1. yle.fi
  2. Uutiset

Riista-aidan rakentaminen vanhalle tieverkolle on Suomessa harvinaista – Loppi sai uutta hirviaitaa

Vilkasliikenteiselle tielle rakennettu aita saa varmasti kiitosta monelta autoilijalta.

Hirviaidat
Riista-aita.
Lopella riista-aitaa on nyt rakennettu kantatielle 54 Riihimäen rajalta Lopen Jokiniemeen asti.Petri Lassheikki / Yle

Lopella iloitaan uudesta riista-aidasta, joka vastikään valmistui kantatielle 54, Riihimäen ja Launosten välille.

Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan hirvikannan tiheys oli Kanta-Hämeessä viime vuonna suurinta juuri Lopen kunnan alueella. Peurakannan tiheys oli Lopella Forssan jälkeen maakunnan toiseksi suurin. Uudelle riista-aidalle oli siten kysyntää.

Usein riista-aitoja rakennetaan uusille tieosuuksille, kertoo Destian työmaapäällikkö Jari Rosenqvist.

– Nää on harvinaisempia, että tällaisia olemassa olevia tieverkkoja parannellaan riista-aidoilla.

Uutta riista-aitaa rakennettiin Lopelle 5 kilometrin mittaiselle tieosuudelle.

– No sanotaan, että kyllä tässä 300 000 eurosta puhutaan pitkälti. Mutta eihän ihmishenkiä voi rahassa edes mitata, että tottakai tää tulee takasin moninkertaisena, toteaa Rosenqvist.

Vakuutusyhtiöt rahoittamaan riista-aitoja?

Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) on niin ikään tyytyväinen uuden riista-aidan valmistumisesta kuntaan.

– Uskon, että tälläkin tieosuudella, missä on tänäkin vuonna yli 40 kolaria ollut, niin todennäköisesti kolareita ei juurikaan tule enää tapahtumaan.

Heinosen mukaan toiveissa on, että riista-aitaa saataisiin jatkossa myös Riihimäeltä Oitin suuntaan. Lisäksi tarve olisi Lopelta Jokiniemestä Tammelan suuntaan.

– Se on yksi Suomen eläinrikkaimpia alueita. Ja tää tie taitaa tänä päivänä olla valtateitäkin suositumpi raskaan liikenteen tie, joten tavoite on, että se saadaan.

– Ja onhan meillä Hämeessä monta muutakin tietä, missä näitä tarvittaisiin, esimerkiksi valtatiellä 10 ja valtatiellä 2. Kyllä tässä tehtävää vielä riittää.

Heinosen mukaan yksi vaihtoehto riista-aitojen rahoitukselle voisi tulevaisuudessa olla se, että esimerkiksi vakuutusyhtiöt tulisivat mukaan hankkeisiin.

– Yhden kolarin keskiarvot ovat aika korkeita, puhutaan useista tuhansista euroista ja usein autoja menee lunastukseen. Olisko tässä yhteisen hankkeen paikka, että näitä eläinrikkaimpia alueita pystyttäisiin aitaamaan vastuullisesti.

Lue seuraavaksi