1. yle.fi
  2. Uutiset

Ihmisoikeusjärjestöt: Armenialaisjoukot käyttivät rypäleaseita iskussa Azerbaidžaniin

Ihmisoikeusjärjestöt kehottavat Vuoristo-Karabahin sodan osapuolia lopettamaan kiellettyjen aseiden käytön.

Vuoristo-Karabah
Räjähtämätön ohjus Vuoristo-Karabahissa.
Vuoristo-Karabahin sodassa osapuolet ovat käyttäneet raskaita aseita, kuten raketinheittimiä. Vahram Baghdasaryan / EPA

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan (siirryt toiseen palveluun) armenialaisjoukot käyttivät rypäleaseita äskettäisessä iskussa Azerbaidžanissa sijaitsevaan Bardan kaupunkiin, jossa paikallisten viranomaisten mukaan kuoli 21 siviiliä.

Kaupunkia tulitettiin ilmeisesti raskaalla raketinheittimellä. Human Rights Watch on analysoinut Bardassa otettuja kuvia muun muassa räjähteiden jäännöksistä ja tullut siihen tulokseen, että armenialaisjoukot käyttivät rypäleaseita.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan (siirryt toiseen palveluun) kyse on ensimmäisestä varmistetusta tapauksesta, jossa armenialaisjoukot ovat käyttäneet rypäleaseita Vuoristo-Karabahin sodan aikana.

Myös Azerbaidžanin joukkoja on syytetty rypäleaseiden käytöstä muun muassa iskuissa Vuoristo-Karabahin suurimpaan kaupunkiin Stepanakertiin.

"Kaikki sodan osapuolet käyttäneet kiellettyjä aseita"

Amnestyn mukaan kaikki konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet kiellettyjen aseiden käyttöön.

Rypäleaseet ovat kiellettyjä vuonna 2010 voimaan astuneen Oslon-sopimuksen nojalla (siirryt toiseen palveluun).

Rypäleaseita pidetään niin sanottuina erottelematonta tuhoa aiheuttavina aseina, jotka ovat myös hyvin tuhoisia siviileille. Aseiden toimintaperiaate on, että räjähtävästä aseesta leviää pienempiä tytärammuksia laajalle alueelle. Kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa on yleisesti tulkittu, että erottelematonta tuhoa aiheuttavien aseiden käyttö on lähtökohtaisesti kiellettyä.

Konfliktien jälkitilanteessa ongelmana on usein se, että räjähtämättömiä tytärammuksia jää maastoon ja muodostaa uhan siviileille taistelujen jo loputtua.

Rypäleaseita kieltävästä sopimuksesta ulkona useita valtioita

Rypäleaseita kieltävään Oslon-sopimukseen on liittynyt yli sata valtiota, mutta useita keskeisiä maita kuten Yhdysvallat ja Venäjä puuttuu joukosta.

Azerbaidžan ja Armenia eivät ole allekirjoittaneet sopimusta. Suomi ei myöskään ole sopimuksen osapuoli.

Suomi on perustellut poisjääntiään (siirryt toiseen palveluun) sillä, että rypäleaseilla luotavaa suorituskykyä ei toistaiseksi ole pystytty korvaamaan muilla aseilla.

30.10 klo. 11.20. Juttuun lisätty tietoa vuonna 2010 voimaan astuneesta Oslon-sopimuksesta.

Lue seuraavaksi