1. yle.fi
  2. Uutiset

Elinikäinen poliitikko vastaan ikuinen showmies – Joe Bidenin ja Donald Trumpin erilaiset elämät

Sekä Trump että Biden korostavat kampanjoissaan omaa elämäntarinaansa. Keitä he oikeastaan ovat?

USA:n vaalit 2020
Piirros Joe Bidenista ja Donald Trumpista. Biden katsoo kuvan vasemmassa reunassa vasemmalle ja vastaavasti Trump oikealla puolella enemmän katsojaan päin.
Joonas Haverinen / Yle

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on vastakkain kaksi vanhaa miestä. Donald Trump oli neljä vuotta sitten historian vanhin ensimmäisen virkakautensa aloittava USA:n presidentti. Demokraattien ehdokas Joe Biden on Trumpia kolme vuotta vanhempi.

Sekä Trumpin että Bidenin elämä on ollut dramaattinen ja molemmat korostavat omaa tarinaansa politikoidessaan.

Tämän vuoden vaalikamppailussa on puhuttu hyvin vähän asiakysymyksistä. Sen sijaan ratkaisevaa tuntuu olevan kysymys ehdokkaiden persoonasta.

Keitä Trump ja Biden siis oikeastaan ovat?

Kohtalokas vitsailu

Donald Trump on aina ollut showmies. Jostain syystä liikemies keksi vuonna 2011 tarttua perättömään salaliittoteoriaan, joka väitti, että presidentti Barack Obama ei ollut syntyperäinen amerikkalainen.

Kun Trump huomasi saavansa asiassa kaipaamaansa julkisuutta, hän lisäsi vettä myllyyn.

Presidentti Barack Obama puhuu Valkoisen talon kirjeenvaihtajayhdistyksen gaalaillallisilla. Obama hymyilee leveästi.
Presidentti Barack Obama nauratti yleisöä mm. kuvaamalla millainen olisi Trumpin Valkoinen talo. Martin H. Simon / EPA

Huhtikuussa 2011 Valkoisen talon kirjeenvaihtajien perinteisellä gaalaillallisella Obama pääsi lyömään takaisin. Illallisen kaavaan kuuluu, että presidentti pitää hauskan puheen. Obama käytti suuren osan puheestaan nälviäkseen paikalla vieraana ollutta Trumpia.

Yleisö nauroi katketakseen. Trump istui tuolillaan ilmeettömänä. Obama oli ehkä tehnyt kohtalokkaan virheen.

On nimittäin tuskin mitään mitä Trump sietää yhtä huonosti kuin naurunalaiseksi joutumista. Monet ovat arvelleet, että juuri silloin hän teki päätöksen presidentiksi pyrkimisestä.

Donald Trump syntyi yhteen Yhdysvaltain rikkaimmista perheistä

Donald Trump yrittää usein antaa itsestään kuvan itse menestyksensä luoneena liikemiehenä, mutta tosiasiassa hän syntyi yhteen Yhdysvaltain rikkaimmista perheistä.

Donaldin isä Fred Trump oli kiinteistömoguli, joka keräsi valtavan omaisuuden rakentamalla valtion tukemia asuntoja New Yorkin Brooklyniin. Fred Trump oli armoton liikemies, jonka ajatuksissa maailma jakautui voittajiin ja häviäjiin. Monet Trumpin tuntevat ovat sanoneet, että vaikka nuori Donald kamppaili jatkuvasti isäänsä vastaan, hänestä tuli lopulta hyvin isänsä kaltainen.

Fred Trump ja hänen poikansa Donald Trump lähikuvassa. Donaldin käsi on isänsä harteilla.
Fred Trump vaikutti lukuisin tavoin poikansa Donaldin kehitykseen ja uraan. Adam Scull / AOP

Donald Trumpin veljentytär, psykologin koulutuksen saanut Mary Trump kuvaa tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Fred Trumpia julmaksi ja kylmäksi, ja selittää Donald Trumpin persoonaa pitkälti lapsuuden traumojen kautta.

Pelisääntöjen uhmaaminen kuului Donald Trumpin luonteeseen jo alakoulussa. Lopulta hänen isänsä sai tarpeekseen ja lähetti 13-vuotiaan Trumpin sotilaallista kuria noudattavaan New York Military Academy -kouluun.

Poika, joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Kovan kurin koulussa poikien naiskuva tuli usein Playboy-lehdestä. Trumpin koulukavereiden mukaan he kävivät sen mukaista ”parakkikeskustelua” naisista.

Trumpin raivokkaan hyökkäävä tapa mollata kaikkia vastustajiaan muistuttaa koulukiusaajan tapaa pilkata. Ja sellainen hän olikin.

Donald Trump New Yorkin sotilasakatemian vuosikirjassa vuonna 1964.
Donald Trump New Yorkin sotilasakatemian vuosikirjassa vuonna 1964.Seth Poppel / NYMA

Osa Trumpin koulukavereista on myöhemmin ihmetellyt, että Donald ei näytä koskaan kasvaneen aikuiseksi. Hän puhuu edelleen samalla tavalla kuin 15-vuotiaana. Donald Trump on itsekin sanonut olevansa pohjimmiltaan sama ihminen kuin koulun ensimmäisellä luokalla.

Donald Trumpin tärkein vaikuttaja koulussa oli kovaotteinen kouluttaja, entinen upseeri Ted Dobias. Tämä muisteli myöhemmin, että Trump oli manipulatiivisin oppilas, jonka hän oli koskaan tuntenut.

Bidenin lapsuus oli hyvin erilainen.

Scranton, Pennsylvania

Joe Biden syntyi toisen maailmansodan aikaan, vuonna 1942 irlantilaiseen, katoliseen perheeseen.

Tämänkertaisessa presidentinvaalikampanjassaan hän on korostanut lapsuuttaan Scrantonin kaupungissa Pennsylvaniassa. Scranton on pikkukaupunki vanhan Teollisuus-Amerikan sydämessä, ja Biden korostaa sitä kautta työväenluokkaisia juuriaan vastapainona New Yorkin Park Avenuen Trumpille. Tämä vertaus on keskeinen elementti jokaisessa Bidenin kampanjapuheessa.

