Voiko Keski-Euroopan jyrkkä koronatartuntojen nousu tulla myös Suomeen? Kysyimme asiantuntijoilta 6 kysymystä koronan leviämisestä

Asiantuntijat varoittavat, että Suomessa ei kannata vielä huokaista helpotuksesta koronatilanteen kanssa.

Ihmiset jonottavat ostoksille Brysselissä 31. lokakuuta. Sunnuntaina keskiyöllä suljettiin kaikki kaupat, jotka eivät ole elintärkeitä. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Euroopassa koronaepidemian leviämisestä on huolestuttavia merkkejä. Monissa maissa on jouduttu jälleen tekemään tiukkoja rajoitustoimia. Esimerkiksi Ranskassa on taas voimassa tiukka ulkonaliikkumiskielto ja Britanniassa alkaa kuukauden mittainen sulku.

Kysyimme kolmelta suomalaiselta asiantuntijalta, miltä etenkin Suomen, mutta myös muun maailman koronatilanne näyttää ja mihin suuntaan epidemia mahdollisesti kehittyy.

Kysymyksiin vastaavat epidemiologisen mallintamisen asiantuntija, tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta, virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta ja virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

1) Voiko käydä niin, että valtaosa ihmisistä ehtii jo sairastaa koronan ennen kuin rokote valmistuu?

Maaliskuussa Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi, että koronavirus voi tarttua jopa 60–70 prosenttiin saksalaisista. Liittokanslerin mukaan (siirryt toiseen palveluun) näin voi käydä, koska väestöllä ei ole immuniteettia eikä parannuskeinoa ole olemassa.

Pauliina Ilmonen: Mallinnukset näyttävät melko johdonmukaisesti sen, että jos koronaviruksen annettaisiin täysin vapaasti levitä ilman mitään rajoituksia ja jos rokotekehityksessä kestäisi pitkään, niin valtaosa väestöstä sairastuisi, joskaan ei tietenkään yhtä aikaa.

Olisiko se sitten 60, 70, 80 vai 90 prosenttia, sillä ei oikeastaan olisi merkitystä. Sen yhteiskunnalliset seuraukset olisivat joka tapauksessa katastrofaaliset. Korostan vielä, että näin kävisi, jos viruksen annettaisiin vapaasti levitä. Nythän niin ei ole, vaan epidemiaa rajoitetaan.

Tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta huomauttaa, että jos koronaviruksen annettaisiin levitä vapaasti, seuraukset olisivat katastrofaaliset. Kuva: Yle

Ilkka Julkunen: Jos tauti pääsisi ihan vapaasti leviämään ihmisestä toiseen, niin iso todennäköisyys olisi, että varsin suuri osa väestöstä tämän taudin sairastaisi.

Olli Vapalahti: Ei se näytä tällä hetkellä todennäköiseltä, eikä siihen varmasti haluta missään mennä. Esimerkiksi New Yorkissa, jossa on ollut yksi kaikkein katastrofaalisimmista tilanteista, parikymmentä prosenttia ihmisistä näytti olevan positiivisia vasta-aineiden suhteen. Se kertoo kohtuullisesti siitä, kuinka moni infektion on saanut.

Tällaisia lukemia ei saavutettu ensimmäisessä aallossa monissakaan Euroopan maissa yksittäisiä alueita lukuun ottamatta, ja valtaosa väestöstä on edelleen alttiina. Toki ajan kanssa yhä isompi osa saa infektion.

2) Mikä kaikki vaikuttaa siihen, kuinka laajaan väestönosaan tauti ehtii levitä?

Ilkka Julkunen: Kaikki riippuu siitä, millaisia rajoitustoimet ovat ja miten ne onnistuvat. Ja toisaalta siitä, miten tartuntaketjut pystytään jäljittämään. Mitä enemmän tautia on, sitä vaikeammaksi jäljittäminen tulee. Tartuntaketjujen katkaiseminen on ollut maailmalla hirveän vaikeaa. Uusien tapausten määrä on koko ajan pikkuhiljaa noussut. Viime päivinä se on ollut jopa 500 000 uutta tartuntaa päivässä.

Pauliina Ilmonen: Kuinka tiukkoja rajoituksia tehdään ja kuinka aikaisessa vaiheessa. Nämä ovat kaksi tärkeintä asiaa.

