1. yle.fi
  2. Uutiset

Vertaa, liikutko yhtä paljon kuin muut helsinkiläiset – kaupunki avasi Liikkumisvahdin, joka kerää yhteen datan ja teot

Tavoitteena on saada kaupunkilaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. 

Arkiliikunta
Ihminen kävelee jalkakäytävällä, syksy.
Lyhytkin matka kannattaa kävellä tai pyöräillä, mielen lisäksi myös keho hyötyy.Derrick Frilund / Yle

Helsinki on julkistanut uuden arki- ja hyötyliikuntaa edistävän Liikkumisvahdin (siirryt toiseen palveluun). Kaupungin tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän.

Uuden alustan avulla saa kokonaiskuvan siitä, miten paljon helsinkiläiset tutkimusten ja selvitysten perusteella liikkuvat ja niistä toimista, joita on jo tehty.

– Alustalla kaikki tieto on avoimessa, kaikkien saatavilla olevassa muodossa. Samalla seuraamme ihmisten liikkumista ja mietimme keinoja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi, sanoo projektipäällikkö Minna Paajanen Helsingin kaupungilta.

Noin 10 000 euroa maksanut Liikkumisvahti auttaa Paajasen mukaan kaupungin päätöksentekijöitä ja työntekijöitä sekä järjestöjä ja yrityksiä. Tiedot hyödyttävät hänestä myös kaikkia helsinkiläisiä.

– Alustalla on tietoa muun muassa siitä, miten kaupunki liikuttaa lapsia ja lapsiperheitä tai mitä ikäihmisten liikunnan edistämiseksi tehdään.

Paajasen mukaan liikunnan edistämisen on perustuttava seurattavaan tietoon, sillä avoin tieto synnyttää keskustelua ja uusia ideoita.

Helsinki aloitti oman liikkumattomuuden torjuntatyönsä pari vuotta sitten. Tavoitteena on lisätä kaikenikäisten arki- ja hyötyliikkumista. Uusi alusta auttaa erityisesti suunnittelemaan jatkotoimia.

Liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti tunnettu terveysriski ja ennenaikaisten kuolemien neljänneksi merkittävin aiheuttaja. Sen haittavaikutukset näkyvät muun muassa sairauspoissaoloina, arjen toimintakyvyn heikentymisenä ja elämänlaadun huonontumisena.

Viime vuonna Helsinki palkittiin (siirryt toiseen palveluun) Suomen liikkuvimpana kuntana.

Hyödyllinen arkiliikunta on pienten tekojen summa

Kaupungin mukaan vapaa-ajan liikunta on osin jopa yleistynyt, mutta samaan aikaan yhä harvempi liikkuu riittävästi. Esimerkiksi koululaisista yli 80 prosenttia harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, mutta silti vain 30 prosenttia liikkuu riittävästi.

Kysymys on pienistä arjen teoista, säännöllisten seisomaan nousujen ja askelten tietoista lisäämisestä jokapäiväiseen arkeen. Ihmiset istuvat ja ovat paikallaan liian pitkään.

Paajasen mielestä olisi tärkeä liikkua joka päivä jollakin tavalla.

– Kannustan ihmisiä nousemaan pari kertaa tunnissa etätöissä ylös. Kävelemään rappusia, se on erittäin tehokasta. Kävelemään ja pyöräilemään lähikauppaan, sillä lyhyistäkin matkoista kertyy liikuntaa yllättävän paljon, Paajanen toteaa.

Paajanen kehottaa seuraamaan askelten määrää ja lisäämään niitä vähitellen.

– Tehokkaampaa on liikkua säännöllisesti kuin se, että kerran viikossa liikkuu paljon ja muina päivinä ei liiku juuri lainkaan, hän muistuttaa.

Korona-aika on tuonut vaikeuksia monien omiin, säännöllisiin liikuntaharrastuksiin. Moni onkin keksinyt uusia tapoja liikkua, kuten lähtemällä työmatkalle, vaikka sellaista ei etätöissä olisikaan tai kävelemään lounastauolla tai etäkokouksien aikana.

Helsinki aloittanut 57 tekoa liikunnan edistämiseksi

Helsingissä liikkumiseen on panostettu jo parin vuoden ajan ja tällä hetkellä on käynnissä tai jo toteutettuna 57 eri tekoa liikkumisen lisäämiseksi. Näihin voi tutustua Liikkumisvahdissa.

Liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä on tehty muun muassa neuvoloissa, kotihoidossa, työpaikoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja kaupunkiympäristön suunnittelussa.

Esimerkiksi jo yli 4 600 kotihoidon asiakkaalla on otettu käyttöön liikkumissopimus ja kaikkien kaupungin työntekijöiden tietokoneille on asennettu taukoliikuntaohjelma, jota on käytetty yli 700 000 kertaa.

Koulupihoja on kunnostettu, kaupunkipyörien määrää on lisätty ja katukuvassa on nähty mainoksia, jotka kannustavat kävelemään seuraavalle pysäkille.

Tänään torstaina julkistettu Liikkumisvahti tuo esille kaupunkilaisten liikkumisen määrän, ja jatkossa se auttaa tunnistamaan teot, jotka vaikuttavat liikkumiseen parhaiten.

Paajasen mukaan paljon on vielä tehtävää, asioita on edistettävä laaja-alaisesti ja yhteistyössä. Liikunnan edistäminen ei ole vain liikuntapalveluiden asia, se on ulotettava kaikkiin kaupungin palveluihin: kotihoidosta kouluihin ja terveydenhuollosta virastoihin.

Esimerkiksi koulupäivä on kokonaisuus, johon liikuntaa voi lisätä eri tavoin.

– Koulunkäynti on muutettava toiminnalliseksi, välitunneilla lähdetään ulos, matematiikkaa opiskellaan luonnossa ja koululaisia kannustetaan kävelemään tai pyöräilemään koulumatkoja, Paajanen listaa.

Lisäksi kouluterveydenhuollossa pitää antaa parempia liikuntavinkkejä, koulupihoja on tehtävä paremmiksi ja vanhemmille on kampanjoitava Helsingin liikkumismahdollisuuksista.

Lisätietoja Helsingin liikkumisohjelmasta löydät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta 30.10. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Yle ja Helsingin kaupunki tuovat aktivoivia Jumppahetkiä arkipäiviin

Liikunnan aloittamisessa nautinto on parempi innostaja kuin pakko – "Jos luodaan mielikuvaa, että täytyy vetää verenmaku suussa, niin eihän se kuulosta houkuttelevalta"

Liikunta ei kenties pidennä ikää, mutta professorien mukaan "kaikkien kannattaa liikkua"

Aivotutkijat: Kestävyysliikunta suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta

Lue seuraavaksi