Joe Biden kymmenvuotiaana.
Joe Biden 10-vuotiaana. Suunnilleen näihin aikoihin perhe muutti pois Pennsylvaniasta. Senaattori Joe Bidenin toimisto

Tarina on hyvä, tosin Biden ei ole asunut Scrantonissa lähes 70 vuoteen. Bidenin varsinainen kotikaupunki on Wilmingtonin kaupunki Delawaressa, jossa hän on asunut suurimman osan elämästään, 10-vuotiaasta asti.

Bidenin perhe ehti olla hetken suhteellisen varakas, mutta suvun liiketoimien mentyä mönkään hän kasvoi tavanomaisessa alemman keskiluokan valkoisessa perheessä.

Ei ole sattumaa, että Biden korostaa nyt synnyinkaupunkiaan Scrantonia. Tämän vuoden vaalin todennäköisesti tärkein osavaltio on juuri Pennsylvania, jota ilman varsinkin Trumpin on vaikea voittaa. Delawaren korostaminen olisi muutenkin aika huono idea, jos haluaa korostaa eroaan Trumpiin. Pieni osavaltio tunnetaan muun muassa rikkaiden suosimana veroparatiisina.

Kennedy innosti katolisen Bidenin politiikkaan

Bidenin lapsuuden suuri trauma oli änkytys. Ongelma helpottui kuitenkin ankaralla lausuntaharjoittelulla peilin edessä. Hän kävi katolista koulua ja haaveili lapsena papiksi ryhtymisestä.

Joe Bidenista tuli sukunsa ensimmäinen korkeakoulutettu, kun hän pääsi Delawaren osavaltion yliopistoon. Myöhemmin hän opiskeli lakimieheksi.

Joe Biden opiskellessan Archmere Academyssa 1950-luvulla. Biden toinen vasemmalta.
Joe Biden opiskellessaan Archmere Academyssa 1950-luvulla. Biden toinen vasemmalta. Koulu on katolinen lukio. Senaattori Joe Bidenin toimisto

Biden inspiroitui politiikasta, kun katolinen John F. Kennedy nousi presidentiksi vuonna 1961. Jos Joe Biden tulisi nyt valituksi, hän olisi vasta toinen katolinen presidentti USA:n historiassa.

Bidenia näyttää alusta alkaen kiinnostaneen erityisesti poliitikon ura enemmän kuin politiikan sisältö. Hän vierasti 1960-luvun kuohuvaa radikalismia ja asemoi itseään alusta asti enemmän kohti poliittista keskustaa.

Republikaanit ovat viime aikoina hyökänneet voimakkaasti ”radikaalin sosialistisen” demokraattipuolueen kimppuun. Vaikka demokraattipuolueen vasemmistosiipi on viime vuosina vahvistunut, Joe Bidenista on vaikea yrittää uskottavasti tehdä radikaalia.

Biden on aina kuulunut Yhdysvaltain poliittiseen keskustaan, minkä äänestäjät hyvin tietävät.

Katolinen vastaan kristittyjen suosikki

Bidenille katolinen usko on tärkeä osa identiteettiä. Sen sijaan kahdesti avioliitosta eronnut Trump ei ole missään vaiheessa elämäänsä ollut erityisen kristitty tai edes erityisen konservatiivinen.

Trump poseeraa raamattu kädessä kirkon edustalla Washington DC.
Presidentti Trump poseeraa raamattu kädessä kirkon edessä Washington DC:ssä kesäkuussa. Tilanne synnytti kovaa kritiikkiä, sillä kuvausmahdollisuutta varten poliisi poisti kovin ottein joukon mielenosoittajia Valkoisen talon edustalta. Shawn Thew / EPA

Mary Trumpin kirjassa Donaldin isosisko, katoliseksi kääntynyt ja uskovainen Maryanne ihmetteli, miksi ihmeessä herätyskristityt tukevat hänen veljensä kampanjaa:

”Mikä helvetti heitä vaivaa?”, liittovaltion tuomarina uran tehnyt Maryanne Trump Barry sanoi kirjassa. ”Donald ei ole käynyt kirkossa kuin kameroiden pyöriessä. Se on käsittämätöntä. Hänellä ei ole mitään periaatteita. Ei mitään!”

Silti Trumpin uskollisimpia kannattajia näyttävät olevan arvokonservatiiviset kristityt. Presidenttinä Trump on nimittänyt valtavan määrän hyvin konservatiivisia tuomareita, mitä arvokonservatiivit pitävät ensiarvoisen tärkeänä omien arvojensa ajamisessa.

Nuoren Trumpin ajatteluun vaikuttivat olennaisesti kaksi henkilöä, joista toinen oli lakimies ja toinen pappi.

Norman Vincent Peale ja Roy Cohn

Monet pitävät yhtenä Trumpin tärkeimmistä oppi-isistä New Yorkissa vaikuttanutta saarnaajaa ja kirjailijaa Norman Vincent Pealea. Peale julkaisi 1952 valtavan menestyneen kirjan The power of positive thinking (suomennettu kahdesti, viimeksi nimellä Ole oman onnesi seppä).

Norman Vincent Peale istuu hymyilevänä sotkuisen työpöydän ääressä mustavalkoisessa kuvassa.
Norman Vincent Peale oli monien muidenkin republikaanipoliitikkojen ystävä. AOP

Pealen perusajatus on rajattoman itseluottamuksen korostaminen. Kirjaa ja Pealea ovat kritisoineet sekä mielenterveyden ammattilaiset että teologit. Mutta Trumpiin Pealen ajatukset tekivät vaikutuksen. Trumpin perhe kävi usein kuuntelemassa Pealen saarnoja kirkossa, joka oli muutenkin New Yorkin eliitin näyttäytymispaikka.

