1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Maallinen Ranska ei halua luopua karikatyyreistään islamistisen kiihkoilun edessä

Laïcité tarkoittaa sitä, että uskonto taipuu tasavaltalaisuuden edessä, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio.

Ranska
Sananvapautta puolustava mielenosoitus Montpellierissä.
Historianopettaja Samuel Patyn raakalaismainen murha on saanut ranskalaiset kaduille osoittamaan mieltään sanan- ja ilmaisunvapauden puolesta.Guillaume Horcajuelo / EPA

Ranska puolustaa taas sananvapauttaan ja maallisuuttaan. Syvälle ranskalaiseen perimään juurtunutta laïcité -periaatetta vastaan iskettiin aiemmin tässä kuussa voimalla, kun ranskalainen historianopettaja Samuel Paty mestattiin Pariisissa julmasti.

Radikaalit islamistit, tšetšeenitaustainen nuorukainen keihäänkärkenään, tappoivat sanan- ja ilmaisunvapautta opettaneen Patyn, joka käytti opetuksen oheismateriaalina pilakuvia profeetta Muhammedista.

Tänään torstaina valui veri Nizzassa, kun hurmahenkinen islamisti iski kirkkoon. Kolme ihmistä kuoli terroristin puukoniskuihin.

Kirkollisesti merkittävä pyhäinpäivä lähestyy ja Ranskassa pelätään iskujen jatkuvan.

Laïcitén syvin ajatus on siinä, että uskonto ja valtio ovat erillään. Valtion arvot ovat tasavaltalaiset. Uskonnolliset arvot kuuluvat kullekin yksilölle – ne ovat yksilön ja Jumalan tai yksilön ja Allahin, välisiä asioita.

– Ongelma ei ole laïcité. Laïcité on vapautta uskoa tai olla uskomatta. Laïcité on yhtenäisen Ranska sementti, sanoi presidentti Emmanuel Macron lokakuun alussa.

Macron puhui siis hyvän aikaa ennen Patyn murhaa. Macronin puhe on ollut lisäsytyke kiihkoislamilaisten raivoon niin Ranskassa kuin Ranskan ulkopuolellakin.

– Islamistinen separatismi on ongelma, Macron lisäsi.

Macron painotti voimakkaasti valtion puolueettomuutta uskontojen edessä. Niitä saa harjoittaa muistaen, että yleinen järjestys säilyy.

Näistä kommenteista kasvoi muslimimaiden kiihkoilevan siiven raivo. Historianopettaja Samuel Patyn sananvapausopetus oli erittäin mallikas esimerkki siitä, miten Ranskan valtio vie tasavaltalaisuuden ja laïcitén arvot koulun opetussuunnitelmaan.

Aseistetut poliisit vartioivat Hotel de Regionin edustaa Montpellierissa kun rakennuksen julkisivuun heijastetaan Charlie Hebdon pilakuvia.
Charlie Hebdon Muhammed -pilakuva heijastettuna hallintorakennuksen seinään Montpellierissä.Pascal Guyot / AFP

Ensiksikin Paty antoi jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden joko poistua luokasta tai kääntää päänsä, jotteivät oppilaan omat uskonnolliset arvot tulisi loukatuiksi. Hän alleviivasi uskonnon henkilökohtaisuutta, juuri niin kuin maallisen Ranskan maalliset arvot ohjaavat.

Patyn idea oli se, että tasavaltalaiset arvot yhdistävät koko kansaa. Niiden ei tarvitse eikä pidä myötäillä kirkkokansan tai moskeijakansan yhteiseksi koettuja ajatusmalleja.

Niinpä muslimimaailman kiihkoilevissa edustajissa sekä profeetta Muhammedin pilakuvat että ranskalaisten uskontokäsitys ovat herättäneet suuttumusta. Islamin tiukimmissa tulkinnoissa valtion ja islamin välille ei tehdäeroa – uskonto ohjaa valtiota.

Laïcité-ajatukseen nojaava Macron muistutti lokakuun alun puheessaan myös siitä, että islam on Ranskassa vapautettava ulkomaisista vaikutteista. Hän vaatii irrottautumista käytännöstä, jossa imaameja tulee muista maista.

Tämän taustalla on luonnollisesti pelko siitä, että joihinkin moskeijoihin muodostuu radikaalin imaamin ympärille radikalisoituvia islamistiryhmiä. Patyn tappaneen tšetšeeninuorukaisen taustalta epäillään löytyvän juuri tällainen kytkös.

– Se, mikä on vastoin laïcitén ja tasa-arvon periaatteita, pitää kieltää, Macron on linjannut.

Ranskaan on tullut Turkista merkittävä määrä imaameja. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ollut siten yksi kiivaimmista suuttujista.

Erdoğanin reaktiot ovat pitkälti sisäpoliittiset. Hän käyttää tilannetta keppihevosena oman valta-asemansa pönkittämiseen uskonnollisen ja arvokonservatiivisen kannattajakuntansa edessä.

On tavallaan ironista, että Turkissa kemalilainen vallankumous otti Ranskan laïcitén ohjenuorakseen ja nyt yhteiskuntaa islamisoiva Erdoğan kiistelee vahvoin äänenpainoin juuri Ranskan kanssa uskonnon asemasta valtiossa.

Historianopettaja Samuel Patyn opetusmetodissa näkyy toinen hyvin olennainen ranskalaiseen sanan- ja ilmaisunvapauden perinteeseen liittyvä seikka. Karikatyyriperinne on vahva osa ranskalaista mielenmaisemaa.

Bref du Pape en 1791 -pilapiirros
Uskonnollisen ja valtiovallan pilkalla on Ranskassa pitkät perinteet. Kuvan karikatyyrissä Ranskan "Matti Meikäläinen" pyyhkii paavin kirjeellä takalistonsa.Bibliothèque Nationale de France

Karikatyyrit kuvaavat aikaa, ne kommentoivat yhteiskuntaa ja politiikkaa ja ovat omalla tavallaan oma lukunsa ranskalaisessa historiankirjoituksessa.

Karikatyyrien räävittömyys on osa sananvapautta. Patyn muistoksi järjestetyt tapahtumat ovat keränneet sankoin joukoin väkeä “Je suis Samuel Paty” -plakaattien alle.

Ranska ei halua luopua karikatyyreistään.

LUE LISÄÄ:

Satiirilehti Charlie Hebdo raivostutti Turkin pilakuvalla Erdoğanista

Yle seuraa: Nizzan puukotuksessa kolme kuolonuhria, Macron määrää lisää sotilaita suojelemaan keskeisiä paikkoja

Ranskan ja muslimimaiden jännite kasvaa – Ranska korkeassa hälytystilassa terrorismin vuoksi pyhäinpäivän alla

Lue seuraavaksi