1. yle.fi
  2. Uutiset

Jo parivuotiaat kärsivät uniapneasta, mikä voi vaikuttaa jopa kasvojen muotoon – tuore väitös pureutui vähän tutkittuun ongelmaan

Lasten unenaikaisen hengityshäiriön tavanomaisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Ensimmäinen oire on yleensä kuorsaaminen.

kuorsaus
Saara Markkanen
Erikoislääkäri Saara Markkanen sanoo, että jos terve lapsi kuorsaa kolmena tai useampana yönä viikossa, syy pitää selvittää.Anna Sirén / Yle

Aikuisten uniapneasta eli unenaikaisesta hengityshäiriöstä on puhuttu Suomessa paljon. Tuoreen tamperelaisen väitöksen mukaan myös parivuotiailla lapsilla voi olla uniapneaa.

Lääketieteen lisensiaatti Saara Markkanen työskentelee erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla. Hänen väitöstutkimuksensa keskittyi 2–3-vuotiaiden lasten unenaikaiseen hengityshäiriöön. Aiemmin näin nuoreen ikäryhmään keskittyvää tutkimusta on tehty vähän.

Markkasen mukaan 1–5 prosentilla lapsista todetaan uniapnea. Aikuisilla se on huomattavasti yleisempää.

Käypä hoidon mukaan (siirryt toiseen palveluun) uusien epidemiologisten selvitysten mukaan 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa.

Silti tuoreen Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan jo 2–3-vuotiailla voidaan havaita merkkejä unenaikaisen hengityshäiriön pitkäaikaisvaikutuksista. Ensimmäinen merkki tästä on yleensä kuorsaaminen.

Milloin kuorsaus normaalia?

Satunnainen kuorsaus ei ole harvinainen vaiva lapsena. Saara Markkasen mukaan on normaalia, että lapsi kuorsaa esimerkiksi ylähengitystieinfektioiden aikana tai autossa huonossa asennossa nukkuessaan. Säännöllisen kuorsauksen syy pitäisi selviää.

– Jos terve lapsi kuorsaa kolmena tai useampana yönä viikossa, se ei ole normaalia.

Lapset oireilevat uniapneassa usein eri tavalla kuin aikuiset. Väsymys voi näyttäytyä keskittymisvaikeuksina tai ylivilkkautena. Lapsi saattaa herätä usein yöllä tai kärsiä yökastelusta.

Unenaikaisen hengityshäiriön on todettu aiheuttavan esimerkiksi käytöshäiriöitä, huonontunutta koulumenestystä sekä sydän-verisuonielimistön toiminnan muutoksia.

Aiemmassa kirjallisuudessa unenaikainen hengityshäiriö on liitetty muutoksiin kasvojen ja purennan kehityksessä. Saara Markkanen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jo pienillä lapsilla voidaan todeta vähäisiä muutoksia kasvojen mittasuhteiden kehityksessä. 2–3-vuotiailla uniapneasta kärsivillä lapsilla oli hieman kapeampi ylähammaskaari kuin niillä lapsilla, joilla uniapneaa ei ole.

Kasvojen rakenteen muuttuminen voi johtaa siihen, että lapsi kärsii uniapneasta myös aikuisena. Pienten lasten unenaikaiset hengityshäiriöoireet tuleekin Markkasen mukaan huomioida ja hoitaa. Jos lapsi kuorsaa säännöllisesti, tästä kannattaa mainita neuvolassa tai koululääkärille.

Tavallisin syy kita- ja nielurisoissa

Lasten unenaikaisen hengityshäiriön tavallisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Niiden poisto tai pienennys on usein ensisijainen hoito lasten uniapneassa.

Tyypillisintä kuorsaus on vähän ennen kouluikää, kun kita- ja nielurisat ovat usein suuret, mutta lapsen koko vielä pieni. Välillä vaivat voivat helpottaa itsekseen, kun lapsi kasvaa.

– Osalla lapsista oireet katoavat puolen vuoden seurannassa. Asiaa voi vähän katsoa, eikä ole kiire.

Kaikilla kuorsaavilla lapsista ei ole uniapnea. Niillä joilla on, yönaikainen kokonaiskuorsausaika oli pidempi kuin lapsilla, joilla todettiin ainoastaan kuorsausta. Tätä havaintoa voidaan hyödyntää uusien diagnostiikkatapojen kehityksessä.

Saara Markkasen väitöskirja (siirryt toiseen palveluun) tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina.

Väitöskirja on osa Lapsen uni- ja terveys (Child-Sleep) -projektia.

Lue seuraavaksi