1. yle.fi
  2. Uutiset

Ylen tiedot selonteosta: Sauli Niinistö halusi selventää presidentin toimivaltaa EU:n turvatakuissa – tarkentava keskustelu ministerien kanssa

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa yritetään kirkastaa, miten Suomi antaa tai pyytää apua kriisin sattuessa.

turvallisuuspolitiikka
Presidentti Sauli Niinistö tutustui Unifil-kriisinhallintajoukkojen vartioasemiin Al-Tirin tukikohdassa Libanonissa maaliskuussa 2014.
Presidentti Sauli Niinistö (kiikareiden takana) vieraili suomalaisten kriisinhallintajoukkojen luona Libanonissa vuonna 2014. Osana Ranskan pyytämää apua Suomi lisäsi sotilaidensa määrää Libanonissa vuonna 2017.Tasavallan Presidentin kanslia

Presidentti Sauli Niinistö ja hallituksessa ulkopolitiikasta vastaavat ministerit ovat käyneet tarkentavan keskustelun, miten Suomi tekee päätöksiä, jos joku maa pyytää apua Euroopan unionin turvatakuiden nojalla. Käytäntöjen läpikäynti oli osa torstaina julkistettavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua.

EU:n turvatakuilla tarkoitetaan tilannetta, jossa hyökkäyksen tai terroriuhan kohteeksi joutunut EU:n jäsenmaa pyytää muilta jäseniltä esimerkiksi sotilaallista apua tai muuta tukea.

Vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen Euroopan unioni on joutunut useita kertoja pohtimaan reagointiaan merkittäviin turvallisuuspolitiikan ongelmiin. Suomessa hallitus vastaa EU-asioista, mutta ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

Presidentti Sauli Niinistö on ollut tarkka siinä, että ulkopolitiikan asiat, joissa EU on mukana, eivät muutu puhtaiksi EU-asioiksi. Silloin presidentti-instituutio jäisi päätöksenteossa sivuun.

Kärjistäen kyse on siitä, kuinka pitkälle pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus voisi itsekseen valmistella avun antamista tai pyytämistä ja missä vaiheessa presidentti Sauli Niinistö olisi mukana päätöksenteossa.

Tarkennus ei muuta presidentin ja hallituksen valtatasapainoa

Ylen eri lähteistä saamien tietojen mukaan torstaina julkistettavaan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon on kirjattu pari virkettä käytännöistä, miten Suomi toimii, jos se joutuu päättämään EU-turvatakuista.

Selonteon valmistelussa presidentti ja hallituksen avainministerit kävivät läpi turvatakuiden päätösprosessia ja toimivaltuuksia. Keskusteluissa Suomen käytännöksi selvennettiin, että turvatakuista ja avunannosta käydään keskustelut sekä EU:n piirissä että jäsenmaiden välillä.

Selontekoon on kirjattu ainakin seuraavasti:

– EU:n puitteissa sekä jäsenvaltioiden kesken käytävä keskustelu keskinäisen avunannon lausekkeen ja yhteisvastuulausekkeen soveltamiseen ja toimeenpanemiseen liittyvistä kysymyksistä jatkuu.

Lauseessa jäsenmaiden keskinäisen keskustelun korostaminen varmistaa, että myös presidentillä on toimivaltaa, kun Suomessa harkitaan avun antamista tai pyytämistä. Sauli Niinistö on aiemminkin korostanut, että turvatakuiden mukaisen avun antaminen on jäsenmaiden keskinäistä, ei unionin politiikkaa.

Ylen tietojen mukaan selventävään keskusteluun ei liittynyt erityistä kiistaa eikä keskustelu muuttanut presidentin ja hallituksen valtatasapainoa.

Kahden lähteen mukaan selonteon luonnoksessa asian muotoilu oli aluksi liian yksiselitteisesti EU-painotteinen. Nimenomaan presidentin kanslian suunnalta haluttiin tarkentaa muotoilua.

Suomalainen sotilas Libanonissa.
Suomi lisäsi sotilaidensa määrää Libanonin kriisinhallintajoukoissa vuonna 2017 vastauksena Ranskan avunpyyntöön EU-jäsenmaille.UNIFIL

Viisi vuotta sitten Ranska pyysi apua ja Suomi auttoi

Vuonna 2015 Ranska pyysi unionin historiassa ensimmäistä kertaa turvatakuiden käyttöönottoa terrori-iskujen vuoksi. Muutamaa päivää aiemmin terroristijärjestö Isis oli tehnyt terrori-iskuja, jotka olivat tuhoisimpia Ranskassa maailmansotien jälkeisenä aikana.

Silloin Suomi lähetti lisää sotilaita Libanoniin kriisinhallintaan, jotta Ranska saattoi siirtää omia sotilaitaan Ranskaan turvallisuustehtäviin. Tuolloin EU-puolustusministerit päättivät turvatakuiden käyttöönotosta, mutta kukin jäsenmaa sopi kahdenkeskisesti Ranskan kanssa avunannon tavoista. Suomessa sotilaiden lähettäminen Libanoniin vahvistettiin viime kädessä presidentti Sauli Niinistön päätöksellä.

