1. yle.fi
  2. Uutiset

Lahopuukin kuuluu oikeaan metsään – Turku raivasi avohakkuut pois uudesta metsien hoito-ohjelmastaan

Jatkuvan kasvattamisen periaate yleistyy kuntien metsissä. Ympäristöväki kiittelee Turun kaupungin uutta metsäohjelmaa.

luonto
kuusen märkiä oksia
Luonnon monimuotoisuuden vaalijoina kunnat ovat merkittävässä asemassa. Kuvituskuva.Dani Branthin / Yle

Turun Pääskyvuorella on muutakin komeaa kuin linkkitorni.

Turun kaupungin metsätalousinsinööri Timo Vahala näyttää tietä omakotialueen vieressä avautuvaan metsään. Kuuset ovat korkeita ja paksuja. Poluille laskeutuneet neulaset ja lehtipuiden lehdet värittävät maisemaa mukavasti.

Vahala on vakuuttunut, että kaupungin uusi metsäohjelma (siirryt toiseen palveluun)palvelee lähiasukkaita, retkeilijöitä ja luonnon monimuotoisuutta hyvin.

– Pääpointtina on, että metsiä hakataan pelkästään jatkuvan kasvatuksen menetelmin, Vahala tiivistää.

Timo Vanhala nojaa vanhaan kuuseen.
Turun kaupungin metsätalousinsinööri Timo Vahala pitää jatkuvan kasvatuksen menetelmää hyvänä.Lassi Lähteenmäki / Yle

WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu kiittelee Turun metsäohjelmaa monesta muustakin syystä.

– Kaupunki on päättänyt lisätä lahopuun määrää metsissä. Lisäksi kaupunki on päättänyt vähentää hakkuita ja luopua lintujen pesinnänaikaisista hakkuista, Kunttu luettelee.

Kaikki nämä toimet lisäävät Kuntun mukaan luonnon monimuotoisuutta. Turun lisäksi Kunttu kehuu Kaarinan kaupunkia ja Salon seurakuntaa jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä.

Panu Kunttu samoilee kuusimetsässä.
WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu on ilahtunut siitä, että Varsinais-Suomessa on innostuttu jatkuvan kasvattamisen menetelmästä.Lassi Lähteenmäki / Yle

600 viestiä yhteisöille

Suomessa kunnat ja seurakunnat omistavat metsää yhteensä yli puoli miljoonaa hehtaaria.

Panu Kuntun mukaan näillä julkisilla tahoilla on vastuu ottaa metsänhoidossa luonnon monimuotoisuus huomioon.

WWF lähetti hiljattain 600 kirjettä (siirryt toiseen palveluun)kunnille ja seurakunnille, joissa toivottiin vihreämpää otetta talousmetsien käsittelyssä.

Kuntun mukaan jatkuvaan kasvatukseen siirtymisessä retkeilijä huomaa eron entiseen jo muutamassa vuodessa. Metsä alkaa näyttää monen mielestä oikealta metsältä, kun siellä on eri-ikäistä puuta eikä lahopuuta kerätä pois.

Jatkuvaa kasvatusta vai avohakkuuta?

Puuston kasvattaminen tasaikäisenä ja siihen liittyvä avohakkuu on ollut sääntö Suomen talousmetsissä jo vuosikymmeniä.

Nyt jatkuvan kasvattamisen periaate on ottamassa jalansijaa varsinkin kuntien metsissä.

Sotien jälkeen Suomen taloutta nostettiin jaloilleen puuta jalostamalla. Se näkyi myös metsänhoidossa.

Avohakkuuseen päättyvä metsänkierto oli virallinen menetelmä. Uutta kasvua laitettiin alulle metsämaata muokkaamalla ja taimia istuttamalla. Havupuiden taimien kanssa kilpailevaa vesakkoa poistettiin järeillä menetelmillä, myrkyttämällä.

40 vuotta sitten kansa vaati muutosta ja vesakkomyrkkyjen käyttö kiellettiin.

Jatkuvan kasvattamisen menetelmä on ollut vasta jonkun vuoden mahdollista Suomessa.

Tässä mallissa metsä pysyy kaiken aikaa metsänä. Järeää tukkipuuta poimitaan talteen noin 20 vuoden välein ja muu eri-ikäinen puusto jatkaa samalla kasvuaan.

Jatkuvan kasvatuksen metsässä retkeily, sienestys ja marjastus voivat jatkua vuodesta toiseen, kun avohakkuuta tai maan muokkaamista ei käytetä.

Jatkuva kasvatus lisää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa metsän virkistysarvoa. Metsän tuottoa vertaillessa osapuolilla on hyvinkin erilaisia näkemyksiä.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 30.10. kello 23.00 asti.

Lue seuraavaksi