmannes tehohoitopaikoista oli keskiviikkona vielä vapaana, mutta niiden pelätään täyttyvän 1,5 viikossa, jos tartunnat lisääntyvät nykyistä vauhtia.

Belgia pyytää apua Hollannilta, Hollanti Saksalta

Belgia on pyytänyt Hollantia ottamaan vastaan joitakin sen COVID-19-potilaita, mutta Hollanti joutui kieltäytymään (siirryt toiseen palveluun). Hollannin omakin sairaalakapasiteetti on niin ylikuormitettu, että se on joutunut kääntymään Saksan puoleen.

Vaikka Hollannissa tartuntoja on suhteessa väkimäärään runsaat puolet siitä kuin Belgiassa, määrä on kuitenkin liki 15-kertainen esimerkiksi Suomeen verrattuna. Lähes joka toisessa maan sairaaloiden tehohoitopaikassa oli viime viikolla koronapotilas, kertoo muun muassa Die Welt -lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Tilanne on Hollannissa ajoittain äitynyt niin pahaksi, että ambulanssit ovat joutuneet kiertelemään koronapotilaiden kanssa, koska sairaalassa ei ole ollut tilaa, kertoo haagilaisen Haaglandin sairaalan edustaja Ingrid Wolf irlantilaislehti The Irish Timesin (siirryt toiseen palveluun) ja hollantilaisen Algemeen Dagbladin (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Viime viikolla Hollannista lennätettiin koronapotilaita tehohoitoon Saksaan. Saksa auttoi Hollantia myös keväällä, mutta kuljetukset olivat ensimmäiset koronaepidemian toisen aallon aikana.

Hollannissa on 1 150 tehohoitopaikkaa, kun taas pelkästään Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa niitä on viisinkertainen määrä. Kummankin väkiluku on kutakuinkin sama. Nordrhein-Westfalen on varannut hollantilaispotilaille 80 paikkaa, ja apua on tarjonnut myös Ala-Saksin osavaltio.

Vaikka Saksassa on kapasiteettia auttaa naapuria hädässä, sielläkin tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden (siirryt toiseen palveluun) määrä on kovassa kasvussa. Lokakuun alussa heitä oli vajaat 400, tämän viikon tiistaina 1 470.

Muita sairaala-aikoja perutaan

Useissa muissakin maissa on jouduttu perumaan ei-kiireellisiä hoitoja ja leikkauksia, jotta koronapotilaiden kasvava joukko ehditään hoitaa.

Ranskassa puolet 5 800 tehohoitopaikasta on koronapotilaiden käytössä ja potilaiden määrän kasvu jatkuu. Jotkut sairaalat ovat joutuneet siirtämään potilaita vähemmän ruuhkautuneisiin sairaaloihin, kertoo irlantilainen The Journal. (siirryt toiseen palveluun)

Ravintolatyöntekijä sulki baaria Pariisissa 23. lokakuuta ennen iltayhdeksältä voimaan tulevaa yöllistä ulkonaliikkumiskieltoa.
Ravintolatyöntekijä sulki baaria Pariisissa 23. lokakuuta ennen iltayhdeksältä voimaan tulevaa yöllistä ulkonaliikkumiskieltoa.Ian Langsdon / EPA

Espanjassa noin joka viidennessä tehohoitopaikassa oli viime viikolla koronapotilas, mutta Madridissa luku oli 40 prosentissa. Sairaaloiden potilaista noin 12 prosentilla oli koronatartunta, mutta alueelliset erot ovat suuria, kertoo El País -lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Britanniassakin sairaalaan joutuu kymmenen kertaa niin paljon koronapotilaita kuin loppukesällä, yli tuhat sairastunutta päivässä.

Määrät ovat kasvussa, mutta vielä kaukana kevään kovimmista lukemista. Huipussaan potilaita joutui sairaalaan noin 3 000 päivässä, kertoo yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun). Vain noin joka 15. potilas on tällä hetkellä koronapotilas.

Tehohoitopaikkoja Britanniassa on liki 5 000 ja määrää kasvatettiin ensimmäisen korona-aallon ajaksi. Tehohoitopaikat eivät ole toistaiseksi olleet läheskään täynnä.

Väliaikainen koronatestauspaikka Barcelonassa Espanjassa 28. lokakuuta.
Väliaikainen koronatestauspaikka Barcelonassa Espanjassa 28. lokakuuta.Enric Fontcuberta / EPA / EFE

Kaikki eivät olleet varautuneet

Osa Euroopan tämän hetken pahimmista korona-alueista, kuten Tšekki ja Puola, selvisivät keväällä epidemiasta suhteellisen hyvin.

