1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Sopu turvallisuuspolitiikasta kestää yli hallitusvaihdosten, mutta pienet näkemyserot hiertävät johtavia poliitikkoja

Lue viisi keskeistä kohtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

turvallisuuspolitiikka
Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö presidentinvaalitentissä Kallion kirkossa 2018.
Kaksien presidentinvaalien kilpakumppanit Pekka Haavisto (vas.) ja Sauli Niinistö johtavat nyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Presidentinvaalitentti Kallion kirkossa Helsingissä vuonna 2018.Pekka Sipola / AOP

Presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on noin 50-sivuinen paperi, jossa on jokaiselle jotakin. Suomen linjan ydinkohdat löytyvät muutamasta lauseesta.

Suomen virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuresta linjasta ei ole merkittäviä erimielisyyksiä johtavien poliitikkojen kesken puolueesta tai asemasta riippumatta. Jos haluaa eroja etsiä, kannattaa seurata, mitä asioita itse kukin nostaa esiin laajasta ja kieli keskellä suuta kirjoitetusta selonteosta (siirryt toiseen palveluun).

Kokoomus ja RKP suhtautuvat puolueista myönteisimmin Suomen jäsenyyteen sotilasliitto Natossa. Nämäkin puolueet pystyvät hyväksymään Suomen nykyisen linjan, johon ei kuulu Nato-jäsenyys. Ja päinvastoin: muut puolueet pystyvät toimimaan kokoomuksen ja RKP:n kanssa ulkopolitiikassa, koska parlamentaarisen enemmistön linjaa kunnioitetaan.

Jos et jaksa lukea koko selontekoa, tässä on viisi keskeistä kohtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

1. Turvallisuustilanne on heikentynyt

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kuvaili selontekoa esitellessään, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan ja tilanne jatkuu heikentyneenä pitkäaikaisesti. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kohdistu.

Kuten Katekismuksessa kysytään, mitä se merkitsee?

Sotilaalliset jännitteet Itämerellä ovat vieraanamme pitkään. Itämeri on Venäjän ja Naton rajavesi tällä maailman kolkalla.

Hybridi- ja kyberuhkat lisääntyvät ja ne koskevat myös Suomea. Verkkoturvallisuudesta on pidettävä entistä paremmin huolta. Tietoturvan merkityksen kasvusta huomautti myös suojelupoliisi torstaina, kun se julkisti kansallisen turvallisuuden katsauksensa (siirryt toiseen palveluun).

Myös Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron kaltaisilla tapauksilla voi olla turvallisuusvaikutuksia. Ihmisten luottamus yhteiskuntaan voi heikentyä tai murrolla saatuja tietoja voidaan käyttää väärin vakoilussa, pahimmillaan esimerkiksi ihmisten painostuksen keinona.

2. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta voi hakea Natoon

Suomen aseman määrittely ei ole käytännössä muuttunut, kun vertaa uuden selonteon kirjauksia pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan tai pääministeri Juha Sipilän (kesk.) aikaiseen turvallisuuspolitiikan selontekoon. Hallitus vaihtui porvarihallituksesta SDP-johtoiseksi, mutta suhde sotilasliitto Natoon ei merkittävästi muuttunut.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä... ...Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020

Joidenkin arvioiden mukaan nykyinen hallitus on hivenen Nato-kielteisempi kuin Juha Sipilän hallitus oli. Nato-myönteinen kokoomus ei ole nyt hallituksessa. Natoon nihkeästi suhtautuva vasemmistoliitto puolestaan on.

3. Perinteinen vai uusi – painotuseroja ulkopolitiikan johdossa

Suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tyyliin kuuluu konsensushakuisuus, yhteisymmärryksen etsiminen niin sanotusta suuresta linjasta. Tärkeitä ovat Suomen turvallisuus, itsenäisyys, mahdollisimman hyvä kansainvälinen asema ja omien valintamahdollisuuksien säilyminen.

Suomen suurta linjaa ei horjuta puolueiden erilainen suhtautuminen jäsenyyteen sotilasliitto Natossa. Nato-innon vaihtelusta huolimatta yleensä poliitikot löytävät yhteisymmärryksen. Kyselyjen perusteella enemmistö kansalaisista ei veisi Suomea sotilasliiton jäseneksi.

Ja sitten niihin eroihin poliitikkojen välillä. Turvallisuuspolitiikassakin piru piilee yksityiskohdissa.

Jos suuresta linjasta ollaan yksimielisiä, niin mitä asioita korostetaan yhteisen linjan sisällä? Mistä puhutaan, kun puhutaan uudesta selonteosta?

Yksi jako on perinteisen ja uuden turvallisuuspolitiikan välillä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta...