Trumpin toinen tärkeä oppi-isä oli New Yorkin ehkä pahamaineisin juristi, Roy Cohn. Cohn käytti armotta likaisia keinoja niin politiikassa kuin oikeussalissa. Angels in America -sarjan Al Pacinon näyttelemä häikäilemätön päähenkilö on juuri Roy Cohn.

Cohn edusti nuorta Trumpia 1970-luvun oikeudenkäynnissä, jossa Trumpia syytettiin vuokralaisten rasistisesta valitsemisesta. Trump hävisi oikeusjutun, mutta pelätystä Cohnista tuli hänelle Pealen ohella toinen oppi-isä, jonka ohjeita hän soveltaa edelleen. Cohn myös auttoi Trumpia etenemään New Yorkin kiinteistö- ja valtapeleissä.

Roy Cohn
Roy Cohn oli New Yorkin pelätyimpiä ihmisiä. Kuva on 1960-luvulta. Yhdysvaltain kongressin kuva-arkisto

Esimerkiksi Trumpin tapa kääntää kaikki epämieluisat kysymykset nurinniskoin kysyjän syyksi on taattua Cohnia. Tällä taktiikalla Donald Trump on toistuvasti vastannut syytöksiin niin naisten kohtelusta kuin rasismista. Samaa perua on Trumpin tapa olla koskaan myöntämättä edes ilmiselvää tappiota.

Hädin tuskin virkaikäinen senaattori

Trumpin lempilauseita on väittää, että hän on saanut enemmän aikaan 47 kuukaudessa kuin Biden 47 vuodessa. On totta, että Joe Bidenin poliittinen ura on hämmentävän pitkä.

Nuori lakimies Joe Biden päätti 1970-luvun alussa kylmästi aloittaa poliittisen uransa suoraan huipulta.

Biden oli juuri tullut valituksi paikallisen piirikunnan valtuustoon uransa ensimmäisessä vaalissa, kun hän ilmoitti yrittävänsä mahdotonta.

Joe Biden vuonna 1972
Joe Biden kampanjaväkensä kanssa 1972.Dennis Brack / AOP

Hän päätti pyrkiä senaattoriksi. Eikä suinkaan Delawaren osavaltion kongressiin, vaan suoraan Washingtoniin, valtakunnan politiikan huipulle.

Ajatus vaikutti järjettömältä.

Bidenin vastaehdokasta, republikaanien kokenutta Cale Boggsia pidettiin osavaltion ylivoimaisesti suosituimpana poliitikkona.

Nuori Biden onnistui kuitenkin luomaan ”lasten vallankumouksen”, hädin tuskin äänestysikäisten vapaaehtoisten armeijan, joka kampanjoi väsymättä hänen puolestaan.

Myös itse ehdokas oli nuori.

Joe Biden vuonna 1972
Ehdokas Joe Biden vuonna 1972.Dennis Brack / AOP

Joe Biden oli vaalipäivänä vasta 29-vuotias, kun senaattoreiden lakisääteinen minimi-ikä on 30 vuotta. Biden kuitenkin totesi, että hän ehtisi täyttää 30 vuotta ennen virkaan astumista.

Biden vastusti kampanjassaan Vietnamin sotaa, mutta pyrki luomaan itsestään kuvaa sovittelevana keskitien kulkijana. Hän oli itse välttänyt Vietnamin sodan, sillä hän sai vapautuksen ensin opintojen ja sitten astman takia.

Kaikkien hämmästykseksi Biden voitti.

Nuori senaattori, jolla oli kaunis vaimo ja kolme suloista pientä lasta huomattiin nyt myös valtakunnallisesti.

Sitten kaikki Bidenin elämässä romahti.

Trumpin on vaikea ymmärtää sotilaita

Myös Donald Trump vältti Vietnamin sodan. Hänkin sai vapautuksen ensin opintojen ja sitten lääkärintodistuksen perusteella. Tosin Trumpin lääkärin toteama luupiikki jalassa on herättänyt kysymyksiä, sillä Trump itse on sanonut, ettei muista kummassa jalassa se oli, ja että vaiva oli ”lyhytaikainen”.

Trumpilla on vaikeuksia suhtautua sotilaisiin, jopa kaatuneisiin, kunnioittavasti. Syyskuussa Atlantic -lehti julkaisi aiheesta laajan artikkelin. (siirryt toiseen palveluun) Lehden mukaan Trump oli kutsunut ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneita amerikkalaisia “luusereiksi” ja “hölmöiksi”.

Trump istuu suuren pöydän ääressä, ympärillään amerikkalaisia kenraaleja eri aselajeista erilaisissa univormuissa.
Presidentti Trumpilla on välillä ollut USA:n ylimmän sotilasjohdon kanssa kireät väli. AOP

Trump on kiistänyt Atlanticin jutun väitteet jyrkästi. Mutta hän on myös julkisuudessa suhtautunut välillä sotaveteraaneihin epäkunnioittavasti. Republikaanien entisestä presidenttiehdokkaasta, viisi vuotta Vietnamissa sotavankina olleesta John McCainista Trump sanoi 2015:

”Ei hän ole sotasankari. Minä pidän ihmisistä, jotka eivät jääneet vangiksi.”

Bidenin elämän suurin tragedia

Vuonna 1972 vastavalittu Joe Biden ei ollut ennättänyt edes vannoa senaattorin virkavalaa, kun täydelliseltä näyttänyt elämä muuttui.

Eräänä iltana Bidenin vaimo, Neilia, oli kirjoittanut joulukortteja. Hän totesi illalla miehelleen:

”Mitä tapahtuu Joe? Asiat ovat liian hyvin.”

Neilia ja Joe Biden
Joe Biden vaimonsa Neilian kanssa vaalivoiton jälkeen.AOP

Seuraavan päivänä Neilia lähti lastensa kanssa autolla ostoksille. Auto joutui pahaan onnettomuuteen, ja Neilia ja perheen 13-kuukautinen tyttövauva kuolivat. Perheen 4- ja 3-vuotiaat pojat, Beau ja Hunter loukkaantuivat pahoin, mutta jäivät henkiin.

