1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työhyvinvointi

Työterveyslaitos: Kymmenen prosenttia korona-altistumisista työpaikoilla – nyt kysytään turnauskestävyyttä: miten estetään, ettei kukaan jää yksin?

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet koronavuodesta hyvin, arvioi Työterveyslaitos.

työhyvinvointi
Antti Lempiäinen, ketjupäällikkö Kesko
Kesko on toiminut nopeasti koronapandemian eri vaiheissa. Se on kannattanut, sillä koronatartuntoja on Keskolla ollut vain alle 100. Markku Pitkänen / Yle

Työterveyslaitoksen mukaan noin kymmenen prosenttia korona-altistumisista on tapahtunut työpaikoilla.

Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet Työterveyslaitoksen mukaan koronavuodesta hyvin. Laitoksen pääjohtaja Antti Koivula uskoo, että työsuojelu on yksi syy siihen, että työpaikoilla on ollut tartuntoja verrattain vähän. Työpaikoilla ryhdyttiin nopeasti tekemään riskianalyysiä ja toimenpiteitä, sanoo Koivula.

– Osa siirtyi etätöihin, ja läsnätyöpaikoissa on keksitty fiksuja käytäntöjä, jotta kohtaamisen mahdollisuudet ja tartuntariskitilanteet on saatu haltuun.

Työterveyslaitoksen teollisuustyöpaikkojen työsuojelupäälliköille tekemän kyselyn mukaan kaikissa kyselyyn vastanneissa työpaikoissa oli ryhdytty torjuntatoimiin. Lähes kaikissa työpaikoissa toimet perustuivat riskinarvioon valtionjohdon ja viranomaisten ohjeiden avulla, selviää kyselystä.

Laitoksen mukaan myös sellaisilla aloilla, joilla on nähty joukkoaltistumisia, kuten terveydenhuollossa, on toimittu nopeasti.

– Myös näillä aloilla ollaan yleisesti ottaen onnistuttu oikein hyvin. Tiedetään myös, että joukkoaltistumisista on seurannut aika vähän jatkotartuntoja. Työterveysorganisaatiot ovat onnistuneet tässä varsin hyvin, sanoo Työterveyslaitoksen työterveysyksilön johtaja Eva Helaskoski.

Yksi näistä nopeasti reagoivista yrityksistä on Kesko. Noin 43 000 ihmisen henkilöstöstä alle 100 on saanut koronatartunnan koko pandemian aikana.

Antti Lempiäinen, ketjupäällikkö Kesko
Antti Lempiäinen toimii Keskolla ketjupäällikkönä. Hän toivoo, että työnantaja päivittää ohjeita ja suosituksia jatkuvasti esimerkiksi uusilla visuaalisilla elementeillä, jotta ne pysyvät keskusteluissa ja mielessä. Markku Pitkänen / Yle

Antti Lempiäisen työ muuttui muutaman viikon aikana maaliskuussa aivan toisenlaiseksi kuin se oli sitä ennen. K-citymarkettien ketjupäällikkönä toimiva Lempiäinen jäi suurimmaksi osaksi etätöihin.

Kesän aikana Lempiäinen on kuitenkin tehnyt töitä myös paikan päällä, eikä ole tuntenut oloaan turvattomaksi, sillä työnantaja on pyrkinyt monin tavoin turvaamaan työntekijöiden turvallisuuden.

Turvallisuutta tuodaan esiin ja huolenaiheisiin etsitään aina vastaus, sanoo Lempiäinen.

– Käsidesit, turvavälit ja suojavälineistöt. Kauppaan tuotiin pleksit ja myymälämateriaalit, miten kaupassa tulee toimia, jotta se on kaikille turvallista.

Uusi, pitkittynyt tilanne vaatii kestävyyttä

Koronaepidemian tilanteen muuttuessa myös työnantajan tuki on ollut erilaista. Ensin huolehdittiin välttämätön, myöhemmin Kesko on tarjonnut työntekijöilleen alennuksia esimerkiksi maskeihin ja etätyötä tukevien huonekalujen ostamiseen, kertoo Lempiäinen.

Nyt työpaikoilla olisikin Työterveyslaitoksen mukaan kiinnitettävä huomiota turnauskestävyyteen: poikkeusajat alkoivat viime keväänä, eikä loppua ole vielä näköpiirissä.

Keväällä keskusteltiin esimerkiksi kontaktien vähentämisestä, mutta nyt työpaikoilla tulisi ottaa huomioon uudenlaisia haasteita: miten tauot saadaan järjestettyä, millä tolalla on työergonomia ja miten työntekijät saavat myös sosiaalisia kontakteja.

Antti Koivula, pääjohtaja, TTL
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula sanoo, että riskiarviointia tulee päivittää työpaikoilla säännöllisesti ja sen tulee mennä hyvinkin yksityiskohtaiselle tasolle. Markku Pitkänen / Yle

Työpaikoilla tulisi miettiä, miten varmistetaan, ettei kukaan jää yksin, kun tilanne pitkittyy ja miten esimerkiksi luovia ratkaisuja saadaan aikaiseksi, vaikka ei ollakaan samassa tilassa muiden kanssa, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Koivula.

– Haaste on, ettemme ole koskaan olleet tällaisessa pitkäaikaisessa tilanteessa. Täytyy hakea niitä keinoja ja kertoa, miten erilaiset työyhteisöt ovat toimineet.

Samalla pitäisi kuitenkin muistaa perusasiat: hygienia ja etäisyys. Keväällä työpaikoilla oltiin Koivulan mukaan valveutuneita, mutta uhkana on, että epidemiatilanteeseen totutaan liikaa ja silloin myös varautumisen taso laskee.

– Aina, kun tautiluvut pahenevat, tulee pelko ja asiat palaavat mieleen. Jos pelkoa ei ole, millä tavalla pidetään huolta ja muistutetaan, että näistä perusasioista pidetään kiinni?

Lue lisää: Korona vähensi työuupumusta, mutta nyt etätyö aiheuttaa apatiaa – tutkimusprofessori: "Työnteosta katoaa kipinä, kun elävät ihmiset puuttuvat"

Jussi Nikamaan kotikonttorilla työ on yhtä "häröpalloa" – Tutkimus: Lisää etätyötä, vähemmän kuormitusta

Millaisia toimenpiteitä sinun työpaikallasi on tehty? Oletko kokenut ne tarpeellisiksi tai riittäviksi Voit keskustella aiheesta alla.

Lue seuraavaksi