1. yle.fi
  2. Uutiset

"Meitä yhdistää erähenkisyys ja rakkaus lajiin" – eteläsuomalaisen naisporukan 17. metsästysretki Lestijärvelle huipentui naarashirven kaatoon

Naiset voivat muuttaa metsästyskultuuria, sanovat naisporukan apuna hirvijahdissa Lestijärvellä olleet miehet.

Hirvien metsästys
Hirvenmetsästäjiä nuotiolla. Keskellä kaksi naista.
Nuotiolla istuskelu on olennainen osa metsälläoloa. Kalle Niskala / Yle

Kuivat koivuklapit haukkaavat halukkaasti liekkejä. Nokipannu kiehuu tikun nokassa.

Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla on vielä hämärää ja maa kuurassa, lämpötila vain aavistuksen pakkasen puolella. Autojen äänet rikkovat hiljaisuuden.

Pimeydestä astelee kuuden naismetsästäjän seurue nuotion äärelle.

– Tämä on seitsemästoista kerta, kun tulemme tänne Lestijärven metsiin metsähallituksen maille hirvijahtiin, kertoo eteläisestä Suomesta Keski-Pohjanmaalle tulleeen “Hirvinaiset valtion mailla” -porukan johtaja Tove Sjöberg.

Naisten metsästysreissu Lestijärvellä ei onnistuisi ilman paikallista apuvoimaa.

Jahdissa on mukana vajaan kymmen miehen paikallinen porukka, joka tuntee alueen metsät, metsätiet, hirvien kulkureitit ja oleskelupaikat. Mukana ovat myös ajokoirat, joita ilman hirvien metsästäminen ei onnistuisi.

– Me toimitaan lähinnä apumiehinä näille etelästä tuleville metsästysporukoille, kertoo Aittosen alueen ryhmien johtaja Reima Virkkala. Virkkalan yritys Lesti-Hunter Oy järjestää ohjelmapalveluita kuten metsästysmatkailua Lestijärven alueella.

Aittosesta Lestijärven ja Sievin välistä on vuokrattu alue metsähallitukselta 1 000 euron niinsanotulla tossurahalla. Tällä alueella käy joka viikonloppu aina uusi seurue kaatamassa hirviä.

– Ollaan mukana tasavertaisina metsästäjinä, kulut ja lihat jaetaan, kertoo Reima VIrkkala.

Hirvenmetsästäjä.
Nykytekniikan avulla kadoneet koirat löydetään helposti, koska niillä on GPS-lähetin, kertoo Reima Virkkala.Kalle Niskala / Yle

Naiset ovat vielä melko harvinaisia metsästäjien joukossa. Suomessa vain 26 000 naisella on metsästyskortti, kun miehillä kortteja on yli 300 000. Naisten osuus kaikista metsästäjistä on vain reilu kahdeksan prosenttia.

Metsästäjärekisteristä vastaavan Mari Männyn keräämistä tiedoista käy kuitenkin ilmi, että naisten osuus on pikku hiljaa kasvamassa. Seitsemässä vuodessa se on kasvanut kahden prosenttiyksikön verran.

Lue seuraavaksi: Yhä useampi metsästäjä on nainen – Jänistä jahtaava Anne Kärki: "Metsästys on erästelyä luonnonrauhassa, sielu ja keho lepäävät"

Naiset muuttavat metsästyskulttuuria

Naisilla on monta tietä metsästyksen pariin. Joku saa oppinsa isältä tai vaarilta, toinen kavereilta.

– Olin 1990-luvulla lintumetsällä miesten kanssa. Minulla oli kamera kuvaamista varten, mutta kun haulikko laukesi ensimmäisen kerran ja haistoin ruudin, ajattelin, että vau. Kun myöhemmin ampumaradalla vielä osuin kiekkoihin, niin se oli siinä, kertoo helsinkiläinen Ami Suojanen-Korhonen.

Lestijärven metsässä naisseurueessa mukana on myös 15-vuotias Linn Sjöberg oppimassametsästystä äidiltään Tove Sjöbergiltä.

Hirvenmetsästäjiä keskustelemassa. Yksi istuu autossa.
Aamunuotiolla käydään läpi kaikki asiat turvallisuudesta passiketjun paikkaan. Sen jälkeen lähdetään metsään ja koirat päästetään irti.Kalle Niskala / Yle

Paikalliset miehet ovat ilolla seuranneet naisten tuloa metsälle ja antavat heille pisteet hyvästä asenteesta.

– Metsästys ei ole heille pelkkää tappamista, vaan sosiaalinen toiminta on myös tärkeää. Tämän lisäksi naiset ovat tarkkoja turvallisuudesta ja hyviä ampujia, sanoo Reima Virkkala.

Itse hirvenmetsästys sujuu hyvässä yhteishengessä.

Koirat etsivät hirven metsästä ajoon ja naisten tekemä kaatoketju odottaa tien varella. Koira haukkuu ja radiopuhelin laulaa.

Kun hirvi tulee tielle, sen perässä seuraa vasa. Kivääri laukeaa ja vasa kääntyy takaisin tulosuuntaan.

Vasa tulee taas tielle, mutta seuraava laukaus menee yli.

Uusi patruuna menee piippuun ja vasa on melkein ojassa, mutta kolmas laukaus menee myös yli.

– Vähän arvelin, että en osu ilman tukea. On se hieno elämys aina kun näkee hirven, Ami Suojanen-Korhonen toteaa.

Kaadettu hirvi makaa maassa. Ympärillä kolme naismetsästäjää. naista.
Kaatokuvassa etualalla Elvis ja Ami Suojanen-Korhonen, takana Tova Sjöberg ja hänen tyttärensä Linn. Kaadetusta eläimestä saatiin lihaa yhteensä 228 kiloa. Ami Suojanen-Korhonen

Ennemmin metsään kuin Milanoon

Naiset ovat sitä mieltä että jahtireissun antia ja elämyksellisyyttä ei voi rahassa mitata. Ennemmin metsään kuin viikonlopuksi Milanoon tai bussimatkalle Ikeaan.

– Me ollaan kyllä tietynhenkinen porukka. Vaikka ollaan erilaisista sosioekonomista lähtökohdista, niin meitä yhdistää erähenkisyys ja rakkaus lajiin, kertoo Tove Sjöberg.

Metsästysporukka muistuttaa, että hirvien määrään liittyvä turvallisuus maanteillä on tärkeää ja se, että yhteiskuntaa autetaan tässä asiassa.

– Jos hirvikantaa ei harvenneta, onnettomuudet lisääntyvät maanteillä. Mielummin hirvi pakkasessa kuin auton tuulilasissa, toteaa Ami Suojanen-Korhonen.

Viikonlopun aikana kaatuu yksi naarashirven. Lihaa on kaikille jahtiin osallistuneille jaettavaksi 228 kiloa. Tämä jahtiporukka arvostaa sitä, että eläimestä käytetään lähes kaikki osat, ei pelkkää filettä.

–Tämä liha jos mikä on luomua, sanoo Tove Sjöberg.

Artikkelia muokattu 2.11.20 klo 14.11: Pääkuva vaihdettu.

Artikkelia korjattu 6.11.20 klo 11.17: Korjattu, että Reima Virkkala järjestää metsästysretkiä ja ohjelmapalveluita yrityksensä Lesti-Hunter Oy:n kautta. Järjestäjänä ei ole Kannuksen metsästysseura.

Lue seuraavaksi