1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

Nuorten hyvinvointikyselyn tulokset koronakeväältä hätkähdyttivät: "Olen entistä yksinäisempi ja koulu on erittäin haastavaa”

Nuoret pitävät yhteyttä netin kautta, mutta se ei korvaa tapaamisia kasvokkain.

Yksinäisyys nousi vahvasti esille, kun nuorten tuntemuksia kyseltiin viime keväänä. Sosiaalinen media ei korvannut aitoja kontakteja. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Sosiaalisten kontaktien puute heikensi selvästi nuorten hyvinvointia viime kevään koronarajoitusten ja etäopetuksen aikana.

Tämä käy ilmi Lapin ammattikorkeakoulussa tehdyssä kyselytutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), johon vastasi yli sata merilappilaista nuorta. Suurin osa vastaajista oli 16–17 -vuotiaita.

Jo kyselyn suosio oli yllätys, sillä vastaajat tavoitettiin sosiaalisen median kautta vain kahdessa päivässä.

Kyselystä paistoi läpi nuorten kokema yksinäisyys ja jopa ahdistus. Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista oli kokenut yksinäisyyttä.

”Pelkoa, yksinäisyyttä ja tylsyyttä.”

Nuorten yksinäisyyden on todettu korona-aikana lisääntyneen koko EU:n tasolla. Kyselyn perusteella yksinäisten osuus oli alle 35-vuotiaissa noussut koronakriisin aikana neljästä 20 prosenttiin.

Tosin suomalaisnuorista yksinäisyyttä koki harvempi kuin EU:ssa keskimäärin.

Lue lisää: "Tuntuu, että viruksen leviäminen sysätään nuorten syyksi" – Meeri Saltevo ja muut nuoret toivovat lisää ymmärrystä ja vähemmän syyllistämistä

Eristys herätti voimakkaita tunteita

Eristäytyminen vaikutti moneen elämän osa-alueeseen aina päivärytmistä mielialaan saakka.

– Tämä pahan olon esilletuominen hämmästytti ja yllättikin kuinka voimakkaasti se kyselyssä nousi esille. Nuoret käyttivät voimakkaita sanoja tunteitaan kuvaillessaan: ahdistus, väsymys, pelokkuus, yksinäisyys, eristyneisyys, kuvailee sosiaalialan opettaja Johanna Majala.

"Vanhempani eivät anna nähdä kavereita, joten olen ollut 2 kuukautta eristyksissä pelkästään perheeni kanssa. Netin kautta yhteyden pitäminen ei ole sama asia kuin näkeminen kasvotusten."

Majala teki kyselyn yhdessä kollegansa Merja Hjulbergin kanssa. Nuorten kirjoittamia vastauksia lukiessaan he totesivat, että monella oli suuri tarve kertoa tunteistaan.

– Osalle vanhemmat olivat asettaneet voimakkaita rajoituksia, he eivät saaneet millään tavalla nähdä kavereita. Nuoret, joiden elämää oli rajoitettu sosiaalisten kontaktien osalta, kokivat ahdistusta, Hjulberg kertoo.

Nuoriin vaikutti sekä etäkouluun siirtyminen että harrastusten loppuminen. Joillekin ne olivat ainoita tilanteita, joissa sosiaalisia kontakteja oli.

"Haluan puhua jollekin, mutten halua huolestuttaa vanhempiani."

Sosiaaliset kontaktit erityisen tärkeitä nuorille

Nuorten kokeman pahan olon vuoksi Hjulberg ja Majala toivovat, että enää ei ryhdyttäisi yhtä voimakkaisiin rajoitus- ja eristystoimiin kuin keväällä.

– Ehdottomasti toivon, että pystytään takamaan se, että nuorilla olisi sosiaalisia kontakteja. Se kuitenkin kuuluu nuoruuteen, Majala tähdentää.

– Kyllä suurin osa meidän nuorista osaa käyttäytyä. On niin paljon puhuttu maskien käytöstä ja turvaväleistä. Kun niitä vain noudatetaan, on yhdessä oleminenkin mahdollista. Se on niin mahdottoman tärkeää nuorille, Hjulberg lisää.

”Olen entistä yksinäisempi ja koulu on erittäin haastavaa.”

Vaikka kyselyssä vastausten pääsävy oli negatiivinen, koki osa nuorista myös positiivisia asioita koronaeristyksen keskellä.

– Selkeästi myönteisinä asioina nuoret nostivat esille sen, että lepo, nukkuminen ja vapaa-aika olivat lisääntyneet. Yhtenä erittäin tärkeänä nousi esille, että perheiden kanssa oli enemmän yhdessäoloa ja vapaa-ajan viettoa, Majala kertoo.

Jutussa nostetut sitaatit ovat nuorten kyselytutkimukseen kirjoittamia kommentteja.

Lue myös: “Missä ovat tarinat nuorista koronapotilaista ja koronahoitajista?” – medialla on itsekritiikin paikka: vaikeat asiat pitää selittää paremmin