1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähkönsiirto

Sähkönsiirrosta saa maksaa jatkossakin, mutta suurimmat korotukset on Itä-Suomessa nähty

Verkkoyhtiöiden mukaan siirtomaksuilla ei tahkota tulosta. Savon Voima Verkolla iso siivu liikevaihdosta jää voitoksi.

Sähkön siirtohintojen nousua on perusteltu säävarman verkon rakentamisella. Savon Voiman verkostoasentajat korjasivat myrskytuhoja syyskuussa 2020. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Valmisteilla oleva sähkömarkkinalaki ei takaa suurta helpotusta itäsuomalaisten sähkölaskuun.

Laki suitsii siirtohintojen nousua, mutta jo tehtyihin korotuksiin se ei puutu.

Tarve hintojen tiukempaan sääntelyyn nousi esiin, kun Ylen tekemä selvitys paljasti, että osa verkkoyhtiöistä on nostanut sähkön siirtomaksuja enemmän kuin säävarman verkon rakentaminen olisi edellyttänyt.

Itä-Suomen keskeiset verkkoyhtiöt PKS Sähkönsiirto ja Savon Voima Verkko vakuuttavat, etteivät ne ole perineet ylihintaa.

Itäsuomalaisten sähkönsiirto kallistunut noin kolmanneksella

Paisuneiden siirtomaksujen taustalla on vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki.

Se patisti verkkoyhtiöt varautumaan myrskyihin ja parantamaan sähköverkkojen toimintavarmuutta.

Käytännössä verkkoyhtiöiden piti korvata herkät ilmajohdot maakaapelilla.

Rahoituksen turvaamiseksi verkkoyhtiöt saivat luvan lisätä liikevaihtoaan ja nostaa siirtohintoja.

Verkkoyhtiöt pitävät tärkeänä, että säävarma verkko ulottuu myös haja-asutusalueille. Sähkön merkitys tulevaisuudessa kasvaa, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Energiaviraston tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Savon Voima Verkon kotitalouksilta perimät siirtomaksut ovat nousseet vuodesta 2013 asumis- ja lämmitysmuodosta riippuen 35–50 prosenttia.

PKS Sähkönsiirron alueella vastaava korotus on ollut 25–30 prosenttia.

Hinnoissa on mukana verot, joten osa noususta selittyy kiristyneellä verotuksella

Savon Voiman toimitusjohtajan Arto Sutisen mukaan 60 prosenttia liikevaihdosta on mennyt investointeihin.

PKS Sähkönsiirron (PKSS) toimitusjohtaja Arto Gylén kertoo, että vaikka siirtohintaa on nostettu, se ei ole riittänyt.

– Velkaa on otettu aika paljon viimeisen seitsemän vuoden aikana, jotta saamme verkon kuntoon määräajassa.

Pitkät välimatkat ja harva asutus lisäävät kustannuksia

Itä-Suomessa valtaosa sähköverkosta on haja-asutusalueella. Se tarkoittaa, että rakennettavaa verkkoa on paljon ja maksajia vähän. Tämän vuoksi hinnankorotuksista saatu tuotto ei ole kovin suuri.

Sekä PKSS:llä että Savon Voima Verkolla on noin neljä asiakasta yhtä johtokilometriä kohti. Kaupungissa maksavia asiakkaita voi olla jopa kymmenkertainen määrä.

Muun muassa Joensuun keskustassa toimivalla Caruna Espoolla yhtä asiakasta kohti on sähköjohtoa 36 metriä. Kilometrillä kuluja on jakamassa 28 asiakasta. Lisäksi investointitarve on kaupungeissa ollut pienempi, sillä valtaosa sähköverkosta on rakennettu alun pitäen maan alle.

Kuten Ylen selvityskin osoitti, suurimmat voitot on voinut kerätä kaupungissa.

Itä-Suomessa verkkoyhtiöiden haasteena ovat pitkät välimatkat ja harva-asutus. Helmikuussa 2019 tykkylumen aiheuttamia vauroita etsittiin Pohjois-Karjalassa helikopterista käsin. Kuva: Petri Lassheikki / Yle

Savon Voima Verkko tahkoaa enemmän tulosta kuin verkkoyhtiöt keskimäärin

Mutta ei maaseudullakaan ole tappiota tehty.

Verkkoyhtiöiden toiminnan kannattavuutta voi arvioida liikevoittoprosentin kautta. Luku kuvaa, kuinka monta prosenttia yrityksen liikevaihdosta jää voitoksi.

Savon Voima Verkon vuoden 2018 liikevoittoprosentti oli 38,2.