Siksi ne eivät välttämättä vahvistaneet tuolloin sairaala- ja tehohoitokapasiteettiaan, sanoo Euroopan tartuntatautikeskuksen edustaja Bruno Ciancio The New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Epidemian toisen aallon iskettyä ne ovatkin joutuneet kasvattamaan nopeasti hoitokapasiteettiaan.

Esimerkiksi Puolassa Varsovan urheilustadion on muutettu (siirryt toiseen palveluun) kenttäsairaalaksi ja Tšekissä armeija rakensi (siirryt toiseen palveluun) Prahan liepeillä sijaitsevaan messukeskukseen tilapäissairaalan.

Sairaalaan joutuneille ei välttämättä riitä hoitajaa

Jos koronapotilaalle järjestyykin sairaalapaikka, iso ongelma on hoitohenkilökunnan riittävyys. Samalla, kun potilaiden määrä kasvaa, myös hoitajia sairastuu koronaviruksen takia.

Esimerkiksi Tšekissä joillakin alueilla jopa kymmenesosa terveydenhoitohenkilöstöstä on saanut koronatartunnan tai joutunut karanteeniin.

Belgiassa (siirryt toiseen palveluun) osa sairaaloista on potilastulvasta selvitäkseen pyytänyt, että koronatartunnan saaneet lääkärit ja hoitajat jatkaisivat työntekoa, jos ovat oireettomia.

Sveitsissä sairaalat kutsuvat sairauslomien paikkaajiksi jo eläkkeelle jääneitä, vaikka he ovat riskiryhmää.

Itäisessä Euroopassa ongelma on kuitenkin tätäkin syvempi. Hoitohenkilökuntaa ei ole alun alkuaankaan ollut riittävästi, sillä monet hoitoalan työntekijät ovat muuttaneet ulkomaille paremman palkan perässä, kertovat muun muassa The Financial Times (siirryt toiseen palveluun) ja The New York Times (siirryt toiseen palveluun) -lehdet.

Tyhjiä sairaalasänkyjä suuressa hallissa, etualalla sotilas maski päässä.
Tšekin armeijan sotilaat valmistelivat 500-paikkaista kenttäsairaalaa käyttöön Prahan liepeillä sijaitsevassa messukeskuksessa 22. lokakuuta. Martin Divisek / EPA

Unkarissa valmistuu vuosittain noin 1 200 lääkäriä, mutta esimerkiksi toissa vuonna ulkomaille muutti 900 lääkäriä. Romania on menettänyt ulkomaille kolmanneksen kouluttamistaan lääkäreistä.

Erityisesti lähtevät keski-ikäiset lääkärit. Jäljelle jäävät ovat usein iäkkäitä ja kuuluvat koronaepidemian riskiryhmään tai nuoria ja kokemattomia.

Tšekissä lääketieteellinen etujärjestö ČLK vetosi äskettäin tšekkiläisiin lääkäreihin, jotta nämä palaisivat ulkomailta auttamaan COVID-19-potilaiden hoidossa. Tšekki on myös sopinut Yhdysvaltojen kanssa korona-avusta: Alustavasti Yhdsvallat on luvannut (siirryt toiseen palveluun) 28 sotilaslääkäriä ja muuta hoitohenkilökuntaa avuksi Tšekin koronaepidemian hoidossa.

Unkari on hyväksynyt lääkäreille muhevan palkankorotuksen pitääkseen heidät Unkarissa töissä.

Unkarin lääkärien etujärjestön johtaja Peter Almos huomauttaa, että pula henkilökunnasta voi olla vieläkin suurempi ongelma kuin pula sairaalavälineistöstä. Koronapandemian alkuaikoina Unkari tilasi 16 000 hengityskonetta. Kun tehohoitolääkäreitä on vain 2 000 ja hoitajia saman verran, henkilökuntaa ei riitä niiden hyödyntämiseen.

EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan Puolassa on asukaslukuun suhteutettuna EU:n vähiten ammatissa toimivia lääkäreitä, 238 lääkäriä 100 000 asukasta kohden. Esimerkiksi Itävallassa vastaava luku on 524.

Lisää aiheesta:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta tästä.

Suomalaiset sietäneet koronarajoituksia muita eurooppalaisia paremmin, kertoo tuore Eurobarometri – näin maat arvioivat elämää koronan kanssa

Lue seuraavaksi