1. yle.fi
  2. Uutiset

Älylaitteet mittaavat sinua ja muovaavat elämääsi – tutkijan mukaan mittarit tarjoavat sekä tietoa että uudenlaisia epävarmuuksia itsestä

Itsenmittaus on yksi kuluneen vuosikymmenen suurista hyvinvointialan kuluttajatrendeistä.

älylaite
Älykello ihmisen kädessä
Älylaite saattaa aiheuttaa riippuvuutta.Tapio Tarmonen / Yle

Sosiologiasta väitöskirjansa tehnyt Harley Bergroth tapasi tutkimuksensa aikana ihmisiä, jotka käyttivät älykelloja ja muita mittareita itsensä tarkkailuun arjessa. Heidän kertomuksissaan oli usein yhteneviä piirteitä.

Käyttäjien mukaan älylaite ei määritellyt heidän elämäänsä, vaan antoi vain mielenkiintoista tietoa muun muassa sydämen sykkeestä, unen laadusta ja aktiivisuudesta. Samalla he kertoivat vilkuilevansa mittareita usein tai olivat valmiita kertomaan tarkasti, millaisia tuloksia mittarit antoivat.

Tässä piilee yksi itsenmittausteknologian käyttöön liittyvä ristiriita.

Harley Bergrothin mukaan itsenmittausteknologia voi auttaa ihmisiä saavuttamaan tavoitteitaan ja oppimaan itsestään jotain, mutta toisaalta itsetietoisuuden kokemus muuttuu yllättävän katoavaiseksi ja minuus rakentuu jatkuvan kontrollin kohteeksi.

Älykellon appia voi käyttää puhelimessa.
Älylaitteen mittaustulokset auttavat usein oman kunnon kohentamisessa. Kuvituskuva.Kalevi Rytkölä / Yle

Lenkkipolulla juoksee tyytyväisiä käyttäjiä

Aurinko paistaa sadepilvien lomasta Aurajoen varren kevyen liikenteen väylälle. Koiranulkoiluttajien kanssa liikkeellä on myös kuntoilijoita nauttimassa raikkaasta syyssäästä.

Hetken mielijohteesta älykellon ostanut Kasperi Lahti on ollut tyytyväinen laitteeseensa. Se on hälyttänyt, jos oma aktiivisuus on riittänyt vain telkkarin katseluun.

– Tulee ihan päivittäin seurattua, ei mitenkään orjallisesti, mutta silloin tällöin aina katsoo aktiivisuuden ja unen määrän, Kasperi Lahti kertoo älykellonsa käytöstä.

Laitteen avulla liikunta on lisääntynyt, joten elintapoihin on tullut hivenen muutoksia.

– Kyllä ainakin siltä tuntuu, että hyvinvointi on parantunut.

Kasperi Lahti kertoo, miten seuraa älylaitteen avulla elintoimintojaan ja aktiivisuuttaan. Toimittajana Markku Sandell.

Miksikään himokontrolloijaksi ei tunnustaudu Marko Kortetmäkikään,joka hölkkää kevyttä vauhtia jokirannassa.

– Pystyy seuraamaan, ettei lähde alkulenkistä liian lujaa. Jaksaa koko lenkin hyvin. On siinä sekin, että saa koontia, kuinka paljon on tullut urheiltua.

Kortetmäki kertoo urheilun kuuluneen elämäänsä aina ja nyt viikoittaisia suorituksia pystyy seuraamaan paremmin. Elintapoihin ei siis ole tullut huimia muutoksia älylaitteen myötä.

– Urheilu on kuulunut elämään kyllä isosti, mutta nyt näkee, mitä on tullut tehtyä ja millaisilla sykkeillä, ja onko kunto yhtään kehittynyt.

Tuleeko huono omatunto, jos mittari näyttää liikutun huonosti?

– No ei niinkään siitä, vaan enemmänkin siitä, että itsellä on semmoinen tunne, että pitäisi liikkua, ei siitä mitä mittari näyttää, Marko Kortetmäki miettii.

Marko Kortetmäki kertoo, miten käyttää elintoimintoja mittaavaa älykelloaan. Toimittajana Markku Sandell.

Itsensämittaamisella voi olla hyötyjä

Väitöskirjaansa varten Harley Bergroth haastatteli itsenmittausteknologioita käyttäneitä ihmisiä, mittasi itseään ja teki havainnointeja selvittääkseen, miten itsenmittaus ennakoivana itsehoivan käytäntönä muovaa ihmisen arkea ja itsesuhdetta.

Älykello.
Kehon toimintoja mittaava laite ranteessa on helppo seurattava. Petteri Bülow / Yle

Tutkija näkee mittaamisen hyödyn esimerkiksi sairauksien seurannassa tai kilpaurheilijoiden harjoitellessa tavoitteellisesti. Toki myös tavallisen ihmisen kunnon ja hyvinvoinnin kohentamisessa tieto oman suoritustason vaihtelusta auttaa.

Vaarana on kuitenkin, että mittareiden antamien numeroiden tai visuaalisten arvojen tavoittelu ohittaa omat tuntemukset, jos hyvistä mittausarvoista ja suorittamisesta tulee itsetarkoitus.

– Jos puhutaan tällaisesta omaa hyvinvointia ylläpitävästä keskivertokuluttajasta, niin silloin saattaa jatkuva itsenmittaaminen sotkea jo hyvin toimivaa elämänhallintaa, Bergroth arvioi.

– Mittarit usein ohjaavat sellaisen oikeanlaisen minuuden ylläpitoon. Se voidaan kokea ahdistavana ja stressitekijänä eikä ehkä mittarien ehdottamat toimintamallit sovi kaikkiin elämäntilanteisiin.

Kumpi kertoo hyvinvoinnin, numerot vai oma tuntemus?

Tutkijan mukaan mittaamisilmiössä tiivistyy myös yhteiskunnallisia tehokkuus- ja optimointipaineita.

Se, miten mittausteknologiat kannustavat yksilöitä vastaamaan yhteiskunnallisiin vaatimuksiin itsen tarkkailun kautta, on osin myös tiedostamatonta.

Harley Bergroth muistuttaa, että käytettävä teknologia aiheuttaa aina jonkinlaisia muutoksia ihmisten ajattelu- ja toimintatapoihin. Hänen mukaansa ajattelemme teknologian arjessamme usein vain sellaisena välineenä, joka ratkaisee ongelmia.

Aina kun otamme teknologiaa käyttöön elämässämme, niin aina se jollain tavalla muuttaa meitä ihmisenä.

Harley Bergroth, VTM, väitöstutkija, Turun yliopisto

Silloin ei aina ajatella sitä, miten teknologia yleensä samalla monimutkaistaa elämää. Mittarit voivat tuottaa myös uudenlaista epävarmuutta itsestä tai tarpeita mitata itseään enemmän, pidempään ja tarkemmin.

– Teknologia on aina tosi monitahoinen ilmiö elämässä ja näitten mittarien kanssa se korostuu ihan mielenkiintoisesti. Mittarilla vaikuttaa olevan jossain määrin voimaa ohjata ihmisiä pois luottamasta omiin kokemuksiinsa arjessa, Bergroth tiivistää.

– Aina kun otamme teknologiaa käyttöön elämässämme, se jollain tavalla muuttaa meitä ihmisenä. Alamme jossain määrin sopeuttaa toimintaamme teknologian ehdottamiin raameihin.

VTM Harley Bergrothin väitöskirja ”Paradoxes of Therapeutic Self-tracking Assemblages in Everyday Life (siirryt toiseen palveluun)” tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 6.11.2020.

Lue myös:

Oman liikkumisen ja terveyden seuraaminen on nyt trendikästä – mutta mitä syke, askelmäärä ja uni kertovat voinnistasi? Kysyimme asiantuntijoilta

Lue seuraavaksi