1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuuluisa venäläinen sotapäällikkö rakensi yli 200 vuotta sitten valtavan linnoitusketjun Suomeen – käyttöä sille löytyi vasta nyt

Aleksandr Suvorovin turistireitti kulkee Venäjältä Suomen kautta Keski-Euroopaan suuren sotapäällikön jalanjäljissä.

linnoitukset
Kärnäkosken linnoitus

Kansallismaisemassa suoraan Punkaharjun päällä on kummallisia kuoppia ja kasoja. Ne ovat muistutus yli 220 vuoden takaisesta vastakkainasettelusta.

– Tässä oli tykki, jolla pystyttiin kontrolloimaan tuota liikennettä tuolla salmissa, jos sieltä tuli ruotsalaisia sota-aluksia, historiantutkija Jyrki Paaskoski kertoo.

Jyrki Paaskoski
Historiantutkija Jyrki Paaskoski tykkiasemassa Punkaharjulla.Kari Saastamoinen/ Yle

Kyse on venäläisestä tykkiasemasta, joka on pieni osa suurta Kotkasta Savonlinnaan ulottuvaa linnoitusjärjestelmää, jonka Venäjä rakensi Suomeen 1790-luvulla.

Sen rakentamista komensi kuuluisa venäläinen sotapäällikkö Aleksandr Suvorov, jonka sukujuuret olivat Karjalankannaksella.

– Hän osasi suomea. Sen takia hänet lähetettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1773 tiedusteluretkelle tällä alueelle tutustumaan väestön mielialoihin, Jyrki Paaskoski kertoo.

Generalissimus Aleksandr Suvorov
Generalissimus Aleksandr Suvorov.Museovirasto

Linnoitus Ruotsia vastaan

Venäjä ja Ruotsi kävivät vuosina 1788-90 Kustaan sodan. Sota päättyi käytännössä tasapeliin, jota heijasteli myös Värälän rauhansopimus. Kymijoella tuolloin kulkenut Venäjän ja Ruotsin rajalinja ei muuttanut paikkaansa.

Ruotsin aloittama sota sai Venäjän kuitenkin kiinnittämään lisää huomiota luoteisrajansa puolustukseen. Heti sodan jälkeen Venäjän keisarinna Katariina Suuri määräsi Kymijoesta itään sijainneen alueen linnoitettavaksi.

Linnoitustöitä suunnittelemaan ja valvomaan määrättiin vuonna 1791 venäläinen sotapäällikkö Aleksandr Suvorov. Hänet tunnetaan sotapäällikkönä, joka ei hävinnyt yhtään käymästään taistelusta.

Yhtenä syynä Suvorovin komennukseen oli se, että hän osasi suomen kieltä. Suvorovin suku oli sotapäällikön oman ilmoituksen mukaan kotoisin Karjalankannakselta, josta se oli siirtynyt 1600-luvulla Novgorodin alueelle.

– Tiedetään, että hän lauloi sotilailleen suomalaisia kansanlauluja piristääkseen heitä, kun sotajoukko ylitti Alppeja Napoleonin vastaisella sotaretkellä, Jyrki Paaskoski kertoo.

Kolminkertainen linnoitusketju

Suvorovin ehdotuksesta nykyiseen Kaakkois-Suomeen ja Karjalankannakselle rakennettiin voimakas kolmiportainen linnoitusketju.

Se muodostui osittain uusista linnoituksista ja osittain jo Ruotsin aikana rakennetuista linnoituksista, joita uudistettiin ja vahvistettiin. Linnoitusten välisiä kulkuyhteyksiä kehitettiin rakentamalla järvikannasten lävitse kulkevia sotakanavia. Niitä pystyi käyttämään Saimaalla operoinut venäläinen tykkivenelaivasto.

Lue lisää: Venäläisen sotataidon mestari laittoi Saimaalla tuulemaan 200 vuotta sitten: Neljä kanavaa, lähes sata tykkilaivaa ja varuskuntia

Ensimmäinen linnoituskehä kulki Kyminlinnan-Ruotsinsalmen kaksoislinnoituksesta eli nykyisestä Kotkasta erilaisten pienempien linnoitusten ja kanavien kautta Savonlinnaan. Toinen kehä kulki Haminasta Taavetin kautta Lappeenrantaan ja kolmas Viipurista Käkisalmeen Karjalankannaksella.

Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä
Yle

Jättiurakka

Linnoitusketjun rakentaminen oli jättimäinen urakka jopa Venäjän mittakaavassa. Töissä oli kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita ja myös rangaistusvankeja. Paljon töitä tuli myös paikallisille suomalaisille.

– Se oli 1790-luvulla Venäjän kiinteän puolustuksen suurin rakennushanke ja todella iso ja merkittävä rakennustyömaa, historiantutkija Jyrki Paaskoski kertoo.

