1. yle.fi
  2. Uutiset

Harhainen vanki saattaa jäädä huomaamatta, sanoo psykiatri Lauerma – nyt puretaan "rästivankien" jonoa, eivätkä kaikki heistä voi hyvin

Vankiloihin tulevat vangit ovat poikkeustilan jäljiltä erittäin huonossa kunnossa fyysisesti ja henkisesti.

vankeinhoito
Helsingin vankila.
Mielisairaiden vankien määrä vankiloissa on kasvanut.Ronnie Holmberg / Yle

Vankiloissa puretaan nyt korona-ajan aiheuttamaa "rästivankien" tungosta. Useiden vankien vankeuden aloitusta on siirretty, jotta vankiloissa olisi mahdollisimman paljon tilaa koronaviruksen välttämiseksi.

Niin sanottujen "rästivankien" joukossa on etenkin sakkorangaistuksia vankeudeksi muuntavia sakkovankeja. Suomen suurimman suljetun vankilan, Helsingin vankilan syyskuussa aloittanut uusi johtaja Eeva Säisä on hyvin huolestunut vankien terveydentilasta.

Sakkovangit ovat tyypillisesti ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnassa heikossa asemassa. Nyt heidän kuntonsa vaikuttaa romahtaneen entisestään.

Yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että monet päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat olleet koronaviruksen torjumiseksi suljettuina. Esimerkiksi Helsingin vankilaan tuodaan nyt ennakoimattomasti sakkovankeja ja muita vankeja, jotka ovat todella huonossa kunnossa.

– Heitä voidaan hoitaa omalla poliklinikalla, mutta myös ulkopuolisissa hoitolaitoksissa. Se vie meiltä jo ennestään niukkoja resursseja, koska henkilökuntaa tarvitaan saattokeikoille, toteaa Säisä.

Riskinä ryöppy hoitamattomia tapauksia

Vankiterveydenhuollon johtajan Jussi Korkeamäen mielestä vankien terveystilanne ei vielä ole hälyttävä aiempaan verrattuna, vaikka etenkin pääkaupunkiseudulla vankien huonokuntoisuus on pantu merkille. Korkeamäki vastaa kaikkien Suomen vankiloiden terveydenhuollosta.

Vankeusrangaistusten keskeytys koronan takia kosketti noin 4 000 vankia. Heidän vankeusrangaistuksiaan laitetaan nyt asteittain täytäntöön.

Vankiterveydenhuollossa on varauduttu siihen, että huonokuntoisia vankeja tulee nyt sisään vankiloihin aiempaa enemmän.

– Olemme lisänneet hoitajien määrää tilanteen vuoksi. Toivomme, että saamme siihen lisämäärärahaa myös ensi vuodelle, koska vankeusrangaistusten keskeytysten purku tulee kestämään koko ensi vuoden, Korkeamäki toteaa.

– Riski on olemassa, että meille tulee ryöppy hoitamattomia tapauksia, ja aika näyttää, kuinka tästä selvitään, sanoo psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Helsingin vankila.
Helsingin vankilaan on tullut nyt aiempaa huonokuntoisempia vankeja.Ronnie Holmberg / Yle

Psykoottisten vankien määrä kasvanut rajusti

Sen lisäksi, että vankilaan saapuvat vangit ovat aiempaa heikommassa kunnossa, poikkeustilanne on vaikuttanut vankien terveyteen myös vankiloiden sisällä.

– Toiminnan supistaminen, tapaamisten rajoittaminen ja liikunnan rajoittaminen on johtanut siihen, että lievät mielenterveyshäiriöt ovat kaiketi lisääntyneet, kertoo Lauerma.

Psykiatrinen vankisairaala on Turun vankilan ja Vantaan vankilan yksiköistä koostuva erikoissairaanhoidon yksikkö, jossa hoidetaan akuuttia psykiatrista hoitoa tarvitsevia vankeja kaikkialta Suomesta.

Lauerma on työskennellyt vankien psykiatrina jo 24 vuotta, joten hänellä on hyvä käsitys vankien mielenterveyden tilasta.

Koronan vaikutuksia enemmän Lauerma on huolissaan siitä, että niin sanotusti tavallisiin vankiloihin on jo useiden vuosien ajan päätynyt vakavasti mieleltään sairaita psykoottisia vankeja.

– Psykoottisten vankien määrä vankiloissa on kasvanut rajusti vuosi vuodelta, hän toteaa.

Helsingin vankila.
Toiminnan supistaminen on lisännyt vankien mielenterveysongelmia.Ronnie Holmberg / Yle

Mielisairaus jää piiloon oikeudessa

Lauerma työskentelee myös tutkimusryhmässä, jossa tehdään parhaillaan selvitystä aiheesta.

– Selvitämme työryhmässä, onko syynä mielentilatutkimusten väheneminen vai se, että kuntapsykiatria ei avohoitopainotteisena pysty palvelemaan kaikkien vaikeimmin häiriintyneitä persoonia, Lauerma kertoo.

Koko väestön tasolla vakavasti mielisairaiden määrä ei ole hänen mukaansa kasvanut. Vangeilla on yhä useammin samaan aikaan psykoottinen sairaus ja monipäihderiippuvuus eli riippuvuus useista eri huumausaineista.

Ongelmat hoidon saamisessa siviilissä näkyvät viiveellä vankien huonona kuntona vankiloissa.

– Sairaalapaikkoja on minun mielestäni liian vähän. Kuntapuolella ei pystytä hoitamaan näitä hyvin vaikeasti hallittavia ongelmia. Nämä ihmiset eivät pysty käyttämään avohoitopainotteisia palveluja, Lauerma sanoo.

