1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntayhtymät

Korpelan Voiman yhtymähallitukselle esitetään eroa – tilapäinen valiokunta kyseenalaistaa myös johtajien erokorvaukset

Kuntayhtymän hallituksen luottamusta arvioinut tilapäinen valiokunta oli päätösesityksessään yksimielinen.

kuntayhtymät
Korpelan Voiman pääovi Kannuksessa.
Juha Kemppainen / Yle

Energiayhtiön halituksen luottamusta puntaroinut tilapäinen valiokunta esittää Korpelan Voiman yhtymähallituksen erottamista.

Valiokunta perustelee yksimielistä esitystään sillä, että yhtymähallitus on menettänyt omistajakuntien poliittisen luottamuksen. Toisena perusteena olivat ongelmat Korpelan Voiman työilmapiirissä.

Lisäksi valiokunta suosittaa erityistilintarkastusta johtajille maksetuista erorahoista ja niiden perusteista.

– Oletin aluksi että valiokunta ei pääsisi asiassa yksimieliseen päätökseen, mutta oli myönteinen yllätys, ettei tästä tarvinnut äänestää. Koska valiokunnassa oli edustus jokaisesta Korpelan Voiman jäsenkunnasta, on hyvin oletettavaa, ettei yhtiökokouksessakaan tarvitse äänestää asiasta, sanoo tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Hannu Kivelä.

Päätös jatkotoimista on Korpelan Voiman ylimmän päätöksentekoelimen, yhtymäkokouksen käsissä. Ylimääräinen kokous järjestetään 27.11.2020. Kokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus.

Ongelmat työilmapiirissä pullahtivat esiin kun kuntayhtymän tarkastuslautakunta asetti työhyvinvoinnin vuoden 2018 tarkastuskertomuksen pääteemaksi. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kritisoivat laajasti ylimmän johdon ja henkilöstön välisiä suhteita. Heidän mukaansa voimayhtiötä johdettiin pelolla ja salailemalla.

Yhtymähallitus puolestaan katsoi työilmapiiriogelmien johtuvan väliportaan johtajista.

Kuntayhtymän palveluksesta on eronnut ja erotettu runsaasti työntekijöitä viime vuosina.

Rikosilmoitus tarkastuslautakunnan jäsenistä

Tarkastuslautakunnan raportti ei ollut hallituksen mieleen ja se teki vuoden 2019 viimeisinä päivinä tutkintapyynnön poliisille tarkastuslautakunnan jäsenistä, varajäsenistä ja osasta yhtiökokouksen edustajia. Hallitus epäili heidän valiokunnan mukaan syyllistyneen virkarikokseen.

Pohjanmaan poliisi ei aloittanut tutkintaa, koska sen mukaan asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta.

Yhtymähallitus puolestaan moittii valiokuntaa siitä, että se edes ole tutustunut tutkintapyynnön sisältöön.

Tilapäinen valiokunta piti tutkintapyynnön tekemistä poikkeuksellisena ja huonosti harkittuna päätöksenä, joka antaa aihetta epäluottamukseen. Asia oli niin poikkeuksellinen, että tutkintapyynnöstä olisi pitänyt keskustella valiokunnan mukaan omistajakuntien kanssa.

Yhtymähallitus teetti vuonna 2019 työterveyslaitoksella selvityksen yhtymän työilmapiiristä, mutta täydellistä raporttia siitä valiokunnan oli vaikeaa saada käsiinsä. Tämä onnistui vasta työterveyslaitoksen kautta.

Valiokunnan käsityksen mukaan ongelmat Korpelassa alkoivat kärjistyä kevään 2019 jälkeen kun tarkastuslautakunta oli antanut raporttinsa. Omistajakunnat halusivat raportin vuoksi kuulla erillisessä kokouksessa työntekijöiden näkemyksiä henkilöstöongelmista. Suunsa avanneet luottamusmiehet saivat tämän jälkeen yhtiön johdolta varoitukset.

Tänä keväänä hallitus teki pääluottamusmiehen erottamispäätöksen ilman irtisanomisaikaa. Valiokunnan tehtävänä ei ollut ratkaista erottamista koskevaa riita-asiaa.

– Minulle nousi vahva mielikuva, että johdon ja henkilöstön välinen keskusteluyhteys oli hyvin heikkoa. Eli siinä Korpelan Voiman johto oli epäonnistunut aikalailla, kertoo tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Hannu Kivelä.

Yhtymähallitus sanoo saaneensa työilmapiiriongelmat tietoonsa vasta 26.4.2019 tarkastuslautakunan arviointikertomuksesta, edes tarkastuslautakunta ei syksyllä 2018 tehdyn henkilöstökuulemisen jälkeen informoinut sitä. Edelleen hallitus muistuttaa, että aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksessa loka-marraskuussa 2018 ei noussut esille ongelmia.

