1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaikki eivät niele THL:n sisäilmatutkimuksen tuloksia – Professori: Teimme vastaavan koulututkimuksen Vantaalla ja saimme toisenlaisen tuloksen

Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan huono sisäilma selittää vain pienen osan koululaisten oireilusta.

sisäilmaongelmat
koulun naulakossa vaatteita
Koulujen sisäilmaa on tutkittu laajoilla kyselytutkimuksilla, joiden tulokset poikkeavat toisistaan.Jarno Kuusinen / AOP

Yle uutisoi perjantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta kyselytutkimuksesta, jonka mukaan koulun sisäilman laatu voi selittää koululaisten oireilusta vain pienen osan.

Kyselyyn vastasi 16 000 helsinkiläiskoululaista tai heidän vanhempaansa.

Tulosten perusteella THL:n ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen sanoo, että koululaisten oireiluun vaikuttavat enemmän muut tekijät kuin sisäympäristö.

Tutkimus ja sen tulokset eivät ole saaneet varauksetonta vastaanottoa tiedeyhteisössä tai ihmisissä, jotka kokevat saaneensa fyysisiä oireita epäpuhtaista rakennuksista ja niiden sisäilmasta.

Pekkanen kuitenkin kiistää sen, että tutkimus vähättelisi sisäilmaoireilua.

– Valitettavasti näin joskus tulkitaan. Mutta tämä on tutkimustulos. Emme voi enää pelkästään yksisilmäisesti katsoa ja uskoa siihen, että oireet selittyvät vain epäpuhtauksilla. Meidän pitää avata silmämme myös näille tekijöille, jotka ovat terveydenhuollossa olleet aivan itsestään selviä. Jotenkin ne puuttuvat julkisesta keskustelusta, ehkä siksi, että niitä on tutkittu vähän, Juha Pekkanen sanoo.

Pekkanen listaa oireiluun vaikuttaviksi tekijöiksi esimerkiksi koululaisen terveydentilan, ympäristön melun ja lämpötilan tai psyykkiset tekijät kuten koulujännityksen.

Vantaalla tehty tutkimus paljasti koulu- ja päiväkotirakennusten huonon kunnon

Yksi täysin vastakkaista näkemystä edustava tutkija on työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta.

– Tässä on viime aikoina ollut erityisen harmillista vastakkainasettelua.

– Niin kuin tieteessä valitettavan usein, on kaksi keskenään kilpailevaa koulukuntaa ja se hämmentää paitsi potilasparkoja ja kunnallisia päätöksenteko-organisaatioita myös yleisestikin yhteiskunnassa tapahtuvaa keskustelua.

Putus kertoo tehneensä vastaavan kokoluokan tutkimuksen Vantaalla (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2019.

Oirekysely suunnattiin kaikille ala-asteille, päiväkotilapsille, yläasteelle sekä ammattioppilaitoksiin. Oppilaiden lisäksi oirekyselyihin vastasi henkilökunta. Kaikkiaan kyselytutkimukseen osallistui 17 000 henkilöä.

– Ja me saimme aivan toisenlaisia tuloksia ja päädyimme toisiin johtopäätöksiin, Putus sanoo.

Putuksen tutkimuksen perusteella sisäilmaongelmat ovat Vantaan rakennuskannassa erittäin yleisiä. Vain kymmenen prosenttia kouluista ja 15 prosenttia päiväkodeista on käyttäjien mukaan moitteettomassa kunnossa ja noin viidennes on korjattu.

Putuksen mukaan ongelmat rakennuskannassa ovat niin yleisiä, että käytännössä on vaikeaa löytää ryhmää, joka ei olisi sisäilmaongelmille altistunut. Se puolestaan vaikeuttaa tulosten tulkintaa.

– Me olemme jatkaneet toisaalla kliinisiä tutkimuksia ja myöskin mitanneet keuhkojen toimintaa ja verikokeista erilaisia immunologisia vasteita muissa kunnissa, joissa opettajat on siirretty homevauriorakennuksista puhtaisiin tiloihin. Näemme jo muutamassa kuukaudessa, miten opettajien keuhkofunktio paranee, kun he pääsevät pois epäpuhtaista tiloista.

Professori Tuula Putuksen mukaan myös Helsingissä tehty tutkimus edellyttäisi pitkäaikaisseurantaa, jotta tuloksista voisi tehdä johtopäätöksiä.

"Altistuminen on aina monitekijäistä"

Putus sanoo olevansa yhdessä asiassa samaa mieltä professori Pekkasen työryhmän kanssa: ongelmarakennukset ovat monitekijäisiä. Ihmisen terveyteen ei siis vaikuta yksi ainoa tekijä kuten home tai tietty kemikaali, vaan koko liuta erilaisia epäterveellisesti vaikuttavia tekijöitä.

– Altistuminen on aina monitekijäistä kun puhutaan ympäristöhaitoista. Mutta se, mitä johtopäätöksiä siitä vedetään, se on toinen juttu.

Tuula Putus sanoo olevansa harmissaan, että aiheesta on syntynyt juupas–eipäs-keskustelu. Hän huomauttaa, että lasten elinympäristöä suojaa terveydensuojelulaki sekä Valviran terveydensuojeluasetus.

– Se on käytännön viranomaisohje päiväkotien, koulujen sekä asuntojen asumisolosuhteista. Ja on aivan kiistattomin mittauksin osoitettavissa, että monissa suomalaisissa kunnissa nämä haittatekijöiden mitatut pitoisuudet ylittävät viranomaisohjeen.

– Silloin [viat] pitää korjata, koska se on laissa ja asetuksessa määrätty. Se on ihan sama, mitä minä olen siitä asiasta mieltä tai joku toinen tutkija, Putus jatkaa.

Professori Juha Pekkanen ei myöskään kiistä, etteikö osassa kouluja olisi rakenteellisia ongelmia, jotka vaikuttavat sisäilmaan. Hänenkin mukaansa sisäilman epäpuhtaudet lisäävät jonkin verran oireilua, eikä rakennuksissa saa olla mitään terveydelle haitallista.

Voit keskustella aiheesta 31.10.2020 kello 23.00 asti.

Lue seuraavaksi