1. yle.fi
  2. Uutiset

"Eurooppa valmistelee omaa loppuaan" – Erdoğan esiintyy ärhäkkänä muslimien puolustajana, mutta Turkin ystävät ovat harvassa

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on riidoissa lukuisten maiden johtajien kanssa.

Recep Tayyip Erdogan
Erdogan saapumassa moskeijan avajaisiin.
Presidentti Erdoğan saapumassa Turkin uskonnollisten asioiden viraston tukeman moskeijan avajaisiin Kölnissä vuonna 2018.Friedemann Vogel / EPA

Viime aikoina Turkin presidentti on esiintynyt roolissa, josta hän selvästi pitää – kovasanaisena lännen arvostelijana ja islamin puolustajana.

Recep Tayyip Erdoğan on arvostellut voimakkaasti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin islamiin liittyviä lausuntoja.

Macron pohti (siirryt toiseen palveluun) "islamiin pesiytynyttä separatismia" ja islamin suhdetta Ranskan tunnustuksettomaan, sekulaariin järjestelmään jo ennen lokakuun puolivälissä sattunutta terrori-iskua, jossa opettaja murhattiin. Ranskaan ja Macroniin kohdistuva arvostelu lähti kuitenkin kiihtymään vasta iskun jälkeen.

Nizzan torstaisen terrori-iskun jälkeen Turkin edustajat ovat sitten keskittyneet vakuuttamaan, että terrorismilla ei ole tekemistä islamin kanssa.

Presidentti Erdoğanin viestintäjohtaja Fahrettin Altun teki Twitterissä selväksi, että ainakaan Turkilla ei ole mitään anteeksipyydettävää. Altunin mukaan "meidän uskontoa ja arvoja" loukkaavien poliitikkojen arvostelu kyllä jatkuu.

Turkin ja Ranskan suhde on viime aikoina ollut erityisen jännittynyt. Sen lisäksi, että Ranska ja Turkki ovat törmäyskurssilla itäisellä Välimerellä, Syyriassa ja Libyassa presidentti Erdoğan on viime aikoina jälleen halunnut näyttäytyä islamin puolustajana ja ottanut aivan erikseen tähtäimeensä Ranskan presidentin (siirryt toiseen palveluun).

– Erdoğan asemoi itseään muslimien puolustajaksi kansainvälisesti. Samalla hän yhdistää islamin ja turkkilaiset. Hänen mukaansa islam on yhtä kuin turkkilaiset, eli islamiin kohdistuvat hyökkäykset kohdistuvat turkkilaisiin, sanoo Turkkia seuraava tutkija Anu Leinonen Suomen Lähi-idän instituutista.

Eurooppa muuttui kumppanista viholliseksi

Leinosen mukaan Erdoğan on jo pitkään tavoitellut sekä itselleen että Turkille asemaa islamin ja Lähi-idän johtajana.

Viimeaikaisten puheiden perusteella Turkin presidentti on riidoissa ei vain Ranskan, vaan koko Euroopan kanssa.

– Pystyttämällä rintamalinjan muslimeja vastaan Eurooppa valmistelee omaa loppuaan. Ellei Eurooppa pelastu islaminvastaisuuden taudilta, Ranska, Saksa ja koko Eurooppaa romahtavat, presidentti Erdoğan ennusti äskettäin pitämässään puheessa.

Useat eurooppalaiset johtajat kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Sauli Niinistö ovat asettuneet tukemaan Ranskan presidenttiä.

– Tuen täysin presidentti Emmanuel Macronia ja kollegoitamme eurooppalaisten arvojen puolustamisessa ja taistelussa terrorismia vastaan, presidentti Niinistö tviittasi.

Kovista puheista huolimatta Erdoğanin Turkki on haavoittuvainen maan talouden heikon tilan takia. Turkin talous oli vaikeuksissa jo ennen koronapandemiaa.

Viime aikoina poliittiset ongelmat ovat painaneet Turkin valuutan, liiran entistä jyrkempään laskuun.

Valuuttamurheiden taustalla on Ranska-kiistan lisäksi se, että Yhdysvallat on uhannut Turkkia pakotteilla, jos se ottaa käyttöön venäläisen S-400 ohjusjärjestelmän. Uudet ohjukset on jo testattu Mustanmeren rannikolla.

Myös EU:ssa käydään keskustelua Turkin vastaisista pakotteista liittyen itäisen Välimeren kaasunetsintäkiistaan.

Uhoa ja synkkiä varoituksia

Erdoğan on vastannut uhkaavaan tilanteeseen uhmakkaasti ja kannustanut turkkilaisia boikotoimaan ranskalaisia tuotteita, mikä voisi myös johtaa vastatoimiin.

– Ikään kuin sillä ei olisi vaikutusta, jos Ranska ryhtyisi boikotoimaan turkkilaisia tuotteita. Kun Yhdysvallat uhkaa pakotteilla S-400-ohjusjärjestelmän takia, vastaus on, että antaa tulla vaan, vaikka talous on tosi huonoissa kantimissa, kuvailee Anu Leinonen.

Leinosen mukaan Erdoğanin retoriikka kaiken kaikkiaan on hyvin jyrkkä ja hyökkäävä. Samalla korostetaan, kuinka vahva Turkki on ja miten kohtalokasta Turkkia vastaan asettuminen on.

Turkki matkaa kriisistä kriisiin

Turkki on parhaillaan osapuolena muun muassa Libyan ja Syyrian selkkauksissa ja se on myös ainakin välillisesti mukana Vuoristo-Karabahin sodassa.

