1. yle.fi
  2. Uutiset

Virossa ja Suomessa Euroopan alhaisimmat koronan ilmaantuvuusluvut, mutta herpaantumiseen ei ole varaa täälläkään, sanoo suomalaisasiantuntija

Harva asutus, viinan yömyynnin kielto, tunnollinen käsienpesu – muita Euroopan maita vähäisempiä tartuntoja voi selittää moni tekijä.

koronapandemia
Berliiiläisen kaupan ikkunassa mainostettiin kasvomaskeja keskiviikkona.
Tällä viikolla monessa Euroopan maassa on tehty uusien tartuntojen määrissä ennätys, näin myös Saksassa. Berliiiläisen kaupan ikkunassa mainostettiin kasvomaskeja keskiviikkona.Hayoung Jeon / EPA

Koronatilanne aaltoilee syystuulten lailla Euroopassa, eri maissa erilaisella voimalla.

Suomessa ja Virossa on tällä hetkellä EU-maista alhaisin tartuntojen määrä suhteessa väkilukuun.

Kuten oheisesta, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:n lukuihin perustuvasta (siirryt toiseen palveluun) kartasta näkee, muut EU-maat ovat tyystin eri kategoriassa. Isoissa maissa kuten Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Saksassa kahden viikon aikana on tullut ilmi satoja tartuntoja sataa tuhatta kansalaista kohden, Suomessa ja Virossa ollaan alle 50:ssä.

Euroopan ilmaantuvuuskartta.
Harri Vähäkangas / Yle

Harva asutus valttina

Tarton yliopiston mikrobiologian ja virologian professori Irja Lutsar taustoittaa Viron ja Suomen hyvää tilannetta Postimees-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) maiden pienuudella ja järjestelmällisillä toimilla.

– Nykytilanteessa pahimmissa ongelmissa olevat maat, Espanja, Belgia ja Hollanti ovat tiheämmin asuttuja kuin Viro. On mahdollista, että Viron, Latvian ja Suomen erityispiirteet keskiseen Eurooppaan verrattuna selittyvät harvalla asutuksella, selvittää professori Lutsar.

Prahalaismies osoitti keskiviikkona mieltään Tšekin ilmoittamia uusia rajoituksia vastaan.
Prahalaismies osoitti keskiviikkona mieltään Tšekin ilmoittamia uusia rajoituksia vastaan.Martin Divisek / EPA

Viron yöllinen viinanmyyntikielto puree

Virolaispidemologi Irja Lutsar muistuttaa, että tilanne on veitsen terällä kaikissa maissa, eivätkä yhden maan hyväksi havaitut keinot toimi toisessa maassa välttämättä samalla tavoin.

Esimerkiksi Viron yölllinen alkoholinmyyntiklelto on toiminut professori Lutsarin mukaan hyvin. 30–56-vuotiaiden tartunnat ovat kääntyneet alaspäin. Yöllisiä juhlia ja jatkoja on ilmeisesti vähemmän.

Professori Irja Lutsarin ja Viron sosiaaliministerin Tanel Kiikin mukaan epidemian torjunnassa on ollut mukana myös rahtunen hyvää onnea.

Myös Suomi edelleen herkässä tilanteessa

Professori Irja Lutsarin mukaan Viron hyvistä luvuista ei voi lukea sitä, että koronatapausten vähäisyys olisi pysyvä trendi.

Samoilla linjoilla on suomalainen asiantuntija, THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen. Hän nostaa nykyiseen tilanteeseen useita mahdollisia syitä.

– Yleinen epidemian vaihe menee eri tahtiin eri maissa. Keväällä nähtiin, että virus tuli Suomeen hieman myöhemmin kuin muualle ja olimme jälkijunassa, muistuttaa tutkimusprpfessori Peltonen.

Tutkimusprofessori Peltosen mukaan eri maissa oli keväällä käytössä eri toimenpiteitä. Kaikki joutuvat kuitenkin tasapainoilemaan yhteiskunnan avaamisen ja tarkan epidemiatilanteen seurannan kanssa.

– Kesällä epidemia saatiin hyvin haltuun, mutta nyt mennään syksyä ja kylmiä kelejä kohden. Eroja on myös siinä, miten tauti painettiin alas. Suomessahan kesällä ei tautia ei ollut oikeastaan ollenkaan, tapauksia oli hyvin vähän, selvittää Peltonen.

Professori Peltonen muistuttaa, että monissa maissa koronaa oli kesälläkin koko ajan.

