1. yle.fi
  2. Uutiset

Lisää opiskelupaikkoja, hukkalämpöputki vai hammaslääkäriautoja? Selvitimme, mihin Suomi voisi käyttää 2,3 miljardia EU:n elvytysrahaa

Suomi aikoo käyttää jopa puolet EU:n elvytysrahasta ilmastotoimiin ja viidenneksen digitalisaation tukemiseen.

Euroopan unioni
Nesteen Kilpilahden jalostamo Porvoossa.
Uudellamaalla toivottaisiin, että EU:n elvytysrahalla tuettaisiin porvoolaiselta öljynjalostamolta pääkaupunkiseudulle rakennettavaa hukkalämpöputkea. Ministerit kiersivät lokakuun aikana kaikissa Suomen maakunnissa kuuntelemassa ehdotuksia EU:n elvytysrahan saajiksi. Stefan Paavola / Yle

– Tämä on vähän tällainen once in a lifetime-tilanne, valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) valtiosihteeri Maria Kaisa Aula toteaa.

Samanlainen tilaisuus siis tulee eteen vain kerran elämässä.

Suomi voi seuraavan kolmen vuoden aikana käyttää EU:n elpymis- ja palautumisvälineen kautta noin 2,3 miljardia avustuksia. Parhaillaan pohditaan, mihin se kannattaisi laittaa.

Ministerit ovat kiertäneet kaikki Suomen maakunnat lokakuun aikana ja kuulleet lukuisia hyviä ideoita yrityksiltä, kaupungeilta, kouluilta ja muilta tahoilta. Nyt kansliapäällikkö Juha Majasen johtama työryhmä valtiovarainministeriössä miettii, miten rahalla voidaan parhaiten auttaa ja uudistaa koronasta toipuvaa Suomea.

Suunnitelma esitellään eduskunnalle marraskuussa ja lopullinen ehdotus komissiolle huhtikuussa.

Mitään ei siis vielä ole päätetty, mutta esittelemme tässä jutussa joitakin esimerkkejä mahdollisista käyttökohteista.

1. Jopa puolet käytetään ilmastotoimiin

Elvytysrahalla voitaisiin tukea esimerkiksi kehitteillä olevia uusiutuvan energian muotoja, kuten biokaasua, geotermistä lämpöä, ja power-to-X-teknologiaa.

Komissio edellyttää, että ilmastotoimiin käytetään rahasta noin kolmannes, mutta Juha Majasen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomelta siihen uppoaa potista jopa puolet.

Power to X -teknologiaa
Tällä bioreaktorilla kasvatetaan proteiinipitoista biomassaa LUT-yliopistossa. Se on saanut alkunsa solusta ja käyttää ravinnokseen vetyä ja hiilidioksidia.LUT-yliopisto

Yksi mahdollinen käyttökohde on Porvoosta pääkaupunkiseudulle rakennettava putki. Porvoon Kilpilahden öljynjalostamossa syntyy 25–30-asteista hukkalämpöä. Helen ja Fortum laskivat vuoden alussa, että sillä voisi lämmittää jopa neljäsosan pääkaupunkiseudusta.

Toinen mahdollisuus ovat erittäin syvät reiät, joista saatavalla geotermisellä lämmöllä voidaan lämmittää myös koteja. Maailman syvin geoterminen kaivo sijaitsee Otaniemessä ja on syvyydeltään 6 kilometriä.

Lisäksi Suomessa kehitetään power-to-X-teknologiaa, jonka avulla hiilidioksidista, vedystä tai typestä voi valmistaa metanolia ja muita polttoaineita.

Maria Kaisa Aulan mukaan uusien energiamuotojen kehittäminen ja tukeminen tekisi niistä myös halvempia. Hallitusohjelman mukaan kotien öljylämmittämisen pitäisi loppua vuoteen 2030 mennessä, mutta tällä hetkellä monella ei ole varaa energiaremonttiin. ** **

Lue myös:

Mihin Suomi aikoo käyttää yli miljardin EU:n ilmastorahaa? Yksi mahdollinen kohde on syvä reikä Espoossa

2. Viidesosa käytetään digitalisaation kehittämiseen

EU:n elvytysrahalla halutaan myös digitalisoida uusia aloja.

Suomessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikenteen ohjauksen digitalisointia, mikä antaisi ajantasaista tietoa esimerkiksi ruuhkista, onnettomuuksista ja teiden liukkaudesta.