Joe Biden ei tragedian jälkeen ensin halunnut ottaa senaattorin paikkaa vastaan, vaan halusi omistaa aikansa pojilleen.

Demokraattien johto sai kuitenkin taivuteltua nuoren tähtensä. Biden vannoi virkavalansa poikiensa sairaalahuoneessa ja aloitti puolen vuosisadan uransa valtakunnan politiikassa.

Joe Biden ja lapset sairaalassa 1972
Joe Biden lohdutti Beau-poikaansa ennen kuin vannoi senaattorin virkavalan sairaalahuoneessa, 1972.Brian Horton / AP

Biden oli kokenut elämänsä suurimman, mutta ei suinkaan ainoaksi jäävän perhetragediansa.

Tämän vuoden vaalissa esiin ovat nousseet myös Bidenin molemmat onnettomuudessa eloonjääneet pojat, Beau ja Hunter.

Trump haluaa puhua Hunter Bidenista, jota hän syyttää korruptiosta ja kyseenalaisesta liiketoiminnasta Ukrainassa. Trumpin väitteille Hunter Bidenin tai hänen isänsä väärinkäytöksistä eivät viranomaiset ole löytäneet todisteita, mutta Trumpia tukeva konservatiivimedia pitää niitä jatkuvasti esillä.

Biden haluaisi mieluummin puhua Beausta, joka palveli upseerina Irakissa. Beau kuoli aivokasvaimeen vuonna 2015.

Samaan aikaan kun Biden koki perhetragediansa ja aloitti politiikassa, Trump käynnisti bisnesuransa.

Trump on ollut kehno bisnesmies

Trump on aina itse korostanut olevansa nerokas liikemies. Se on yhä hänen suurin valttinsa amerikkalaisäänestäjien silmissä. Enemmistö amerikkalaisäänestäjistä uskoo enemmän Trumpin kuin Bidenin kykyyn hoitaa maan taloutta.

Tosiasiassa Trumpin menestys bisnesmaailmassa on vähintäänkin kyseenalaista.

Toki Trump on erittäin rikas. Forbes-lehti arvioi (siirryt toiseen palveluun) syyskuussa, että Trumpin omaisuus on noin 2,5 miljardia dollaria.

Yhdysvaltalaiset arvostavat menestystä, erityisesti itse omaisuutensa luoneita self made -miehiä tai -naisia. Mutta Trump ei ole self made -man, eikä edes erityisen menestynyt liikemies.

Trump pääsi sijoittamisen alkuun isältään saamilla rahoilla. Tärkeämpää olivat kuitenkin menestyneen isän kontaktit ja niiden avulla hankitut lainat.

Kuvernoori Hygh Grant esittelee Hyatt-hotellin suunnitelmaa kesäkuussa 1978. Kuvan vasemmassa reunassa seisoo nuori Trump.
Donald Trumpin ensimmäinen suuri rakennushanke oli Hyatt-hotelli Manhattanilla. Tässä rakennussuunnitelmaa esitellään kesäkuussa 1978. Kuvan vasemmassa reunassa seisoo nuori Trump.AP

Trump sanoi vuonna 1976 omaisuutensa olevan 200 miljoonaa, Business Week lehti arvioi sen samoihin aikoihin noin 100 miljoonaksi.

Jos oletetaan, että Trumpin oma ilmoitus pitää paikkansa, hänen olisi hyvin varovaisellakin sijoittamisella pitänyt ansaita paljon enemmän kuin mikä hänen omaisuutensa on nyt.

Yhdysvalloissa on laskettu, että jos Trump olisi sijoittanut 1970-luvulla omistamansa varallisuuden esimerkiksi tavallisiin osakeindeksirahastoihin, hän olisi moninkertaisesti rikkaampi kuin nyt on. Vielä enemmän hän olisi ansainnut sijoittamalla kiinteistösijoitusrahastoihin.

Donald Trump istuu työpöytänsä ääressä ehkä 1990-luvulla. Takana ikkunasta aukeaa kaupunkimaisema.
Donald Trumpille julkisuus on aina ollut osa liiketoimintaa. AOP

"On helpompi ostaa pilvenpiirtäjä Manhattanilta kuin pieni talo Brooklynin rähjäisestä osasta"

Otsikon lainaus on peräisin Trumpin kirjasta Haluatko rikastua?

Jo 1980-luvulla Donald Trump rakensi itsestään valtavaa brändiä. Hän halusi olla maailman tunnetuin liikemies ja sellainen hänestä tulikin. Trump Tower nousi New Yorkin parhaalle paikalle, Atlantic Cityyn rakennettiin kasinoita. Tärkeintä oli kuitenkin se, että kaikessa oli nimenä Trump, ja kaikki näytti isolta ja kalliilta.

Trump on vuosikausia väittänyt omaisuuttaan paljon suuremmaksi kuin se todellisuudessa on.

Hänellä on pakkomielle sijoittua korkealle Forbes-lehden vuosittaisella listalla maailman miljardööreistä. Vuosikymmeniä Trump on valittanut Forbesille, että se arvioi hänen omaisuutensa alakanttiin. Silti Forbes ei pääse laskelmissaan lähellekään Trumpin omia lukuja.

Donald ja Ivana Trump juhla-asuissa. Donaldilla on smokki ja Ivanalla siniharmaa iltapuku ja suuret korut.
Donald Trump oli ensimmäisen vaimonsa Ivanan kanssa 1980-luvun superjulkkiksia. Avioero myi lehtiä vuosien ajan. John Barrett / AOP

Trumpin rikkauden korostaminen ei johdu pelkästä turhamaisuudesta. Hän oppi varhain, että todellista rikkaampana esiintyminen helpottaa esimerkiksi bisneksentekoa ja lainansaantia.

Trumpin on lainannut valtavasti, satoja miljoonia, jopa miljardeja. Satojen miljoonien omaisuudella saa helpommin miljardin lainaa, kuin jos omaisuus on selvästi pienempi.