– Tämä saattaa heijastua nyt syksyn tilanteeseen ja siihen miten se on lähtenyt leviämään. Eroja on ollut myös rajoituksissa esimerkiksi yleisötapahtumiin liittyen.

Saksassa on koronapandemia kiihtymisvaiheessa, keskiviikkona tuli ennätys uusissa tartunnoissa. Nainen käveli keskiviikkona Kölnissä kolmea apinaa kuvaavan patsaan editse.
Saksassa on koronapandemia kiihtymisvaiheessa, keskiviikkona tuli ennätys uusissa tartunnoissa. Nainen käveli keskiviikkona Kölnissä kolmea apinaa kuvaavan patsaan editse. Sascha Steinbach / EPA

Suomalaisten rajoitukset väljiä Etelä-Eurooppaan verraten

Kolmantena syynä professori Peltonen nostaa esiin ihmisten jaksamisen suositusten ja rajoitusten kanssa. Tiistaina julkaistu Eurobarometri kertoo suomalaisten pärjäävän koronaviruksen kanssa paremmin kuin kansalaiset muissa Euroopan maissa.

– Ainakin raportin valossa asiat ovat vielä ihan hyvällä mallilla. Täällä rajoitukset ovat olleet hyvin pieniä kansainvälisessä vertailussa. Suomessa on voinut lähteä luontoon vapaasti, kun taas Etelä-Euroopassa on saattanut olla tunti päivässä ulkosalla oloon, tuolloinkin hyvin rajoitetusti, kilometrin tai kahden päässä kotoa. Sitä rajoitusten tiukkuutta joissakin maissa ei oikein voi edes täällä ymmärtää.

Suomi on ollut professori Peltosen mukaan varsin vähäisillä toimenpiteillä suhteellisen hyvässä tilanteessa.

– Kuinka paljon sitten vaikuttaa ajoitus. Kun keväällä alettiin toimia, oltiin varhaisessa vaiheessa ja toimet varmasti vaikuttivat suuresti. Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa oli pakko tehdä hyvin raskaita toimenpiteitä.

Tutkimusprofessori Markku Peltonen sanoo, että jo keväällä muistutettiin, että virus ei katoa minnekään kesän aikana.

– Olen kuitenkin hieman hämmästynyt siitä, miten se on lähtenyt leviämään Euroopassa. Niinpä ei ole mitään taetta siitä, että myöskään Suomi ja Viro jatkavat hyvällä mallilla. Herkässä vaiheessa ollaan, kaikkien pitäisi vain edelleen jaksaa noudattaa suosituksia. Herpaantumiseen ei ole varaa.

Kansainvälinen lehdistö löytää syitä jopa talvisodan hengestä

The Financial Times-lehti (siirryt toiseen palveluun) löysi kirjoituksessaan historiasta syitä suomalaisten menestyksekkääseen ponnisteluun koronalumessa. Lehden mukaan talvisota karaisi selviytymään vastoinkäymisistä. Sukupolvikokemus heijastelee myös nuorempiin sukupolviin.

Suomen muita maita parempaa yleistä kriisivalmiutta on kiitelty. Muun muassa Ruotsi on ajanut huoltovarmuuden ja lääkevarastot alas vuosikymmenten varrella.

Lähiaikojen koronatilanteen kehittyminen Euroopassa liittyy tutkimusprofessori Markku Peltosen mukaan siihen, miten vastatoimia otetaan uudestaan käyttöön. Nyt näyttää siltä, että järeitä toimia tarvitaan.

– Keväällä saattoi auttaa se, että oltiin menossa lämpimämpää aikaa kohti. Nyt ollaan menossa kohti ajanjaksoa, jossa muitakin hengitysitietauteja on paljon liikkeellä.

Professorin mukaan mikään yksittäinen asia ei ratkaise herkkää tilannetta.

– Jäljityskapasiteetti toimii nyt hyvin, mutta jos sairastuneiden määrä moninkertaistuu, järjestelmä on kovilla, sanoo professori Markku Peltonen.

Lue myös:

Koronapotilaat täyttävät Euroopan sairaaloita: tehohoitopaikoista uhkaa tulla pula eikä sairaille riitä hoitajia

h (siirryt toiseen palveluun)"Muut maat ovat hakeneet oppia ja menneet ohitse" – maailman huippuvahteja opettanut kiekkovalmentaja on huolestunut Suomen maalivahtitilanteesta ja vaatii nyt muutosta

Lue seuraavaksi