Erorahojen perusteista ja määristä erimielisyys

Tilapäinen valiokunta kyseenalaistaa muistiossaan toimitusjohtaja Tuula Loikkaselle ja talousjohtaja Pia Ylitalolle johtasopimusten perusteella maksettujen erorahojen perusteet ja määrät.

Toimitusjohtaja Loikkanen ja hallituksen puheenjohtaja Antti Toivola ja varapuheenjohtaja Kari Gromoff allekirjoittivat johtajasopimuksen päättämisen 10.12.2019. Loikkanen kirjoittaa Korpelan Voiman vuosikertomuksessa pyytäneensä itse johtajasopimuksen päättämistä eli eronneensa itse.

Johtajasopimuksessa oli määritelty, että toimitusjohtaja olisi ollut oikeutettu erokorvaukseen, jos kuntayhtymä olisi irtisanonut hänet tai hän irtisanoutuisi kuntayhtymästä johtuvasta perustellusta syystä. Mitään syytä erolle johtajasopimuksen päättämiseen ei kirjattu.

Lisäksi kuntayhtymän perussopimuksessa on määritelty johtajan valinnan ja eron myöntämisen olevan yhtymäkokouksen asia, ei siis hallituksen eli valiokunta kyseenalaisti senkin, oliko hallituksella toimivaltaa erosopimuksen kirjoittamiseen.

Erosopimuksessa oli määritelty, että Loikkanen olisi saanut 12 kuukauden palkkaa vastaavan summan erokorvauksena sekä 2 kuukauden irtisanomisaikaa vastaavan palkan. Tammikuussa hänelle maksettiin kuitenkin valiokunnan laskujen mukaan 17,5 kuukauden palkkaa vastaava summa, 204 164,20 euroa. Lisäksi hänelle maksettiin helmi-huhtikuussa 42 029,39 euroa. Valiokunta sanoo, ettei ole saanut minkäänlaista selvitystä siitäö, miksi Loikkaselle maksettiin enemmän kuin erosopimuksessa oli määritelty.

Tilapäinen valiokunta ei saanut käsiinsä edes Pia Ylitalion johtajasopimusta, josta selviäisi millä perusteilla ja kuinka paljon hän voisi saada erokorvauksia. Erosopimuksessa oli määritelty, että hän saisi 12 kuukauden ja palkkaa vastaavan korvauksen ja kuuden kuukauden palkan. Kuuden kuukauden palkkaa voidaan pitää irtisanomisajan palkkana eli toisin kuin Loikkanen, näyttää siltä, että Ylitalo oli erotettu eikä eronnut itse.

Ylitalolle maksettiin tammikuussa 192 940,40 euroa mikä vastaa valiokunnan mukaan hänen 22 kuukauden palkkaansa eikä suinkaan 18 kuukauden (12+6), kuten erosopimukseen oli kirjattu. Lisäksi Ylitalokin sai helmi-huhtikuussa 35 996,13 euroa palkkaa ilman että hallitus on esittänyt tälle perusteita. Kaikkiaan hänelle maksettiin siis 228 966,53 euroa tänä vuonna.

Yhtymähallitus kiistää johtopäätökset ja koko tilapäisen valiokunnan laillisuuden

Yhtymähallitus vaatii asian käsittelyn keskeyttämistä. Se perustelee vaatimustaan sillä, että sekä tilapäisen valiokunnan asettamisesta että kuntien tätä ennen tekemistä päätöksista on valitettu Vaasan halinto-oikeuteen. Hallituksen mukaan valiokunta on ylittänyt toimivaltansa, koska se on käsitellyt myös kuntaythymän tytäryhtiöiden toimintaa.

Hallitus kritisoi myös valiokunnan toimintaa, sen mukaan valiokunta ei ole hankkinut kaikkia tarvittavia asiakirjoja, lisäksi hallituksen jäsenten ja muiden suullisesti asiasta kuultujen henkilöiden kuuleminen ja dokumentointi en tehty väärin.

Yhtymähallitus kyseenalaistaa tilapäisen valiokunnan valmistelun objektiivisuuden ja tasapuolisuuden. Tätä se perustelee sillä, että valiokunta ei kuullut Tuula Loikkasta, Pia Ylitaloa tai kuntayhtymän työsuojeluvaltuutettua eikä tapahtuma-aikaista luottamusmiestä.

Korpelan Voiman kuntayhtymän omistavat Halsuan, Kalajoen, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Sievin ja Toholammin kunnat. Konserniin kuuluvat Korpelan Voima kuntayhtymän lisäksi sen tytäryhtiöt Korpelan Energia, Lämpö Korpela ja Verkko Korpela.

Artikkeliin korjattu tieto yhtymäkokouksen ajankohdasta ja koollekutsujasta. 5.11.2020 kello 13.58

Lue seuraavaksi