Trumpin talousongelmat alkoivat 1990-luvun taitteessa. New Yorkin kiinteistöbisnes oli alamaissa, kasinot tuottivat tappiota. Ja ennen kaikkea Trumpin valtavat velat räjähtivät silmille.

Trumpin Taj Mahal kasinon koristeellinen etusivu, hyvin värikäs ja keinotekoinen versio itämaisesta kupolityylistä.
Trumpin valtava Taj Mahal kasino oli miljardiluokan taloudellinen katastrofi. Jeffrey Blackler / AOP

Tappiot kaatuivat kuitenkin lähinnä velkojien niskaan. Trump itse kuvasi tilannetta kirjassaan näin:

”Minusta se oli pankin ongelma, ei minun. Mitä helvettiä minä siitä välitin? Itse asiassa sanoin yhdelle pankille, ’teidän ei olisi koskaan pitänyt lainata minulle niitä rahoja’.”

"Jos ei menesty, mitä väliä sillä on, palaako rahaa satatuhatta vai satoja miljoonia?"

Kirjassaan Haluatko rikastua? vuodelta 2004 Trump kuvaa, kuinka hän käveli 1990-luvun alussa New Yorkissa kerjäläisen ohi ja tajusi, että tällä oli 9,2 miljardia dollaria enemmän omaisuutta kuin Trumpilla itsellään.

Trumpin mukaan hänen yhtiöillään oli tuolloin 9,2 miljardia dollaria velkaa. Trumpin oma, henkilökohtaisesti taattu velka oli 900 miljoonaa dollaria.

Kirjassaan Trump harmittelee lähinnä sitä, kuinka hän saattoi olla niin tyhmä, että meni ottamaan lainaa myös omissa nimissään. Trumpin omaisuusjärjestelyssä olennaista olikin se, että lainoittajat kärsivät suurimmat tappiot.

Donald Trump kävelee Taj Mahal Casinossaan vuonna 1990.
Donald Trump kävelee Taj Mahal Casinossaan vuonna 1990. AOP

New York Timesin mukaan Trump ei tehnyt henkilökohtaista konkurssia siksi, että suuret pankit eivät halunneet siitä seuraavaa sotkua – konkurssi olisi ollut niin massiivinen.

Trump joutui luopumaan suuresta osasta omaisuuttaan.

Trumpille oli kuitenkin tärkeää säilyttää imagonsa suurena liikemiehenä, ja siksi hän pyrki välttelemään henkilökohtaista konkurssia hinnalla millä hyvänsä. Sen sijaan hänen yrityksensä ovat tehneet neljästi miljardiluokan konkursseja, joissa lainoittajat ovat menettäneet rahansa.

Surkea kampanja saattoi pelastaa ehdokkaan hengen

Samaan aikaan kun Trumpin bisnesura kulki hirmuista vuoristorataa, myös senaattori Joe Bidenin poliitikon ura kärsi takaiskuja.

Biden pyrki presidentiksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1987. Tuolloin 44-vuotias senaattori puhui uuden, nuoremman sukupolven vuorosta nousta valtaan.

Joe Biden
Senaattori Joe Biden vuonna 1987.Mark Reinstein / AOP

Bidenin kampanja kompastui ongelmaan, joka on vaivannut hänen poliittista uraansa aina, ja vaivaa edelleen.

Joe Biden on niin kuuluisa kiusallisista möläytyksistään, että niille on oma sanakin, bidenismi.

Syyskuussa 1987 Biden jäi kiinni siitä, että hän oli vaaliväittelyssä plagioinut suoraan Britannian työväenpuolueen johtajan Neil Kinnockin puhetta. Biden jopa sovelsi Kinnockin elämäntarinaa omaansa.

Lehdet kaivoivat esiin myös tiedon siitä, että Biden oli jo opiskeluaikanaan joutunut plagiointisyytösten kohteeksi.

Biden keskeytti kampanjansa ennen esivaaleja. Se saattoi pelastaa hänen henkensä. Raskas kampanja olisi voinut olla kohtalokas.

Esivaalien aikaan keväällä 1988 Biden sai kaksi vakavaa aivoverenvuotoa. Sairaalassa katolinen pappi teki hänelle jo kuoleman varalta niin kutsutun viimeisen voitelun, mutta leikkaukset pelastivat Bidenin.

Merkittävä ura senaattorina – hyvin kauan sitten

Hyvin harvalla presidentillä on ollut virkaan astuessaan sellainen ulkopoliittinen kokemus kuin Bidenilla on.

Biden teki pitkän uran erityisesti senaatin ulkoasiainvaliokunnassa ja nousi sen puheenjohtajaksi.

Mustavalkoinen kuva senaattori Joe Bidenistä ja USA:n presidentti Jimmy Carterista 1970-luvulla. He seisovat vastakkain rennon oloisesti ja hymyilevät. Kuvaan on kirjoitettu käsin: ”Parhaat terveiset ystävälleni Joe Bidenille. Jimmy Carter.”
Senaattori Joe Biden ja USA:n presidentti Jimmy Carter 1970-luvulla. Kuvaan on kirjoitettu: ”Parhaat terveiset ystävälleni Joe Bidenille. Jimmy Carter.”Senaattori Joe Bidenin toimisto

Viime vuoden esivaalin kampanjapuheissaan hän saattoi muistella esimerkiksi, kuinka hän heristi nyrkkiään jollekin neuvostojohtajalle. Hän ei aina hahmota, että suuri osa yleisöstä ei välttämättä ole koskaan kuullutkaan Bidenin tapaamista menneiden vuosikymmenten poliittisista johtajista, sillä Neuvostoliitto kaatui jo lähes 30 vuotta sitten.

Bosnian sota ja synkkä ennustus

Biden vastusti senaatissa muun muassa vuoden 1991 Persianlahden sotaan lähtemistä. Mutta mikään pasifisti hän ei ole.