EU:n turvatakuiden ydintä ovat avunanto ja yhteisvastuu.

  • Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin.
  • EU ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi.

Selonteon valmistelussa Suomen etuna pidettiin sitä, että EU-turvatakuita koskevien lausekkeiden luonne säilyy joustavana, jolloin niistä voisi olla apua esimerkiksi vakavaan hybridivaikuttamiseen vastaamisessa.

Selonteossa Suomen linja ei muutu, vaikka hallitus on vaihtunut

Ylen lähteiden mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa kuvaavassa selonteossa ei ole dramaattisia muutoksia, vaikka sitten vuoden 2016 selonteon hallitus on vaihtunut Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksesta Sanna Marinin SDP-johtoiseksi. Keskeisin tavoite on edelleen Suomen turvallisuus.

Suomen suhdetta sotilasliitto Natoon (siirryt toiseen palveluun) kuvataan lähes yksi yhteen samoin kuin Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa. Selonteossa pidetään edelleen tärkeänä Suomen turvallisuuspoliittista liikkumatilaa ja omien ratkaisujen valinnanvapautta. Suomi ilmaisee edelleen mahdollisuuden halutessaan hakea Nato-jäsenyyttä.

Lisäksi selonteossa todetaan, että nykyisen Nato-yhteistyön kautta "saavutetulla yhteensopivuudella varmistetaan, ettei mahdolliselle liittymiselle muodostu käytännön esteitä". Toteamus on hyvin samankaltainen kuin Sipilän hallituksen aikaan annetussa selonteossa.

Suomi pitää edelleen tärkeänä, että Naton niin sanottu avointen ovien periaate jatkuisi. Eli että Naton jäsenyys säilyisi avoimena kaikille Euroopan valtioille, joilla on kyky edistää Naton perussopimuksen tavoitteita. Suomi laskee kuuluvansa tähän joukkoon.

Ylelle kuvataan, että vaikka linja suhteessa Natoon ei muutu, nykyhallituksen ilmapiiri on "ehkä vähän Nato-kielteisempi kuin aiemmin". Sipilän hallituksessa kokoomus suhtautui myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Vastaavaa kanta on nykyhallituksesta RKP:llä, mutta ei hallituksen suurimmilla puolueilla.

Ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuus enemmän esillä

Hallituspohjan vaihtuminen uudessa selonteossa näkyy siinä, että ilmastonmuutos ja ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka ovat aiempaa enemmän esillä. Ihmisoikeusperustaisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla tarkoitetaan esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien toteutumista.

Kyseessä ei ole mikään koronavirusselonteko, vaikka terveysturvallisuus tekstissä mainitaan. Hallitus on jo aiemmin lisännyt rahoitusta Maailman terveysjärjestölle WHO:lle. Yhdysvallat taas suhtautuu järjestöön kriittisesti.

Selonteko kuvaa ympäristön, jossa Suomi tällä hetkellä on. Aiempaa enemmän esillä on suurvaltojen, etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu sekä se, että sääntöpohjainen maailmanjärjestelmä ei ole läheskään kaikille maille enää niin tärkeä kuin aiemmin.

Aiempaan tapaan Venäjän toimien kuvataan heikentäneen turvallisuutta Euroopassa. Kiinan halu nousta nykyistä merkittävämmäksi toimijaksi ja sen aiheuttamat huolet turvallisuuden näkökulmasta noteerataan. Lisäksi selonteossa tunnistetaan myös Intian nouseva rooli ja tarve vahvistaa yhteistyötä maan kanssa.

Kiinan osalta selonteon ajatus on, että esimerkiksi ihmisoikeuksia ja median toimintavapauksia on tarve pitää esillä keskusteluissa kahdenkeskisesti ja EU-tasolla.

Myös kyberturvallisuutta, 5G-tiedonsiirtoa ja tietoverkkojen turvallisuutta on käsitelty selonteossa. Hallitus arvioi eduskunnan käsittelyssä olevan niin sanotun 5G-lain vastaavan osaksi näihin huoliin. Sähköisen viestinnän palveluja koskevassa lakiesityksessä yritetään suojata tietoverkon kriittisiä osia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Lakiesitys ei mainitse nimeltä esimerkiksi kiinalaista Huaweita. Yksi Ylen lähde kuvaa, että teleoperaattoreille on kuitenkin lähetetty lakiesityksessä selkeä viesti. Yritysten itsesuojeluvaiston oletetaan ohjaavan yrityksiä ratkaisuihin, jotka eivät vaaranna tietoverkkojen turvallisuutta. Muun muassa suojelupoliisi, sotilastiedustelu ja ulkoministeriö osallistuvat verkkoratkaisujen turvallisuusarviointiin.

Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin 29.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Suomen ulkopolitiikan lähivuosien näkymät paketissa: Ulkopolitiikan johto viimeisteli ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisällön

Analyysi: Nato-kumppanuus hyödyttää Suomea nyt suoremmin kuin alkuvuosina

Harakka: Suomi ei ole kieltämässä Huawein tuotteita tietoverkoista – "Uusi 5G-laki maailman tiukin ilman laitetoimittajien nimeämistäkin"

Lue seuraavaksi