Energiaviraston mukaan verkkoyhtiöiden keskimääräinen liikevoittoprosentti (siirryt toiseen palveluun) (pdf) vaihteli tuona vuonna maaseutuyhtiöiden 19 prosentista kaupunkiyhtiöiden 27 prosenttiin.

Savon Voima Verkon tuottavuus on siis ollut huomattavasti keskimääräistä korkeampi.

Sen sijaan PKS Sähkönsiirron liikevoittoprosentti oli vuonna 2018 keskimääräistä pienempi, 13 prosenttia.

Savon Voiman toimitusjohtaja Arto Sutinen vakuuttaa, ettei verkkoyhtiön tuotoilla ole rahoitettu konsernin osinkoja. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Valuuko siirtohintoja osinkoihin?

Savon Voima Verkko ja PKS Sähkönsiirto ovat kumpikin osa suurempaa konsernia.

Verkkoyhtiöiden tilinpäätöksistä käy ilmi, että ne ovat antaneet konserniavustusta eli sähkönsiirrosta saatuja tuloja on siirretty emoyhtiölle.

Savon Voima maksoi viime vuonna omistajilleen eli käytännössä alueen kunnille yhteensä 12,1 miljoonan euron osingot. Kahtena edeltävänä vuonna osinkoa jaettiin 9,5 miljoonaa euroa.

– Osinkoja ei makseta verkkoyhtiöstä, eikä niitä oteta verkkopalvelumaksuista vaan ne tulevat konsernista. Savon Voima on laaja konserni, toimitusjohtaja Arto Sutinen perustelee.

Myöskään PKS Sähkönsiirron tuloksella ei konsernin osinkoja makseta, vakuuttaa toimitusjohtaja Arto Gylén.

– Kunnille on ollut tärkeää, että siirtohinnat pysyvät kilpailukykyisinä. Siksi olemme esimerkiksi ottaneet velkaa sen sijaan, että olisimme nostaneet nopeasti siirtohintoja, Gylén kertoo.

Pohjois-Karjalan Sähkö on maksanut jo usean vuoden ajan noin 4,6 miljoonaa euroa osinkoa.

PKS Sähkönsiirron toimitusjohtaja Arto Gylén ei usko, että siirtohintojen alhaisempi korotuskatto vaikuttaa verkkoyhtiön toimintaan millään tavalla. Kuva: Ari Tauslahti / Yle

Siirtohintojen rajulle nousulle stoppi

Hallitus haluaa uudella sähkömarkkinalailla suitsia sähköyhtiöiden mahdollisuutta tehdä tulosta siirtomaksuilla.

Lain valmistelu on kesken. Tiedossa kuitenkin on, että siirtohintojen vuosittainen korotuskatto laskee nykyisestä.

Tällä hetkellä verkkoyhtiöt saavat nostaa siirtohintoja vuosittain jopa 15 prosenttia.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on arvioinut, että uudessa laissa korotuskatto on alle 10 prosenttia.

Korotuskaton merkitystä voi arvioida peilaamalla sitä tehtyihin korotuksiin.

Jos Savon Voima Verkon kotitalouksilta perimät siirtomaksut olisivat nousseet tasaisesti vuodesta 2013, vuosittainen korotus olisi ollut enimmillään 7–8 prosenttia.

PKS Sähkönsiirron alueella vuosittainen korotus on ollut noin 3–4 prosenttia.

Käytännössä korotuskaton pitäisi olla huomattavasti nykyistä alhaisempi, jotta sillä olisi jotain vaikutusta.

PKS Sähkönsiirron toimitusjohtaja Arto Gylénin mukaan isoille korotuksille ei ole tulevaisuudessa edes tarvetta.

– Olemme hyvin lähellä sitä hintatasoa, joka riittää investointeihin ja hoitamaan velkasalkkua. Vaikka korotuskatto olisi yksinumeroinen, se ei millään tavalla vaikuttaisi meidän toimintaamme.

Myöskään säävarman verkon rakentamiseen kaavailtu lisäaika ei vaikuttaisi Itä-Suomessa hinnoitteluun. Molemmat isot verkkoyhtiöt ovat saaneet kahdeksan vuoden lisäajan jo pari vuotta sitten.

Lue lisää:

Sähkön siirtomaksujen nousua yritetään suitsia uusilla keinoilla – yksi niistä vaikuttaa nopeasti 1,8 miljoonaan asiakkaaseen

Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille

Olet oikeassa, sähkön siirtohinta on noussut rajusti – tutki MOT:n hakukoneesta alueiden erot