Kartta 1800-luvulta Kyminlinnasta
Kartta venäläisten 1790-luvulla rakentamasta Kyminlinnasta.Aalto-yliopiston kuvatietokanta Raami

Linnoitukset jäivät ilman käyttöä

Linnoitukset valmistuivat 1790-luvun loppuun mennessä. Niitä ei kuitenkaan koskaan käytetty tositoimiin sodassa, koska Suomi joutui jo vuonna 1809 kokonaan Venäjän hallintaan.

Linnoitusten sotilaallinen merkitys hävisi rajan siirryttyä länteen.

Ainoastaan Ruotsinsalmen - Kyminlinnan kaksoislinnake nykyisen Kotkan edustalla joutui myöhemmin sotatoimien kohteeksi Krimin sodassa vuonna 1855. Suomenlahdella toiminut brittiläis-ranskalainen laivasto-osasto tuhosi linnakkeet suurelta osin, vaikka Venäjä ei ollut edes miehittänyt niitä.

Turismin palvelukseen

Linnoitusketju on säilynyt nykypäivään suhteellisen hyvässä kunnossa. Monia linnoituksia ja kanavia on myös entisöity. Tosin esimerkiksi Kyminlinna on päässyt huonoon kuntoon ja kaipaa entisöintiä.

Lue lisää: Sortuva kansallisaarre: Kotkassa sijaitsevan Kyminlinnan taru uhkaa päättyä raunioitumiseen.

Kaakkois-Suomessa halutaankin nyt valjastaa linnoitusketju, kanavat ja niiden rakentamista valvonut generalissimus Aleksandr Suvorov matkailun palvelukseen.

Linnoitusten ja kanavien uskotaan houkuttelevan erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneita venäläisiä.

– Venäjällä Aleksandr Suvorov on yksi suurimmista sotapäällikköistä ja siellä on valtava kiinnostus kulkea hänen jalanjäljissään katsomassa paikkoja, joissa hän on ollut, Jyrki Paaskoski vakuuttaa.

Jyrki Paaskoski
Jyrki PaaskoskiKari Saastamoinen/ Yle

– Tarkoitus on löytää juuri nämä Suvorovista kiinnostuneet venäläiset.

Matkailuhanke on saanut 1,35 miljoonan euron rahoituksen EU:n, Suomen ja Venäjän yhteisesti rahoittamasta CBC-ohjelmasta. Ohjelmalla tuetaan hankkeita Euroopan ulkorajoilla.

Suvorov reitti Venäjältä Suomen kautta Keski-Euroopaan

Hankkeessa luodaan Venäjältä Suomen kautta Keski-Eurooppaan ulottuva kulttuuri-historiallinen Suvorov-matkailureitti, joka Suomessa koostuu Suvorovin rakennuttamista kanavista ja linnoituksista.

– Yritämme tuoda erilaisilla tavoilla esille Suvorovin aikakautta tähän nykypäivään, hankkeen projetipäällikkö Soile Lehtinen virkistysaluesäätiöstä kertoo.

Hanketta vetää Suomessa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö.

Venäjällä hankkeeseen osallistuva ITMO-yliopisto toteuttaa Aleksandr Suvorovin elämää ja kohteita esittelevän nettisivuston, joka julkaistaan venäjäksi, suomeksi ja englanniksi.

Rahaa ohjataan myös Saimaan matkailun kehittämiseen ja palvelutarjonnan monipuolistamiseen. Mukaan on otettu Saimaa Geopark, jonka alueella Suvorovin kanavat ja linnoitukset sijaitsevat. Paikat on nimetty geopark-kohteiksi.

Dokumenttisarja ja musiikkinäytelmä

Tukirahoilla on valmistumassa myös Aleksandr Suvorovista ja Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmän rakentamisesta kertova kuusiosainen dokumenttielokuvasarja (siirryt toiseen palveluun). Se ilmestyy YouTube-videopalvelussa perjantaina 30.10. Yksi dokumenttisarjan jaksoista tehdään Venäjällä.

Suvorovista on valmistunut myös Lappeenrannan kultturitila Nuijamiehen tuottama musiikkinäytelmä.

Suomessa hankkeessa on mukana Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Puumalan kunta, joka edustaa Etelä-Savon aluetta sekä Kaakkois-Suomen ely-keskus ja Väylävirasto. Venäjältä mukana ovat Leningradin alueen matkailutietokeskus, Leningradin alueen museovirasto, Itmo-yliopisto ja Viipurin yritystukikeskus.

Lisäys 2.11.2020. klo. 08.15: Lisätty linkki Suvorov-dokumenttielokuvasarjaan.

Lue seuraavaksi