Olli Vapalahti: Rajoitukset, hygienia, maskit ja sosiaalinen etäisyys sekä diagnostiikka, jäljitys ja toimivien rokotteiden saaminen.

Täytyy myös muistaa, että vielä ei ihan tiedetä, mitkä tulevien rokotteiden teho, vaikutukset ja mahdolliset haittavaikutukset tulevat olemaan. On toki hyvä olla toiveikas, mutta on paljon, mitä ei vielä tiedetä. Ei tiedetä esimerkiksi sitä, estävätkö rokotteet missä määrin infektion leviämistä ihmisestä toiseen. Lisäksi emme edelleenkään ihan tiedä, kauanko keskimäärin immuniteetti luonnollisestakaan infektiosta kestää.

  • Lue lisää:

3) Kuinka paljon leviämisessä voi olla maakohtaisia eroja?

Ilkka Julkunen: Varmasti voi tulla paljon maakohtaisia eroja. Väestötiheys ja kaikki väestölliset tekijät ylipäänsä vaikuttavat siihen, kuinka paljon tauti leviää. On myös kulttuurisia tekijöitä, jotka eri maissa ovat hyvin erilaisia ja jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka läheisissä kontakteissa ihmiset ovat toisiinsa.

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa sairastavuus eri kunnissa ja kaupungeissa voi olla hyvinkin erilainen. Suurissa kaupungeissa, joissa väentiheys on iso, tartunnan leviäminen tapahtuu paljon helpommin.

Olli Vapalahti: Meillä on se etu tässä, että tulemme vähän jälkijunassa ja voimme nähdä ja reagoida siihen, mitä muissa maissa kuten vaikkapa nyt Tsekissä tapahtuu. Siellä ensimmäinen aalto jäi pieneksi, kun taas toinen aalto näyttää yhdeltä pahimmista Euroopassa. Erot voivat syntyä ja tasoittua nopeasti.

Helsingin yliopiston virologian professorin Olli Vapalahden mukaan Suomessakin on syytä olla vielä varpaillaan koronaepidemian kanssa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Pauliina Ilmonen: Tilanne on äärimmäisen huolestuttava, jos katsotaan globaalisti. Ei sitä oikein lievemmin voi sanoa.

4) Miltä Suomen koronatilanne näyttää tällä hetkellä?

THL ja sosiaali-ja terveysministeriö kertoivat viime torstaina, että koronatartuntojen määrän kasvu näyttäisi taittuneen. Uusien tautitapausten ilmaantuvuus, testattujen näytteiden määrä sekä positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla pari viikkoa.

Toisaalta perjantaina uusia koronavirustartuntoja todettiin peräti 344. Kyseessä oli uusi päiväkohtainen ennätys, vaikka tapaukset jakautuivatkin useille päiville.

Pauliina Ilmonen: Suomessa on hyvä tilanne maailmanlaajuisesti katsottuna. THL laskee koko ajan tunnuslukuja, jotka kuvaavat sitä, missä vaiheessa epidemia on valtakunnallisesti ja alueellisesti. Lukuihin reagoidaan nopeasti ja riittävän vahvasti.

Ilkka Julkunen: Torjuntakeinot ovat onnistuneet Suomessa vähintään kohtuullisen hyvin. Monessa paikassa tartuntaketjut on pystytty kartoittamaan niin, että tartunnan leviäminen on saatu pysähtymään. Elokuusta eteenpäin tautitapausten määrä on pääsääntöisesti lisääntynyt, mutta torjuntakeinoilla sitä on pystytty hidastuttamaan ja välillä tartuntamäärät viikottain ovat jopa vähentyneet.

Mutta kyllä tautia selvästi esiintyy nyt ympäri Suomen ja leviämisriski on olemassa. Suomen tilanne on siis huolestuttava kuten muuallakin Euroopassa.

Olli Vapalahti: Kansainvälisessä vertailussa tilanne on toki kohtuullinen. Näyttää, että varsinkin maakuntien tautipyrähdykset on saatu kontrolliin, mutta varpaillaan saa olla ja tilanne voi huonontua nopeasti varsinkin tiheämmin asutulla pääkaupunkiseudulla. Talvi ja kuiva ilma eivät ole ystäviämme tässä taistelussa.

