1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuka sairastaa koronan vakavana ja miksi? Tutkimus on löytänyt yhteyden keuhkotauteihin ja -syöpiin vaikuttavien geenien ja COVID-19:n väliltä

Tutkimuksen mukaan O-veriryhmä saattaa toisaalta suojata jonkin verran koronavirustaudilta.

COVID-19
Suojapuvulla varustettu hoitohenkilökunnan edustaja kuljetti paareilla potilasta pariisilaissairaalassa keskiviikkona.
Suojapuvulla varustettu hoitohenkilökunnan edustaja kuljetti paareilla potilasta pariisilaissairaalassa keskiviikkona. Kuvituskuva.Julien de Rosa / EPA

Helsingin yliopiston tutkijoiden koordinoima kansainvälinen COVID-19 hg -geenitutkimus (siirryt toiseen palveluun) on nyt löytänyt useita geneettisiä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa koronavirustaudin vakavammalle muodolle.

Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMin (siirryt toiseen palveluun) käynnistämässä kansainvälisessä tutkimuksessa on selvitetty geneettisiä riskitekijöitä lähes kahden miljoonan ihmisen aineistolla.

Tartunnan saaneita aineistossa on yli 30 000, joista noin kolmasosa on joutunut sairaalahoitoon. Tutkimuksessa on mukana myös 360 suomalaisen näytteet, jotka on saatu FinnGen-tutkimuksen kautta.

FIMMin tutkimusryhmää vetävä Andrea Ganna kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun), että aineisto alkaa nyt olla riittävän suuri, jotta siitä voidaan saada luotettavia tuloksia.

Tutkimuksessa on tunnistettu kuusi geenialuetta, jotka liittyvät taudin vakavuuteen. Tarkkoja riskitekijöitä selvitetään parhaillaan.

Näillä alueilla sijaitsee kuitenkin usein monta geeniä vierekkäin, mikä tekee riskigeenien selvittämisestä vaikeaa.

Vakavan tautimuodon takana samat geenit kuin keuhkosyöpien?

Jo nyt voidaan kuitenkin todeta, että esiin nousseet geenialueet sisältävät sekä keuhkojen toimintaan vaikuttavia että immuunipuolustuksen kannalta merkittäviä geenejä.

Gannan ryhmään kuuluva tutkija Mari Niemi kertoo, että COVID19-taudin vakavan muodon korkeampi geneettinen riski muodostuu luultavasti monen eri geenin yhdistelmästä. Osa geeneistä voi lisätä riskiä, ja osalla voi olla suojaava vaikutus.

– Tähän mennessä löydetyt geeniehdokkaat jakautuvat karkeasti luokiteltuna niihin, joiden on aiemmin huomattu olevan yhteydessä keuhkotauteihin ja -syöpiin, sekä geeneihin, jotka vaikuttavat elimistön immuunijärjestelmään.

Niemi korostaa kuitenkin, ettei keuhko- tai immuunisairaus suoraan kerro siitä, kantaako henkilö tutkimuksissa kartoitettuja geenejä.

Pelkästään muiden sairauksien perusteella ei siis voida päätellä, kantaako riskigeeniä vai ei. Tutkimus on tehty populaatiotasolla, joten toistaiseksi on myös liian aikaista tehdä ennustuksia siitä, miten riskigeeniä kantava yksilö tulisi taudin sairastamaan.

Verenluovutusputkiloita
Tutkimuksen mukaan veriryhmä voi vakuittaa COVID-19-alttiuteen. Kuvituskuva.Ville Tapio

Selkein taudin vaikeuteen liittyvä geenialue sijaitsee kromosomissa 3, johon myös Karoliinisen instituutin ja Max Planck -instituutin evoluutiogeneetikot kiinnittivät aikaisemmin tänä vuonna huomionsa.

Osa taudin vakavuuteen yhdistetyistä geenialueista vaikuttaa ihmisen epäspesifiseen vastustuskykyyn eli synnynnäiseen immuniteettiin.

Geenit DPP9, TYK2 ja FOXP4 puolestaan saattavat vaikuttaa sairauden myöhemmässä vaiheessa keuhkoja vaurioittavan tulehdustilan kehittymiseen.

Geenitutkimusten yhteydessä nousee usein esiin kysymys siitä, kuinka yleisiä nämä ovat juuri suomalaisessa populaatiossa. Yksittäisten populaatioiden arvioinnin sijaan resursseja kannattaa kuitenkin kiinnittää mieluummin lääkekehitykseen.

– Näiden geenien yleisyydellä suomalaisissa ei ole välttämättä niinkään paljoa merkitystä, vaan tärkeämpää on saada selville, onko olemassa lääkeaineita, jotka vaikuttavat riskigeeneistä muodostuviin molekyyleihin, ja onko niistä hyötyä potilaille, Niemi sanoo.

On mahdollista, että veriryhmä voisi suojata vakavalta koronavirustaudilta

Veriryhmien vaikutuksesta taudin vakavuuteen on saatu pandemian aikana ristiriitaisia tuloksia. Osassa tutkimuksia on havaittu lievää korrelaatiota veriryhmän ja taudin oireiden kanssa (siirryt toiseen palveluun). Toisissa korrelaatiota ei havaittu (siirryt toiseen palveluun).

Epäselvää on ollut myös se, suojaako tietty veriryhmä koronavirustautiin sairastumiselta.

Uusimmassa yli 30 000 positiivisen COVID-19 testituloksen saaneen potilaan aineistossa O-veriryhmän vähäinen suojaava vaikutus tuli esiin.

– Tällä hetkellä tutkimuksessamme vaikuttaa siltä, että veriryhmällä saattaa olla hieman vaikutusta COVID19-alttiuteen, mutta ei vakavampaan tautimuotoon, Niemi toteaa.

Niemen mukaan geenitutkimuksessa tuloksiin vaikuttaa moni tekijä, ja kun näytteitä saadaan lisää, voidaan olla varmempia tuloksista.

Lue myös:

Tutkijaryhmän hypoteesi: Geenit saattavat määrittää miten pahasti sairastut koronaan

Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Suomalaisten geeni- ja terveystietoja yhdistämällä halutaan löytää sairauksien syitä ja kehittää parempia lääkkeitä

Lue seuraavaksi