Bosnian sodasta 1990-luvun alkuvuosina tuli Bidenille henkilökohtaisesti tärkeä asia. Hän arvosteli kovin sanoin eurooppalaisia kyvyttömyydestä lopettaa raaka sota.

Bosnialaisnaiset itkevät kuultuaan läheistensä kuolleen Srebrenican joukkomurhassa heinäkuussa 1995. Naiset istuvat kuvan etualalla maassa, heidän takanaan on seisovia ihmisiä.
Bosnialaisnaiset itkevät kuultuaan läheistensä kuolleen Srebrenican joukkomurhassa heinäkuussa 1995. Srebrenican joukkomurhassa serbit surmasivat yli 7 000 bosniakkia, miehiä ja poikia.Roger Hutchings / AOP

– Euroopan politiikka perustuu kulttuuriseen välipitämättömyyteen. Väitän, että tilanne olisi aivan toinen, jos tässä olisi kyse [Bosnian] muslimien tekemästä väkivallasta, eikä [kristittyjen] serbien, Biden sanoi senaatissa vuonna 1993. Hän esitti synkän ennustuksen:

– Tämä tilanne on huomattu islamilaisessa maailmassa. Siellä nousee viha, jota me emme ole vielä käsittäneet. Ennustan, että me ja eurooppalaiset maksamme siitä vielä kovan hinnan.

Biden vaati Bosnian muslimien tukemista aseellisesti. Lopulta Yhdysvallat ja Nato puuttuivat ilmaiskuin Bosnian sotaan, joka päättyi 1995 Daytonin rauhansopimukseen.

Biden itse pitää toimintaansa Bosnian sodan suhteen senaattorikautensa merkittävimpänä ulkopoliittisena saavutuksena.

"Ihmiset kuuntelevat herkemmin sellaista, joka tiedetään äveriääksi"

Talousvaikeuksista huolimatta Trump on näyttänyt hämmästyttävästi putoavan aina jaloilleen. Hän myi omaisuuttaan ja teki onnistuneita sopimuksia velkojiensa kanssa. Näin hän onnistui pääsemään eroon suuresta osasta henkilökohtaisia velkojaan 2000-luvulle tultaessa.

Lopulta 1990-luvulla Trump keksi, ettei hänen välttämättä tarvitse edes rakentaa mitään. Riittää kun on kuuluisa. Trumpin tärkein tuote on aina ollut hän itse. Monet Trumpin nimeä kantavista rakennuksista eri puolilla eivät suinkaan ole hänen omistuksessaan, hän on ainoastaan lisensoinut nimensä tai omistaa rakennuksesta vain osan.

Donald Trump istuu tuimailmeisenä näyttävässä tuolissa tositv-sarjassa Diili.
Trumpille rooli Diili-sarjassa oli henkilökohtaisesti valtavan tärkeä. AOP

Vuonna 2003 Yhdysvalloissa alkoi pyöriä tv-sarja Diili. Tosi-tv-sarjasta tuli valtavan suosittu. Ohjelman isäntänä toimineen Trumpin iskulauseesta ”You are FIRED!” (Saat potkut!) tuli käsite. Trump nautti silmin nähden julkisuudesta, hän oli täysin elementissään.

Sarja oli Trumpille taloudellisesti todella merkittävä. New York Timesin tuoreessa selvityksessä arvioidaan, että Trump ansaitsi sarjan avulla eri tavoin 427 miljoonaan dollaria. Vielä tärkeämpää Trumpille on ollut sarjan tuoma imago ja julkisuus.

Trumpin viinejä ja lihoja.
Trump-viinejä ja Trump-pihvejä. Joe Skipper / Reuters

Trump on lisensoinut nimensä mitä ihmeellisimpiin kohteisiin. Myynnissä on ollut Trump-vodkaa, Trump-viiniä, Trump-pihvejä ja Trump-kosmetiikkaa.

Valtava henkilökohtainen velka voi olla turvallisuusriski

Trump on kieltäytynyt julkistamasta verotietojaan, vaikka Yhdysvaltain presidentinvaaleissa se on ollut tapana. Joitakin aikoja sitten New York Times julkaisi (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin yksityiskohtia Trumpin verotiedoista.

Paljon huomiota sai tieto, että Trump oli vuosina 2016 ja 2017 maksanut kumpanakin vuonna vain 750 dollaria liittovaltion tuloveroa.

Trump Internationl hotellin sisäänkäynti Washington DC. Kultakirjailtu kyltti.
Trumpin hotelli Washintonissa on ollut taloudellisesti pettymys. Michael Reynols / EPA

Mutta paljon olennaisempi tieto saattoi olla se, että Trumpilla on henkilökohtaisesti taattua lainaa 421 miljoonaa dollaria.

Se, että Trump on joutunut takaamaan näin suuren lainan henkilökohtaisella omaisuudellaan, kertoo siitä, että lainoittajat eivät luota hänen liikeyritystensä kykyyn hoitaa lainoja. NY Timesin selvityksestä käy ilmi, että perinteisistä lainanantajista vain saksalaispankki Deutsche Bank on viime vuosina lainoittanut Trumpin yrityksiä, ja sekin on vaatinut henkilökohtaisia takauksia.

Iso osa Trumpin lainoista erääntyy lähivuosina. Jotkut turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovatkin olleet huolissaan siitä, millaisen painostuksen kohteeksi presidentti Trump voi joutua näiden velkojen vuoksi, jos hänet valitaan toiselle kaudelle.

Viimeinen kaveri huoneessa

Vuonna 2008 Biden pyrki uudelleen presidentiksi 20 vuoden tauon jälkeen – jälleen surkein tuloksin. Demokraattien esivaalin voittanut Barack Obama valitsi kuitenkin Bidenin omaksi varapresidenttiehdokkaakseen.

Obama epäilemättä toivoi, että Biden toisi nuorelle mustalle ehdokkaalle valkoisen työväestön ääniä, Biden kun on aina ollut suosittu ammattiyhdistysväen ja teollisuustyöläisten piirissä.