Pendolino kulkee peltojen välissä
Digirata-hanke siirtäisi junien kulun seurannan radioverkkopohjaiseen järjestelmään, mikä vähentäisi häiriöitä ja parantaisi junien täsmällisyyttä.Pyry Sarkiola / Yle

Toinen Suomen painopisteistä on tutkimus. Tutkimus- ja kehitystyö kuitenkin tarvitsee demolaitoksia ja testauslaboratorioita, ja niiden rakentaminen on kallista.

– Meillä on jo ennen Nokiaa ja Nokian jälkiltä hyvää osaamista, joka liittyy 6G:hen. Siksi on luontevaa ajatella, että ottaisimme sen kehittämisessä johtavan roolin maailmassa, Juha Majanen sanoo.

Majanen lisää, että myös kvanttitietokoneiden alalla Suomessa on suurta potentiaalia.

jäähdytin
Tätä kryostaattia käytetään kvanttipiirien rakentamiseen ja testaukseen. Aalto-yliopisto

Lue myös:

Suomalainen keksintö voi tehdä kvanttikoneista tarkempia – kvanttiherruus julistettiin jo viime vuonna, mutta milloin koneista hyödytään?

Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

3. Hoitojonoja puretaan ja oppimisaukkoja paikataan

– Koronan vuoksi meille on jäänyt hoito- ja oppimisvelkaa, jota on syytä paikkailla, Juha Majanen toteaa.

Monissa maakunnissa olikin kehitteillä erilaisia digioppimiseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi kaikkein Suomen korkeakoulujen yhteinen Digivisio2030-hanke haluaa yhdistää korkeakoulujen tarjoamat digikurssit.

Tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo Turun Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että keskusta toivoo EU:n elvytysrahoista useita tuhansia lisäpaikkoja korkeakouluihin jo aiemmin sovittujen lisäksi.

Komissio suosittelee Suomea satsaamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi hoitojonojen purkamiseen suunnitellaan uusia ratkaisuja, kuten etävastaanottoja. Lisäksi esimerkiksi sote-uudistuksen mukanaan tuoma hyvinvointialueiden muodostaminen vaatii uusia digitaalisia ratkaisuja.

Hammaslääkäriauto
Maakuntakiertueen tilaisuudessa Rovaniemellä ehdotettiin, että pitkien välimatkojen Lapissa koululaisten hammaslääkäriin pääsyä nopeuttaisi kouluja kiertävä hammaslääkäriauto. Kuvassa eteläkarjalalainen Mallu-hammaslääkäriauto.Mikko Nikkinen, Eksote

4. Uusia työn tekemisen tapoja halutaan tukea

Elvytysrahalla voidaan myös helpottaa etätyöntekoa kaikkialla Suomessa, ja monessa maakunnassa toivotaankin nopeiden yhteyksien parantamista kaikkialla maassa.

Suomesta halutaan houkuttelevampi etätyöpaikka myös kansainvälisille diginomadeille. Hallitus etsi budjettiriihessä ratkaisuja jopa yli vuoden mittaisiksi venähtäneisiin työlupien käsittelyjonoihin. Maria Kaisa Aula mainitsee, että elvytysrahalla voisi olla mahdollista nykyaikaistaa sitäkin prosessia.

– Nyt työluvan hakeminen vaatii vierailun lähetystössä, jossa papereita skannataan ja sitten postitetaan.

Näin Suomi aikoo käyttää EU:n elvytysrahan vuosina 2021–2023
Tämä on alustava arvio EU:n elpymis- ja palautumisvälineen kautta saatavien rahojen jakautumisesta ja määrästä. Painopisteet menevät osin päällekkäin ja yksi toimi voi tukea niistä useampaa. Ilkka Kemppinen / Yle

Aiheesta voi keskustella 1. marraskuuta kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Mikä on kiistelty EU:n elvytysrahasto? Lue 7 kysymystä ja vastausta, miten rahasto rakennetaan ja miksi Suomen poliitikot riitelevät siitä

EU jakaa Suomelle kolme miljardia euroa elpymisrahaa – EK ja SAK tietävät jo, millaisiin hankkeisiin apumiljardit kannattaa suunnata

Pelastaako tämä edes osittain Suomen matkailun? EU:n vähintään 2,3 miljardin euron elvytysrahasta siivu aiotaan laittaa alan tukemiseen

Lue seuraavaksi