1. yle.fi
  2. Uutiset

Mitä teen, jos joku pyytää somessa alastonkuvaa? Yläkoululaisille luotiin pakohuonepeli, jossa he käsittelevät groomingia

Alaikäisiin kohdistuu netissä samanalaisia huijauksia kuin aikuisiin, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntija.

sosiaalinen media
Kahdeksasluokkalaisia kerääntyneenä tehtävän äärelle.
Lyseonmäen koulun 8D-luokan yksi tiimi on päässyt vauhtiin. Mysteerejä ratkomassa ovat Hilla Haimakainen, Sinna Hämäläinen, Elli Valonen, Elisa Huovila ja Ella Stenroos.Emilia Korpela / Yle

Tekoälytutkija Väinö von Warvick uhkaa lähettää ihmisten yksityistietoja pilvipalveluun, jos paikalle saapuneet oppilaat eivät onnistu estämään häntä. Pelaajilla on puoli tuntia aikaa purkaa Väinön tietokone etsimällä yhteistyöllä siihen sopiva koodi.

Näin alkaa kahdeksasluokkalaisille tehty pakohuone. Huoneessa oppilaat tekevät tehtäviä, joissa käsitellään sosiaalisessa mediassa tapahtuvia huijauksia, kuten valeprofiileja ja seksuaalista houkuttelemista eli groomingia.

Kokemukset Heinolassa ovat olleet niin hyvät, että pakohuone on tarkoitus järjestää myös seuraavina vuosina.

Pakopeli ratkaisuna nettiturvallisuudesta kertomiseen

Kaksi vuotta sitten suomalaisia järkytti Oulussa paljastuneet seksuaalirikokset, joissa ulkomaalaistaustaiset miehet olivat lähestyneet uhrejaan sosiaalisen median kautta.

Rikokset saivat useat Heinolan kaupungin toimijat miettimään yhdessä, miten parantaa nuorten turvallisuutta sosiaalisessa mediassa. Lopulta terveystiedon opettajat ehdottivat aihetta käsittelevän pakohuoneen kehittämistä.

Pelissä käytetty supertietokone, joka vaatii purkukoodin. Tietokone näyttää mustalta laatikolta, jonka edessä on numeronäppäimet ja päällä lukee "bomb".
Pakohuoneessa oppilailla on puoli tuntia aikaa etsiä koodi, jolla pysäyttää älytutkija Väinö von Warvickin tietokone. Lopullisen koodin saaminen vaatii koko luokan yhteistyötä.Emilia Korpela / Yle

Heinolan kirjaston informaatikko Sanna Vääriskoski-Kaukanen kuvailee haasteeksi yhdistää viihteellinen pakohuonepeli vakavaan sisältöön. Hän uskoo, että vakavaa aihetta on hyvä käsitellä kevyelläkin tavalla.

– Peliä pelaamalla pääsee opetussisältöön tavallaan kolmannen persoonan kautta. Silloin aihetta ei ole niin uhkaavaa käsitellä.

Pakohuone ei toimi yksinään opetusvälineenä, vaan osana yläkoulun terveystiedon tunteja. Pakohuonepeliin on mysteerien muodossa pyritty kytkemään kahdeksannella luokalla terveystiedossa opiskeltavia sisältöjä ja taitoja.

– Pelaamisen jälkeen käytämme yhden oppitunnin pelistä nousevista ajatuksista keskustelemiseen. Tämän kyseisen luokan kanssa olemme vasta aloittaneet terveystiedon kurssin, ja peli ikään kuin johdattelee kurssin teemoihin. Toivon, että mysteerien ratkominen motivoi ja innostaa oppimaan lisää, kuvailee Lyseonmäen koulun terveystiedon opettaja Sirpa Suojoki-Saarinen.

Suojoki-Saarisen mielestä turvataitojen opettaminen on tärkeää, koska vaikka parhaimillaan sosiaalinen media tuottaa iloa, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa näin hyvinvointia, some voi aiheuttaa myös hämmennystä, yksinäsyyttä, ahdistusta ja pelkoa.

Yleisnäkymä pakohuonetilasta.
Kasiluokkalaisten pakohuone järjestetään kirjastossa. Tältä yhdessä huoneessa näyttää pelin alettua. Seinältä voi bongata kissajulisteen, joka on vihje tekoälytutkijan asettamaan salasanaan.Emilia Korpela / Yle

Pelissä oppilaat pääsevät murtamaan emojeista muodostettua koodia ja pohtimaan valeprofiileja koskevia väittämiä.

– Meillä on konkreettisia esineitä, mutta myös sähköisiä lukkoja eli salasanasuojattuja tiedostoja. Tässä Väinö on ollut laiska ja antanut yhden tiedoston salasanaksi kissansa nimen, mikä pitää keksiä. Monet ryhmät ovat melkein kiljuneet, kun ovat sen tajunneet, kuvailee pelin juonta kehittänyt Heinolan kirjaston mediaohjaaja Riku Lehtimäki.

Kolmekymmentä minuuttia kuluu nopeasti, joten tiimin yhteistyö on valttia. Lopussa koko luokan täytyy yhdistää voimansa saadakseen koottua lopullinen purkukoodi.

Lehtimäki nostaa haastavimmaksi seikaksi suunnitella peli niin, että se pitää kahdeksasluokkalaiset otteessaan. Tavoite on kuitenkin saavutettu: vain muutama oppilas on pelaamisen sijaan näplännyt kännykkäänsä.

Huijauksia on entistä vaikeampaa tunnistaa

Nuoriin kohdistuu samanlaisia huijauksia netissä kuin aikuisiinkin. Teknologioiden kehittyminen tekee huijausten tunnistamisen entistä vaikeammaksi ikään katsomatta, arvioi Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja.

Esimerkiksi deepfake-tekniikka tekee entistä vaikeammaksi uskoa edes omia silmiään. Sosiaalinen media on helppo alusta salaliittoteorioiden tai valeuutisten levittämiseen.

Rahja kertoo, että muiden huijauksien lisäksi lapsiin ja nuoriin saattaa kohdistua sosiaalisessa mediassa groomingia eli seksuaalista houkuttelua. Alaikäiseltä voidaan haluta esimerkiksi alastonkuvia.

Keinoja rikollisilla on monia: joku saattaa rakentaa pitkään luottamusta nuoreen, kun taas joku voi toimia nopeasti, niin ettei nuori ehdi arvioimaan tilannetta. Omat jaetut kuvat, tiedot tai videot voivat myös tietämättä levitä vääriin käsiin.

– Positiivinen huomio voi tuntua hyvältä. Kehut ja kauniit sanat voivat hivellä nuoren itsetuntoa niin, että hälytyskellot jää soimatta. Nuorella myös itsesäätelyn keinot voivat olla vielä kehittymässä, ja kuka tahansa voi toimia verkossa impulsiivisesti, pohti Rahja.

Nuorta voidaan houkutella myös esimerkiksi tarjoamalla vaatteita, rahaa tai tupakkaa.

Pakohuonetehtävä, jossa diskettejä täytyy laittaa oikeille paikoille sen mukaan, onko niihin kirjoitettu väittämä oikein vai väärin.
Yhdessä pakohuoneen tehtävistä täytyy laittaa diskettejä oikealle paikalle sen mukaan, onko niihin kirjoitetut väittämät oikeita vai vääriä.Emilia Korpela / Yle

Rahja pitää hienona, että eri tahot etsivät uusia keinoja auttaa nuoria suojautumaan nettihuijauksilta. Erityisen tärkeää on, että jokaisella nuorella olisi aikuinen, kenen kanssa puhua aiheesta. Vanhempien on hyvä olla kiinnostuneita siitä, mitä lapsi tekee netissä.

– Ei ole häpeä joutua huijauksen kohteeksi. Nuorilla on myös oikeus mokata. Usein häpeä estää kertomasta, mutta näistä kannattaa puhua. Hyvät keskusteluyhteys johonkin turvalliseen aikuiseen niin, että uskaltaa kertoa. Tässä vanhemmat, opettajat ja muut läheiset aikuiset voivat tehdä paljon.

Lue lisää:

THL:n asiantuntijat tarkistivat villeimmät koronasalaliittoteoriat – "Ei pidä paikkaansa, tämä väite menee ufo-kategoriaan"

Venäjän valtionmediat levittävät koronasta salaliittoteorioita länsimaihin – samat teoriat kiertävät myös suomenkielisillä foorumeilla

Mikä on valeuutinen, somekupla tai trollitehdas? Yle Uutisluokan videot ja tehtävät auttavat tunnistamaan verkon ansat

Identiteettivaras vaanii verkossa – Tässä kuusi käytännön ohjetta, joilla vaikeutat huijaajien työtä

Perkele, perhonen, porkkana - löytyykö oma salasanasi suosituimpien listalta?

Digitreenit: Salasanakone - testaa kuinka nopeasti salasana murretaan

Lue seuraavaksi