5) Euroopassa koronatartuntojen määrä on kääntynyt monin paikoin jyrkkään nousuun. Onko vaarana, että Suomi seuraa perässä?

Olli Vapalahti: Jos tapaukset yhä lisääntyvät, saatetaan seurata muita Euroopan maita. Tämä on varmasti jossain määrin vielä omissa käsissä. Jos ihmiset noudattavat suosituksia ja rajoituksia ja jos tilannetta saadaan maskeilla ja muilla pehmeillä keinoilla rajoitettua, isompaan sulkuun ei toivottavasti tarvitse mennä.

Tauti pyörii nyt nuoremmissa ikäluokissa Suomessa ja monissa maissa. Jos tartuntoja ei pystytä enää tietyn ajan jälkeen jäljittämään, ei testaa ja jäljitä -malli enää toimi, eivätkä yksittäiset keinot yhdessäkään riitä siihen, että tartuntaketjut pysyvät kurissa.

Silloin tauti leviää riskiryhmiin ja näkyy teho-osastoilla ja kuolleisuutenakin. Tämän takia Suomessa tehdään pienempiä vaikkakin ikäviä toimenpiteitä vähän etunojassa ennemminkin kuin odotetaan, että on isompi katastrofi hoidettavana.

Pauliina Ilmonen: Totta kai tällainen vaara on, jos ei reagoida. Kaikki riippuu siitä, miten toimitaan. Riippuu päätöksenteosta ja tietenkin myös siitä, miten hyvää yhteishenkeä suomalaisilta löytyy. Suositukset eivät tehoa, ellei niitä noudateta.

Meillä on hirmuisen pitkä talvi edessä. Pidän hyvin todennäköisenä, että jossakin vaiheessa nähdään vielä kovempia tartuntalukuja jo ihan sen takia, että ihmisille saattaa tulla taisteluväsymystä rajoitteiden keskellä ja päätöksentekijöille painetta sen takia, että usein keskustelussa asetaan vastakkain talous ja rajoitukset.

En kuitenkaan usko, että Suomessa mennään tilanteeseen, jossa vaikka terveydenhuollon kantokyky romahtaa. Uskon, että täällä kyetään tekemään päätöksiä riittävän nopeasti ja voimakkaasti.

Ilkka Julkunen: Pidän samankaltaista leviämisvauhtia kuin vaikkapa Ranskassa epätodennäköisenä. Suomessa torjuntakeinot ovat onnistunut selvästi paremmin kuin Keski- ja Etelä-Euroopan maissa.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta sanoo, että epidemian torjunnassa ratkaisevia ovat rajoitustoimet ja niiden onnistuminen. Kuva: Yle

6) Miksi Suomi on säästynyt koronalta paremmin kuin monet muut Euroopan maat?

Pauliina Ilmonen: Olen kuullut jonkin verran sellaista kritiikkiä, että miksi meillä oli niin rajut rajoitukset keväällä, kun hyvinhän meillä meni. Pikemminkin se oli niin, että koska meillä oli riittävän ajoissa tehdyt, riittävän voimakkaat rajoitukset, niin siksi meillä meni niin hyvin.

Myös syksyllä on mielestäni reagoitu riittävän nopeasti. Sillä pyritään siihen, että pystyttäisiin välttämään vieläkin rajummat rajoitukset. Toki olemme myös väestötiheydessä ihan eri luokassa kuin moni muu maa, ja suomalaiset eivät luonnostaan tule kovin lähelle toisiaan.

Ilkka Julkunen: Suomalaiset ovat aika kuuliaisesti noudattaneet torjuntakeinoja kuten hyvää käsihygieniaa ja etäisyyksien pitämistä. Toivottavasti näitä pystytään edelleen noudattamaan ja teemme yksilö- ja väestötasolla kaikkemme sen eteen, että tauti ei leviä tästä yhtään nopeammin.

Olli Vapalahti: On tehty kontrollitoimia ajoissa ja suosituksia on ainakin alkuun noudatettu kohtuullisen hyvin. Olemme myös vähän etäällä maantieteellisesti ja harvaan asuttu maa. Myös testaus ja tartuntojen jäljitys ovat hyvällä tasolla.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 4.11.2020 kello 23 saakka.

* Otsikkoa korjattu 3.11.2020 kello 14.30: Kysymyksiä on kuusi, ei seitsemän.

Lue lisää: