1. yle.fi
  2. Uutiset

Suuret hallimarkkinat päätettiin järjestää keskellä koronaepidemiaa – "Viisaampaa olisi laittaa lappu luukulle, mutta yrittäjät ovat hädässä"

Kotkassa järjestetään viikonloppuna suurmarkkinat, joista on koitunut paljon porua jo etukäteen.

Tapahtumien järjestäminen
Markkinoiden pystytystyöt
Ruonalan palloiluhallissa Kotkassa pystytettiin kojuja päivää ennen markkinoiden alkamista.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Ruonalan palloiluhallissa Kotkassa pystytetään kiivaasti markkinakojuja. Desinfiointiainetta kaadetaan kannuilla käsidesiautomaatteihin. Pihalla on kylttejä, joissa ihmisiä kielletään tulemasta markkinoille kipeänä ja heidät velvoitetaan käyttämään maskia.

Lauantaina alkavat perinteiset kaksipäiväiset Kymen suurmarkkinat, joissa on normaalivuonna käynyt 20 000–30 000 asiakasta. Tänä vuonna tilanne on toisin.

– Emme ole asettaneet kävijäodotuksia. Pääasia, että markkinat saadaan turvallisesti järjestettyä, tapahtumavastaava Ari Kallas sanoo.

Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot ovat koetelleet markkinatapahtumia. Ympäri Suomea markkinoita järjestävän Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen kalenterissa oli tälle vuodelle yhteensä 55 tapahtumaan. Niistä on jouduttu perumaan noin puolet.

10 000 euron lisäkulut

Markkinajärjestäjän mukaan koronasta koituu pelkästään Kymen suurmarkkinoilla noin 10 000 euron lisäkustannukset. Palloiluhalli on jaettu viiteen lohkoon, joissa kussakin on järjestyksenvalvojat, toimitsijat ja siistijät. Asiakkaiden käyttöön tulee 150 käsidesipistettä.

Tapahtumavastaava Ari Kallaksen mukaan järjestelyhenkilökuntaa on nyt tuplasti normaalivuoteen nähden. Lisäksi paikalla on liikenteenohjaajia ja yrittäjiä. Suurmarkkinoille on tulossa noin 150 kauppiasta.

– Meidän olisi järjestäjänä viisaampaa laittaa lappu luukulle. Toisaalta meillä on valtava määrä yrittäjiä, jotka ovat aivan akuutissa hädässä. He tarvitsevat näitä kaupallisia myyntitapahtumia, Ari Kallas sanoo.

Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Ari Kallas
Tapahtumavastaava Ari Kallas oli perjantaina valmistelemassa suurmarkkinoita Kotkassa.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kallaksen mukaan Suomessa noin 10 000–12 000 yritystä, jotka myyvät tuotteitaan markkinoilla ja muissa tapahtumissa. Hänen mielestään kilpailu on vääristynyt valtavasti.

– Tämä valtava yrittäjäjoukko on pyöritellyt peukaloitaan suurimman osan vuodesta, kun samaan aikaan kaupan alan isot toimijat, kuten Kesko, S-ryhmä ja Tokmanni takovat ennätystuloksia.

Markkinajärjestäjä arvioi, että asiakasmäärä on puolittunut normaalivuosista.

– Selvästi on nähty, että riskiryhmäläiset puuttuvat, mikä on hyvä asia. Toisaalta tätä on kompensoinut se, että tosiostajat ovat liikkeellä. Markkinoille ei ole tultu vain päiväkävelylle vaan ostamaan, Ari Kallas sanoo.

Hän pitää valtavana virheenä sitä, että kaupalliset myyntitapahtumat on asetettu koronaohjeistuksissa samaan kategoriaan esimerkiksi festivaalien kanssa.

– On valtava ero, käykö meillä esimerkiksi pitkän myyntipäivän aikana 5 000 ihmistä, kuin jossain festivaaleilla on 5 000 ihmistä kännissä esiintymislavan edessä hillumassa. Mielestäni näitä kahta tapahtumaa ei voi rinnastaa keskenään, vaan ne ovat täysin erilaiset tapahtumat, Kallas toteaa.

Sekava maskikeskustelu

Maaliskuun puolivälissä kaikki tapahtumat määrättiin peruttavaksi. Heinäkuun alussa vahvistui tieto, että elokuun alusta lähtien tapahtumia saa järjestää poikkeustoimin.

– Kaikissa tapahtumissa vanhat pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat heitettiin roskiin ja lähdettiin tekemään tätä kokonaan uudelta pohjalta ja sillä olettamuksella, että koronatilanne ei ole nopeasti ohi, Ari Kallas sanoo.

Toiminnanjohtaja Ari Kallas vastaa koko suomalaisen tori- ja tapahtumaelinkeinon asioiden hoidosta Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksessa.

Kymen suurmarkkinat Kotkassa ovat tapahtumajärjestäjän 20. markkinat tämän syksyn aikana. Kalenterista on peruttu ainoastaan Kristiinankaupungin Mikkelinmarkkinat syyskuulta ja Vaasan joulumarkkinat marraskuulta huonontuneen koronatilanteen takia.

– Yhtään koronatapausta näiltä markkinoilta ei ole tullut tietoon. Markkinoihin ei ole liittynyt altistusketjuja tai koronaketjuja. Testeihin on ohjattu jonkin verran ihmisiä, jos heillä on ollut flunssan oireita. On sitten henkilökunta, kauppias tai asiakas, niin emme halua tänne kipeitä ihmisiä, Ari Kallas sanoo.

Hän uskoo, että ihmiset käyttävät kasvomaskeja entistä paremmin.

– Tämä maskikeskustelu on kaiken kaikkiaan ollut aika sekavaa. Se on ollut omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta ihmisten keskuudessa.

Paikallinen tartuntatautiasioista vastaava viranomainen Kymsote ohjeisti tällä viikolla, että kaikki yli 15-vuotiaat velvoitetaan käyttämään maskia viikonlopun suurmarkkinoilla.

Osa huolestui turvallisuudesta

Markkinajärjestäjä on saanut kuulla yleisöltä sekä kiitoksia että haukkuja suuren massatapahtuman järjestämisestä. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on käyty paljon keskusteluja siitä, että markkinat olisivat viruslinkoja.

Kymen Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi tällä viikolla, että monet kommentoijat eivät ole uskoneet turvajärjestelyiden pitävän tapahtumanjärjestäjän vakuutteluista huolimatta.

– Monet eivät vaivaudu edes paneutumaan siihen, mitä täällä oikeasti on, vaan heittelevät sosiaalisessa mediassa mitä sattuu. Se on hämmentävää. Yhtä turvallisesti tänne uskaltaa tulla kuin esimerkiksi omaan ruokakauppaan, jossa normaalistikin asioi, tapahtumavastaava Ari Kallas sanoo.

– Uskallan väittää, että meillä on miten päin vain tarkasteltuna paremmat turvatoimet kuin yhdessäkään tämän alueen automarketissa tai kauppakeskuksessa.

Kylttejä markkinahallin pihalla
Kylteissä pyydetään ihmisiä tulemaan markkinoille vain terveenä. Antti-Jussi Korhonen / Yle

Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Ari Kallaksen mukaan tapahtumajärjestäjiä rassaa myös sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen toiminta.

– Viranomaisilla on pakka pahasti sekaisin. Kukaan ei tahdo ottaa vastuuta ja meitä pompotellaan 50 eri ihmiselle. Sitten kun olet 50. ihmiselle käynyt saman asian läpi, hän palauttaa sen ensimmäiselle. Kaikki pelkäävät virkavirhettä, eivätkä halua ottaa vastuuta.

Esimerkkinä hän kertoo tuoreet kokemukset Kymenlaaksosta Kymsoten maskiohjeistuksista. Tiistaina alueella oli vahva suositus maskien käytöstä. Keskiviikkona sairaanhoitopiiri ohjeisti, että alueella on vahva velvoittava suositus maskien käytöstä.

– Torstaina, kun olimme taas kerran kaikki sata kylttiä tehneet uusiksi, Kymsoten kautta tuli tieto, että se muuttuikin maskinkäyttövelvoitteeksi. Tilanteet muuttuvat lennosta, mutta pelisääntöjen pitäisi olla selkeät ja se, kuka sanoo viimeisen sanan: onko se kaupungin tartuntatautilääkäri vai kuka. Tällä hetkellä on vähän turhan paljon kokkeja samassa sopassa, Ari Kallas sanoo.

Ari Kallaksen mukaan ongelma on sama koko maassa.

Kymsote vastaa kritiikkiin

Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo ymmärtävänsä markkinajärjestäjän huolen. Vielä keväällä kaikkialla käytettiin valtakunnallisia valmiuslain mukaisia valtuuksia. Nyt päätökset on siirretty alueille, jotka toimivat kukin senhetkisen koronatilanteen mukaan.

– Tässä ensimmäisen kerran oikein pohjia myöten testattiin nykyistä koronaa koskeviin rajoituksiin liittyvää alueellista mallia ohjeistuksesta, Mäntymaa sanoo.

Hän huomauttaa, että alueen koronatilanne muuttui huonommaksi juuri ennen tapahtumaa. Silloin ohjeet voivat muuttua nopeasti.

Mäntymaan mukaan markkinajärjestäjän oli jo alun perin valmistautunut tapahtumaan huolellisesti, eikä kyse ollut enää kuin maskisuositusta koskevasta sanamuodosta.

– Ymmärrän kyllä, että järjestäjä joutuu tekemään paljon materiaaleja ja opasteita tapahtumaa varten, niin se herätti hämmennystä. Kylttejä ei kuitenkaan tarvinnut enää muuttaa Kymsoten viimeisimmän ohjeistuksen jälkeen.

Voit keskustella aiheesta 31.10.2020 kello 23 asti.

Lue seuraavaksi