Samalla kokematon Obama sai hallintoonsa miehen, jolla oli vuosikymmenten kokemus sekä ulkopolitiikasta että Washingtonin valtapelistä.

Presidentti Barack Obama, Joe Biden, Hillary Clinton ja joukko muista seuraa vakavana tietoja iskusta, jossa USA:n erikoisjoukot surmasivat Osama bin Ladenin.
Klassikkokuva vuodelta 2011. Presidentti Obama esikuntineen seuraa USA:n erikoisjoukkojen iskua, jossa Osama bin Laden sai surmansa. Biden kuvassa presidentin vieressä vasemmalla. Pete Souza / Valkoinen talo

Kun Obama kysyi, halusiko Biden varapresidenttinä hoitaakseen jonkun tietyn politiikka-alueen, Biden kieltäytyi.

Sen sijaan hän pyysi Obamalta, että saisi olla koko presidenttikauden ”viimeinen kaveri huoneessa jokaisessa tärkeässä päätöksessä”. Siis eräänlainen luottoneuvonantaja, jota kuultaisiin aina. Obama suostui.

Biden todella oli mukana esimerkiksi keskeisissä ulkopoliittisissa ratkaisuissa.

Uusi perhetragedia

Obaman kahden kauden jälkeen Bidenin oletettiin pyrkivän presidentiksi. Niin hän olisi saattanut tehdäkin, jollei hänen elämäänsä olisi iskenyt uusi perhetragedia.

Joe Biden perheineen Bidenin esikoispoika Beaun hautajaisissa. Kuvan etualalla on suihkulähde. Biden perheineen on kuvassa tiiviisti yhdessä. Bidenillä itsellään on mustat aurinkolasit ja hän on ainoa joka katsoo kuvaajaa kohden, ilme vakavana.
Joe Biden perheineen Bidenin esikoispoika Beaun hautajaisissa kesäkuussa 2015Noah Scialom / EPA

Bidenin esikoispoika Beau kuoli aivokasvaimeen juuri, kun hänen isänsä olisi pitänyt aloittaa presidentinvaalikampanja.

Biden päätti olla pyrkimättä presidentiksi vuoden 2016 vaalissa, toki myös siitä syystä, että hän olisi saattanut hävitä demokraattien ehdokkuuden Hillary Clintonille.

Nyt Biden yrittää siis presidentiksi lähes puoli vuosisataa sen jälkeen, kun tuli valituksi ensimmäisen kerran senaattoriksi.

Bidenin kolmaskin presidentinvaalikampanja alkoi heikosti

Vielä tämän vuoden tammi-helmikuussa demokraattien esivaalien alussa Joe Bidenin kampanja näytti olevan romahtamassa. Kaksi ensimmäistä esivaalia Iowassa ja New Hampshiressa menivät Bidenilta surkeasti.

Sitten Etelä-Carolinessa Biden sai tärkeän voiton, erityisesti mustien äänestäjien tuella.

Joe Bidenia kannatta kyltti puutarhassa. Punavalkosinisessä kyltissä on Bidenin kuva ja teksti C'mon!.
Leppoisan oloinen Joe Biden on aina ollut varsin pidetty poliitikko, yli puoluerajan. Matt Smith / AOP

Silti demokraattien presidenttiehdokkaaksi näytti olevan nousemassa sosialistiksi itseään kutsuva Bernie Sanders. Muita, perinteisempiä ehdokkaita oli liian paljon ja heidän kannattajiensa äänet jakautuivat liian monelle.

Etelä-Carolinan jälkeen demokraattipuolueen kulisseissa tapahtui jotain. Suuri osa muista ehdokkaista luovutti yhtäkkiä ja asettui Bidenin taakse Sandersia vastaan.

Kaikki tiesivät, että 77-vuotias Biden oli kaikkea muuta kuin ideaali ehdokas. Mutta hän ei ollut Sanders.

Rotu on noussut jälleen USA:n politiikan ytimeen

Trumpin menestyksessä keskeistä on ollut tapa, jolla hän vetoaa turhautuneiden valkoisten miesten ajatusmaailmaan. Hän on tuonut rotukysymyksen taitavasti osaksi politiikkaa, vältellen hiuksenhienosti suoraviivaista rasismia.

Trump on asemoinut itsensä kesän poliisiväkivalta- ja rotukeskustelussa tukevasti ”lain ja järjestyksen” edustajaksi. Hän ei allekirjoita ajatusta rakenteellisen rasismin olemassaolosta Yhdysvalloissa. Hän on jopa useamman kerran osoittanut ymmärrystä valkoista ylivaltaa kannattavien ääriryhmien toimintaa kohtaan.

Biden on erityisen suosittu mustien äänestäjien joukossa, kiitos Obaman.

Silti Bidenillakin on vakava heikko kohta suhteessa vähemmistöihin.

Donald Trump ja Joe Biden television vaaliväittelyssä. Trump levittää käsiään puhuessaan.
Viimeisessä tv-väittelyssä esiin nousi myös rotukysymys. Shawn Thew / EPA

Biden oli yksi pääarkkitehti presidentti Bill Clintonin vuoden 1994 rikoslakiuudistuksessa. Nykyään sen arvioidaan kohdistuneen todella kohtuuttomasti mustaan väestöön. Se on nykyisen Black Lives Matter -liikkeen aikana iso rasite.

Trump nosti Bidenin yhteyttä lakiuudistukseen esiin viimeisessä vaaliväittelyssä, kalastellen mustien ääniä. Trump ei kuvittelekaan saavansa kuin hyvin pienen osuuden mustien äänistä, mutta tavoite on viedä niistä edes osa pois Bidenilta.

Trumpin politiikan sisältö on Trump

Monet asiantuntijat olettivat, että Trump presidenttinä käyttäytyisi eri tavoin kuin vuoden 2016 vaalikampanjassa. Ajatus oli, että vastuu presidentin viran hoidosta vie myös Trumpin perinteisemmille linjoille.