Toinen syy psykoottisten vankien määrän kasvuun vankiloissa saattaa olla mielentilatutkimusten määrän vähentyminen. Vuonna 2004 laki muuttui siten, että niin sanottu alentunut syyntakeisuus ei enää velvoittanut tuomioistuinta lieventämään tuomiota. Siksi puolustus hakee mielentilatutkimusta yhä harvemmin.

– Tuomioistuin ei pysty tunnistamaan kuka on mielisairas, jos asianajaja ei ole asiassa aktiivinen. Ei siellä oikeussalissa hiljaa istuva ihminen mitenkään paljastu mielisairaaksi, Lauerma toteaa.

Näin ollen ihmisiä, jotka tarvitsevat vuosien psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta päätyy suorittamaan vankeustuomiotaan vankiloihin, joissa ei ole tarjolla heidän tarvitsemaansa apua.

Jos rikollinen teko todetaan mielisairauden aiheuttamaksi, vanki ohjataan valtion oikeuspsykiatriseen yksikköön Niuvanniemen sairaalaan tai Vanhan Vaasan sairaalaan.

Helsingin vankila.
Epäillyn mielen sairaus jää yhä useammin huomaamatta tuomioistuimessa.Ronnie Holmberg / Yle

Levottomuuksia ja tuskatiloja

Jos vangin tilanne huomataan vankilassa, eivätkä psykiatrisen vankisairaalan tarjoamat lyhytaikaiset hoitojaksot riitä, hänet voidaan tarvittaessa siirtää muualle tuomiotaan suorittamaan. Lauerman mukaan vankien siirrot vankilasta mielisairaaloihin ovat kaksinkertaistuneet 10 vuodessa.

Siirtoja tehdään yli 10 kertaa vuodessa. Niissä on usein kysymys ääritapauksista, kuten harvinaista hoidolle reagoimatonta skitsofreniaa sairastavista vangeista. Vankiloissa ja niiden toimintavoissa on Lauerman mukaan suuria eroja siinä, kuinka herkästi vangin mielen ongelmiin reagoidaan.

Jos mielisairautta ei huomata oikeudessa, voi se jäädä piiloon myös vankilassa.

– Lienee niin, että melko moni vanki ollessaan hiljaa ja vetäytyvä ei juurikaan kiinnitä huomiota henkilökunnan keskuudessa, vaan hän saa niin sanotusti rauhassa lusia sellissä kaikkine harhoineen, Lauerma toteaa.

Lyhytkestoista hoitoa tarjoavissa Turun ja Vantaan psykiatrisissa vankisairaaloissa riittää hänen mukaansa tilaa. Ongelma piilee siinä, että pitkäkestoista hoitoa tarjoavissa Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloissa resurssit eivät riitä. Lauerman mukaan hoitajia ja lääkäreitä on liian vähän.

– Vankeinhoidon keinot eivät ole riittävät. Meillä ei ole tarjota etenevää, palkitsevaa järjestelmää, joka mahdollistaisi kroonisten psykiatristen sairauksien hoidon.

Kaikki vangit eivät siis saa tarvitsemaansa hoitoa. Yksittäisen ihmisen kokeman kärsimyksen lisäksi hoitamaton mielen sairaus aiheuttaa haasteita vankiloiden toiminnalle.

– Siitä seuraa levottomuuksia vankiloissa ja tuskatiloja, vankeuden epäsuotuisaa etenemistä. Nämä ihmiset vapautuvat siviiliin vankilasta entistä huonovointisempina, Lauerma toteaa.

Myös rikoksen uusimisriski vankeuden jälkeen on korkeampi, jos vankeusaika vain syventää ongelmia.

Vankiterveydenhuoltoon 19,3 miljoonaa

  • Suomessa vankiterveydenhuollon budjetti on tänä vuonna 19,3 miljoonaa euroa.
  • Se pitää sisällään kaiken vankien terveydenhuollon, mutta ei vartijoita eikä tilavuokria.
  • Summa on kasvanut vuosi vuodelta hieman. Vuonna 2016 vankiterveydenhoitoon käytettiin 16,5 miljoonaa euroa.
  • Vankiloissa on Suomessa vuodessa yhteensä noin 6 000 vankia.
  • Päivätasolla vankeja on yhtä aikaa vankilassa noin 3 000.

Mielenterveyspalveluja etänä vankiloihin

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa käytetään vankeinhoitoon varsin niukasti rahaa, kertoo Lauerma. Hänen mukaansa Norjassa vankeinhoitoon käytetään jopa neljä kertaa enemmän rahaa kuin Suomessa. Siellä myös rikosten uusimisprosentti on Suomea alhaisempi.

Vankien terveydenhuoltoa kehitetään koko ajan budjetin mahdollistamissa rajoissa. Vankeinhoidon kuumin sana tällä hetkellä ovat niin sanotut älyvankilat. Toisin sanoen vangeille tarjotaan koko ajan enemmän palveluja netin kautta.

Tämä voi olla yksi apukeino myös vankien mielenterveysongelmien hoitamiseksi.

– Tavoitteena on, että vangeille voidaan tarjota esimerkiksi Skypen kautta mielenterveyspalveluja etänä. Näin hoitoa voisi tarjota myös muu palvelujen tuottaja kuin vankiterveydenhoidon henkilökunta, kertoo valtion palvelut -osaston kehittämispäällikkö Merja Mikkola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lisää aiheesta:

Vankiloihin tuomitaan mielenterveydeltään huonokuntoisia vankeja

Tappo, tuhopoltto, pahoinpitely – ymmärtääkö rikoksesta epäilty tekonsa? Mielentilatutkimusten määrä on vähentynyt merkittävästi

Lue seuraavaksi