Turkkilaista panssarikalustoa Syyrian rajalal.
Turkki on tehnyt useita hyökkäyksiä Syyriaan muun muasssa kurdien valvomille alueille. Tässä turkkilaisia joukkoja siirtymässä rajan yli tammikuussa 2018.SEDAT SUNA/ EPA-EFE

Maa on toimittanut aseita Azerbaidžanille, ja Turkin kanssa liittoutuneet syyrialaisryhmät ovat lähettäneet alueelle taistelijoita Turkin vaatimuksesta.

Kiistat Kreikan ja Kyproksen kanssa itäisen Välimeren kaasunetsinnästä pulppuavat myös pintaan uudestaan ja uudestaan.

Talouden menestystarina on muisto vain

Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puolueen menestyksen taustalla oli pitkään vahva talouskasvu, joka nosti monien turkkilaisten elintasoa. Nyt Turkin talous on suurissa vaikeuksissa. Jatkuvat kriisit ulkomaailman kanssa on yksi keino viedä huomio taloudesta.

– Erdoğan tarvitsee nyt muita ansioita. Jos puolustaa Turkkia vihamielistä maailmaa vastaan, se on yksi keino kalastella suosiota.

Anu Leinonen kuvailee Turkin matkaa kriisistä kriisiin hengästyttäväksi.

– Tuntuu siltä, että edellisen kriisin tai kuohun laineet eivät ehdi laantua ennen kuin on jo seuraava kriisi käynnissä. Pahimmillaan niitä on käynnissä kaksi samaan aikaan. Kyllähän se voi olla yksi osoitus siitä, että tarvitaan jatkuva kriisitunnelma.

Suuri johtaja kohtaa valtansa rajat

Arabimaissa tehdyistä mielipidemittauksista löytyy viitteitä siitä (siirryt toiseen palveluun), että Erdoğanin yritykset esiintyä suurena muslimijohtajana eivät ole valuneet täysin hukkaan. Turkin presidentti nauttii suosiota useissa arabimaissa.

Samalla Turkki tuntuu ajautuneen ylhäiseen yksinäisyyteen, jossa ystävät ovat jossain kaukana mutta viholliset lähellä.

Presidentti Erdogan kasvojen yli kävellään Aleppossa.
Presidentti Erdoğan ei ole suosittu Syyriassa hallituksen valvomilla alueilla. Aleppossa kävellään Turkin presidentin kasvojen yli paikallisen teollisuusyhdistyksen toimistolla. Arkistokuva.Yle

Ainoa luotettava merkittävä liittolainen Lähi-idässä on piskuinen Qatar. Yksi yhteinen nimittäjä on tuki islamistiselle Muslimiveljeskunnalle.

Veljeskunnan ajattelu on vaikuttanut myös Turkin islamistipoliitikkoihin. Yksi tunnetuimmista on jo edesmennyt Necmettin Erbakan, joka on myös yksi Erdoğanin oppi-isistä.

– Vaikka Erdoganilla on kannatusta arabimaiden nuorison parissa ja ehkä muutenkin Muslimiveljeskuntaa kannattavien parissa, hän on kuitenkin riidoissa lähes kaikkien valtionjohtajien kanssa. Turkille ei tule tukea juuri muualta kuin Qatarista, Anu Leinonen pohtii.

Historiallista painolastia

Historia vaikuttaa Turkin yrityksiin asettua islamilaisen maailman johtajaksi. Ainakin monissa arabimaissa Erdoğanin ihailema Turkin edeltäjävaltio osmani-imperiumi muistetaan siirtomaavaltiona.

Hijabiin pukeutunut nainen Hagia Sofian edustalla.
Hagia Sofian museo palautettiin moskeijaksi aiemmin tänä vuonna. Hagia Sofia ehti ensin toimia Bysantin pääkirkkona satoja vuosia ennen kuin osmanit valtasivat Istanbulin vuonna 1453. Sedat Suna / EPA

Erdoğanin arvostelijat ovat myös huomauttaneet, että presidentin huoli muslimien ihmisoikeuksista on kovin valikoiva.

Samalla kun natsi- ja fasistisyytökset lentelevät Euroopan suuntaan, Turkki on viime aikoina hillinnyt arvosteluaan turkinsukuisten uiguurien rajusta kohtelusta Kiinassa. (siirryt toiseen palveluun)

Kun Turkki etsii apua talousongelmiinsa, katseet kohdistuvat myös Kiinaan. Apu ei varmastikaan tulisi Kiinaa ärsyttämällä.

Viime päivinä Erdoğanin vastustajat ovat muistuttaneet sosiaalisessa mediassa, että monien islamilaisten maiden yksinvaltaisia johtajia pakenevat pyrkivät presidentin parjaamaan Eurooppaan.

Pakenevien joukossa on myös presidentti Erdoğanin vastustajia.

Lue myös:

Laaja protestiaalto Ranskaa vastaan leviää muslimimaissa Macronin muistopuheen jälkeen – Erityisesti Ranskan ja Turkin välit kiristyvät

Presidentti Macron puhui murhatun opettajan Samuel Patyn muistotilaisuudessa – "Emme luovu sarjakuvistamme"

Turkista tullut pelon valtakunta – Ihmisoikeusaktivisti pitää laukun pakattuna pidätyksen varalta

Analyysi: Maallinen Ranska ei halua luopua karikatyyreistään islamistisen kiihkoilun edessä

Lue seuraavaksi