Se oli virhe. Trump on toiminut monessa asiassa juuri niin kuin oli sanonutkin tekevänsä. Hänen kannattajansa ovat voimakkaasti sitä mieltä, että presidentti Trump on pitänyt lupauksensa.

Hän kiristi voimakkaasti maahanmuuttoa. Jos ei nyt aivan muuria, niin ainakin isoa raja-aitaa on alettu rakentaa Meksikon rajalle.

Trump on irrottanut USA:n Iranin ydinsulkusopimuksesta ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Hän on haukkunut liittolaisiaan ja vaatinut niitä maksamaan enemmän puolustuksesta. Hän on haastanut Kiinaa ja vienyt maat kauppasotaan.

Trump punaisessa lippalakissa puhuu kannattajilleen.
Trump on vahvimmillaan puhuessaan omille kiihkeille kannattajilleen. Peter Foley / EPA

Veroja on alennettu. Taloudella meni ennen koronakriisiä hyvin. Veroale toteutettiin kuitenkin käytännössä velkarahalla ja se hyödytti huomattavasti enemmän rikkaita kuin keskiluokkaa.

Trumpin kriitikoiden mielestä presidentti on käyttänyt valtaansa väärin ennennäkemättömällä tavalla ja heikentänyt demokratiaa. Kriitikot myös muistuttavat, että Trump on lietsonut vastakkainasettelua, rasismia ja epäluuloa vääristelemällä jatkuvasti totuutta.

Trump on haukkunut vastustajiaan ja esimerkiksi tiedotusvälineitä tauotta ja tavoilla, jollaista ei ole koskaan ennen nähty Yhdysvalloissa.

Monet Trumpin hallinnossa toimineet ovat korostaneet, että Trump eroaa aivan ratkaisevasti lähes kaikista edeltäjistään myös eräässä hyvin vakavassa asiassa.

Trumpin ulkopolitiikassa ulkopolitiikka sinänsä ei ole kovin tärkeää. Trump on.

John Bolton toimi Trumpin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana 17 kuukautta. Bolton tunnettiin muun muassa George W. Bushin hallinnossa todellisena haukkana, äärimmäisen kovan ulkopolitiikan ajajana.

Bolton sanoi (siirryt toiseen palveluun) jokin aika sitten, että hän tajusi, ettei Trumpin hallinnossa turvallisuuspoliittisia päätöksiä tehty arvioimalla ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia, vaan ainoastaan sitä, miten ne vaikuttivat Trumpin uudelleen valintaan.

Ennakkoäänestystä Marylandissa. Äänestäjän ja vaalivirkailijan välissä on pleksi ja vaalivirkailijalla on lisäksi kasvopleksi ja äänestäjällä hengitysmaski.
Korona on vaikuttanut tässä vaalissa kaikkeen, myös ennakkoäänestämiseen. Michael Reynolds / EPA

Kaikki presidentit ovat Boltonin mukaan pohtineet myös ulkopoliittisten ratkaisujen sisäpoliittisia vaikutuksia, mutta Trump mietti hänen mukaansa ainoastaan sitä.

Monessa yhteydessä on käynyt ilmi, että Trump ihailee suuresti autoritäärisiä johtajia kuten Vladimir Putinia, Kiinan Xi Jinpingiä ja Turkin Recep Tayyip Erdoğania.

Erityisesti Trumpin suhde Putiniin on puhuttanut koko Trumpin presidenttikauden. Venäjä kiistatta pyrki (siirryt toiseen palveluun)vaikuttamaan Trumpin hyväksi vuoden 2016 presidentinvaalissa, ja USA:n tiedusteluelimet ovat varoittaneet, että samanlaista voi olla käynnissä nyt.

Trump esittelee ulkopoliittista linjaansa vaalikirjassaan Crippled America, How to Make America Great Again, jonka hän julkaisi vuonna 2015.

Trump haukkui kirjassaan lähes kaikki liittolaisista vihollisiin. Venäjästä hän ei sanonut kirjassa sanaakaan.

Biden tärkein vaalivaltti on se, ettei hän ole Trump

Bidenin kolmen presidentinvaalikampanjan ongelma on aina ollut se, ettei hän tunnu edustavan selkeästi mitään erityistä. Äänestäjien on ollut vaikea saada otetta siitä, miksi heidän pitäisi äänestää juuri Bidenia.

Siksi Biden mielellään korostaa omaa elämäntarinaansa. On selvää, että Biden edustaisi Trumpia perinteisempää USA:ta, niin kansainvälisessä yhteistyössä kuin sisäpoliittisesti.

Joe Biden puhuu kannattajilleen. Hänellä on oikeassa kädessä kasvomaski.
Joe Biden puhuu vaalikamppailusta taisteluna kansankunnan sielusta. Curtis Compton / EPA

Monet Bidenin kannattajat äänestävät häntä lähinnä siksi, että hän ei ole Trump.

Bidenin suurin poliittinen taito on vilpittömältä vaikuttava empatia, kykyä eläytyä ihmisten ongelmiin.

Biden puhuukin jatkuvasti jakautuneen kansakunnan parantamisesta. Se ei kuitenkaan ole helppoa.

Kävi tässä vaalissa kuinka tahansa, miljoonat amerikkalaiset tulevat olemaan katkeruuteen asti pettyneitä.

Lainausmerkeissä olevat väliotsikot ovat peräisin Trumpin kirjasta "Haluatko rikastua?"

Lue lisää:

Kaikki USA: vaaleista

Lähteet: Mm. NY Times, Atlantic, Forbes, Guardian, Ylen arkistot. KIRJAT: JULES WITCOVER: JOE BIDEN, JOE BIDEN: PROMISE ME, DAD, Mary Trump: Too much and never enough, Donald Trump: Haluatko rikastua, Donald Trump: Crippled America, Michael D’Antonio: Never Enough.

Tilaa tärkeimmät uutiset USA:n vaaleista 2020
Lue seuraavaksi