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020

He, jotka nostavat selonteosta esiin perinteisen turvallisuuspolitiikan, korostavat Suomen turvallisuutta. Johtotähti on valtiollinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, kuten yllä olevassa selonteon lauseessa. Ensisijaisesti huolta pidetään Suomen turvallisuudesta.

Johtavista poliitikoista esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö kuuluu tähän joukkoon.

Vasta Suomen turvallisuuden jälkeen marssijärjestyksessä tulevat kansainvälisen politiikan arvopohjaiset kannanotot, tavoiteltavat kauniit ja hyvät asiat ihmisoikeuksista tasa-arvoon.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020

Kutsutaan uuden ulkopolitiikan edustajiksi heitä, joiden selontekopuheenvuoroissa kärkeen nousevat ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, kuten yllä olevassa selonteon lauseessa. Suomen turvallisuus on tärkein, mutta tärkeää on puhua myös hyvien ja kauniiden arvojen edistämisestä kansainvälisessä toiminnassa.

Ulkoministeri Pekka Haaviston voi laskea tähän joukkoon. Ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka oli torstaina ulkoministerin tiedotuksen kärkipäässä, kun hän esitteli selontekoa toimittajille.

Ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa on myös korostettu Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa Juha Sipilän hallitusta näkyvämmin. Sanaa ihmisoikeusperustainen ei löydy Sipilän hallituksen ohjelmasta nopealla sähköisellä haulla.

4. Ulkopolitiikan ja EU-politiikan toimivallan tonttijako

Selonteon valmistelussa tuli jälleen esiin ulkopolitiikan ja EU-politiikan tonttijako. Suomessa hallitus vastaa EU-asioista, mutta ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

Ylen lähteiden mukaan EU:n turvatakuisiin liittyvässä jäsenmaiden avunantomahdollisuudessa selonteon luonnos oli EU- ja hallituspainotteinen. Presidentti Sauli Niinistö halusi käydä tarkentavaa keskustelua avainministerien kanssa, miten Suomi tekee päätöksiä, jos joku maa pyytää apua Euroopan unionin turvatakuiden nojalla.

Presidentti halusi varmistaa, että hänen tonttiaan ei kavenneta selonteon kirjauksilla.

Solidaarisuus tarkoittaa sitä, että Suomi saa pyytäessä apua ja että Suomi antaa tarvittaessa apua toiselle jäsenvaltiolle tai Euroopan unionille. Avun pyytäminen ja antaminen perustuvat kansalliseen päätökseen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020

Presidentin ja ministerien keskusteluissa Suomen käytännöksi selvennettiin, että turvatakuista ja avunannosta käydään keskustelut sekä EU:n piirissä että jäsenmaiden välillä.

Jäsenmaiden keskinäisen keskustelun korostaminen selventää, että myös presidentillä on toimivaltaa, kun Suomessa harkitaan avun antamista tai pyytämistä. Käyty keskustelu ei muuttanut presidentin ja hallituksen valtatasapainoa.

5. ...paitsi yhteisymmärrys on ollut joskus koetuksellakin

Poikkeus vahvistaa säännön. Aivan hymistellen turvallisuuspolitiikan selontekoja ei eduskunnassa ole aina hyväksytty.

Selontekoihin liittyy taistelu sanoista ja termeistä. Mitä Suomi ilmoittaa olevansa?

Vuonna 2004 oppositiopuolue kokoomus ja sen tuore puheenjohtaja Jyrki Katainen olivat tyytymättömiä silloisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon.

Vuonna 2004 Suomi määritti itsensä sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi.

Kokoomuksen ja Kataisen mielestä Suomea ei voinut enää pitää "perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana". Peruste oli se, että "Suomi on sitoutunut EU:n arvoyhteisöön, johon kuuluvat muun muassa solidaarisuuslauseke ja turvatakuut".

Kokoomuksen vaatimus sotilaallisen liittoutumattomuuden käsitteen hylkäämisestä hävisi eduskunnan äänestyksessä.

Nyt, kuusitoista vuotta myöhemmin Suomi määrittää itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi.

Voit keskustella jutun aiheesta perjantaihin 30.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

"Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan" – hallitus linjasi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Ylen tiedot selonteosta: Sauli Niinistö halusi selventää presidentin toimivaltaa EU:n turvatakuissa – tarkentava keskustelu ministerien kanssa

Kyberhyökkäys, ilmastonmuutos, Venäjä – tutkijat kertovat, mitä Suomen nyt pitää huomioida turvallisuuspolitiikassa

Analyysi: Nato-kumppanuus hyödyttää Suomea nyt suoremmin kuin alkuvuosina

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020 (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi