1. yle.fi
  2. Uutiset

Poika sai koronan, mutta äidin Koronavilkku hälytti vasta vuorokauden päästä ja isän ei ollenkaan – THL selitti, miksi sovellus ei aina toimi

Ylelle lähettämiin kysymyksiin vastasi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietohallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.

Koronavilkku
Koronavilkkusovelluksen ilmoitus mahdollisesta altistumisesta puhelimen näytöllä.
Altistumisilmoitus näkyy sovelluksessa niin pitkään, kun mahdollinen tartuttavuusaika on voimassa.Tiina Jutila / Yle

Yle Uutiset kysyi lukijoiden kokemuksia Koronavilkku-sovelluksen käytöstä.

Kokosimme yleisimmät ongelmat ja kysymykset ja pyysimme Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiahoa vastaamaan niihin.

Osa ongelmista pitäisi poistua, kun käyttäjä lataa uusimman version Koronavilkku-sovelluksesta.

– Erityisesti Android-puhelimissa kannattaa päivittää sekä Koronavilkku että Google Play -palvelut, Yrttiaho sanoo.

Saimme runsaasti viestejä, jotka liittyivät sovelluksen ja puhelimen yhteensopivuuteen. Näistä olemme kirjoittaneet jo aiemmin.

“Olen saanut yhden altistumisilmoituksen muutama viikko sitten. Sovellus ei hälyttänyt mitenkään, vaan huomasin ilmoituksen itse sovelluksen avatessani.”

Aleksi Yrttiaho: On hyvin vaikea sanoa mitä kussakin tapauksessa on takana. Lähtökohtaisesti altistumisesta pitäisi tulla samannäköinen ilmoitus näkyviin, kuin vaikka tekstiviestistä tai muista sovelluksista.

Altistumisilmoitukset tulevat tällä hetkellä puhelimen altistumisilmoitukset-toiminnosta. Toiminnolle pitää antaa lupa ja monella se onkin.

Takuuvarma tapa on vilkaista parin päivän välein Koronavilkkua. Kyllä se altistumistilanteen kertoo, jos tällainen huolestuttaa.

“Kaverille tuli altistumisilmoitus, ja siitä alkoi 10 päivän karanteeni. Jännää oli se, että altistumisesta kerrottiin vain, että se on tapahtunut viimeisten 14 päivän aikana. Jos altistus tapahtui 14 päivää sitten, kaveri on 24 päivää karanteenissa. Eli 2 viikkoa turhaan, kun virallisesti pitäisi olla altistuksen jälkeen 10 päivää.”

Miksi Koronavilkku ei kerro mahdollisen altistumisen tarkempaa aikaa?

Aleksi Yrttiaho: Taustalla on ajatus, että ihmisillä on voinut olla kyseisenä päivänä vain yksi tai hyvin vähän kontakteja muihin ihmisiin. Silloin altistumisilmoituksen saaja voi mahdollisesti päätellä, kenellä on ollut korona. Tällä turvataan sairastuneen henkilön tietosuojaa.

Uusin Koronavilkku-sovellus on ensimmäistä versiota tarkempi. Sen karanteenisaika on nykyisellään 10 vuorokautta.

Mahdollinen altistumispäivä on puhelimen tiedoissa ja sitä käytetään kohtaamisen riskiarvioinnissa. Koronavirus on tartuttavimmillaan paria päivää ennen ja jälkeen oireiden alun ja sen jälkeen tartuttavuus alkaa laskea, mitä pidemmälle mennään.

Jos sairastunut on ollut kohtaamisen aikaan kaikkein tartuttavimmillaan, niin lyhyestäkin kohtaamisesta voi tulla altistumisilmoitus.

Altistumisilmoitus poistuu sovelluksen kotinäytöltä, kun mahdollinen tartuttavuusaika on päättynyt. Seuraa vointiasi ilmoituksen poistumiseen asti ja hakeudu testiin, jos saat oireita.

“Altistumisilmoitus “jää päälle” enkä tiedä tuleeko uusia ilmoituksia. Altistumisilmoituksessa ei ole päivämäärää, joten en tiedä milloin se on tullut.”

Aleksi Yrttiaho: Uusia ilmoituksia tulee, jos altistumisia on tapahtunut, vaikka altistumisilmoitus on “jäänyt päälle”.

Jos olet jo saanut altistumisilmoituksen, uusi ilmoitus näkyy puhelimesi notifikaatiossa, kuten ensimmäinenkin altistumisilmoitus. Ilmoitusten kokonaismäärä ei näy sovelluksessa.

"Perheemme 13-vuotias poika sairastui koronaan. Tartuntatautiyksiköstä soitettiin ja poika sai koodin todella nopeasti, jo puhelun aikana. Itselläni ja miehelläni on myös Koronavilkku puhelimessa. Oman puhelimeni Koronavilkku ilmoitti vasta yli vuorokauden jälkeen, että olen altistunut. Mieheni puhelin ei ilmoittanut ollenkaan altistusta, vaikka olemme olleet 14 vuorokautta samassa asunnossa."

Aleksi Yrttiaho: Eri puhelimet laskevat altistumisriskiä arvioidessaan etäisyydet hieman eri tavoin. Ongelma johtuu siitä, että joissain puhelimissa etäisyys lasketaan keskiarvona. Puhelin tunnistaa, että ollaan samassa kohtaamisessa esimerkiksi kotona. Kotona kuitenkin liikutaan huoneesta toiseen ja käydään välillä vaikka viemässä roskia, niin etäisyydet vaihtelevat. Näissä tapauksissa etäisyyksien keskiarvo voi venähtää pitkäksi, jolloin laskennallinen riskiarvio sanoo, ettei ole tartuntariskiä.

Olemme korjaamassa tätä vikaa niin, että tarkastellaan aikaa, jolloin kohtaamisessa on oltu ihan kosketusetäisyydellä, eikä katsota sitä keskiarvoa.

Tällaisessa hyvin tyypillisessä erityistilanteessa perheenjäsenet ovat luultavasti tienneet, että yhdellä on koronatartunta ja toimineet sen mukaisesti. Siksi epidemian hallinnan kannalta tällaisilla tapauksilla ei ole juuri merkitystä. Se luo lähinnä mielikuvaa, että sovelluksessa on jotain hassusti.

“Sovellus ei toimi, jos muita koronasovelluksia käytössä. Kun suljin puhelimestani toisen korona-sovelluksen, Koronavilkku alkoi toimia.”

Aleksi Yrttiaho: Lähtökohtana on, että käytössä olisi yksi sovellus kerrallaan. Jos on ladannut käyttöön useita sovelluksia, niin silloin pitää valita milloin mikäkin sovellus on aktiivisena.

IPhoneista löytyy ainakin löytyy aktiivisen alueen valinta, jolloin voidaan valita Suomi ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos tai sitten voidaan valita jokin muua alue.

“Emme koskaan saaneet tartuntailmoitusta varten tarvittavaa koodia Koronavilkkuun.”

Aleksi Yrttiaho: Olen saanut itsekin tietoon tapauksia, joissa koodia ei ole saatu. Silloin on selvitetty mikä ongelma kyseisellä alueella on, jotta prosessi saataisiin varmasti toimimaan. Kun ihmiset tekevät jäljitystyötä, aina voi sattua inhimillisiä virheitä. On kuitenkin mahdotonta sanoa paljonko on heitä, jotka eivät ole saaneet koodia.

Pääsääntöisesti koodit ja ilmoitukset saadaan hyvin ja nopeasti. Myös koodin saamisen viiveet näyttävät pienentyneen. Esimerkiksi Helsinki on raportoinut kaksi päivää sitten, että viiveitä ei ole.

"Olisin todella kaivannut rautalangasta väännettyjä ohjeita kuinka toimia, kun sovellus ilmoittaa mahdollisesta altistumisesta koronavirukselle. Sovellus antaa kyllä yleisohjeita, kuten vältä tapaamasta muita ihmisiä ja tee etätyötä, jos mahdollista."

Aleksi Yrttiaho: Kehitämme ohjeistusta sen mukaan, mitä yleisohjeita Suomessa on. Nyt ohjeissa on enemmän alueellisia ohjeistuksia, joita on syytä noudattaa.

Joskus myös paras tieto toimintaohjeistuksesta voi löytyä esimerkiksi työterveyshuollosta. Esimerkiksi, jos on rakennustöissä, niin voi olla hyvinkin helppoa pitää turvavälejä ja jaksottaa kahvitaukoja ja sillä tavalla vähentää tarttumisriskiä, vaikkei olisi etätöissä.

On todella vaikeaa ohjeistaa kaikki riittävän tarkasti. Siksi Koronavilkun ohjeistuksessa kehotetaan olemaan yhteydessä esimerkiksi työnantajaan.

Lue seuraavaksi