1. yle.fi
  2. Uutiset

Hiilipäästöt ovat pudonneet koronavuonna dramaattisesti – pitkän aikavälin suunnanmuutokseen tarvitaan muutakin

Huhtikuussa 2020 maailman hiilidioksidipäästöt olivat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2006.

hiilidioksidipäästöt
 Autio Helsinki-Vantaan lentokentä.
Koronavuonna on kaukomaille lentämisen sijaan lomailtu mökillä ja kotimaan matkailukohteissa. Kuvassa autio Helsinki-Vantaan lentokenttä huhtikuussa.Tiina Jutila / Yle

Koronavuoden 2020 matkustusrajoitukset ja etätyö ovat johtaneet siihen, että hiilidioksidipäästöjen määrä on jäämässä tuntuvasti pienemmäksi kuin viime vuonna. Vaikutus ilmastonmuutokseen pidemmällä aikavälillä on kuitenkin vähäinen. Oleellista on asiantuntijoiden mukaan nyt se, millaisiin asioihin koronaelvytysrahat panostetaan.

Tänä vuonna on kaukomaille lentämisen sijaan lomailtu mökillä ja kotimaan matkailukohteissa. Keväällä noin miljoona suomalaista eli noin 40 prosenttia työllisistä siirtyi etätyöhön. Verkko-ostaminen on lisääntynyt entisestään ja erilaisten digipalveluiden käyttö yleistynyt niin Suomessa kuin muuallakin.

– Vielä on aikaista sanoa, mitkä trendit jäävät pysyviksi. Matkustusrajoitukset ovat ohjanneet ihmisiä kotimaan matkailuun, mutta vaikea sanoa mitä tapahtuu sitten, kun rajoitukset poistuvat, sanoo projektijohtaja Janne Peljo Sitran Ilmasto- ja luontoratkaisut -tiimistä.

– Vaikuttaa siltä, että yhteisöllisyys on vahvistunut ja arjen kestävät valinnat kiinnostavat entistä useampia, hän arvioi.

Huhtikuun pudotus jopa 17 prosenttia

YK:n raportti kertoi hiljattain, että maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasujen päästöt vähenivät tämän vuoden huhtikuussa jopa 17 prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Koko vuoden 2020 päästöjen arvioitiin jäävän noin 4–7 prosenttia viimevuotisia pienemmiksi.

– Päästövähennykset ovat tänä vuonna dramaattiset, mutta ilmastonmuutokseen pidemmällä aikavälillä vaikutus on vähäinen. Kevään lockdown aiheutti noin 0,01 asteen vähenemisen siihen, miten ilmaston arvioidaan lämpenevän tämän vuosikymmenen kuluessa, selvittää tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.

– Hiilidioksidi on hyvin pitkäikäinen kaasu, joten lämpeneminen jatkuu niin kauan kuin päästöjä ei saada hyvin lähelle nollaa.

Tammi-huhtikuussa 2020 hiilidioksidipäästöt olivat maailman mittakaavassa noin yhdeksän prosenttia pienemmät kuin vastaavaan aikaan 2019. Huhtikuun 17 prosentin pudotus tarkoitti, että päästöt palasivat noin vuoden 2006 tasolle.

– Se kertoo, miten nopeasti päästöt ovat kasvaneet, toteaa Korhonen.

Jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen, hiilidioksidipäästöjen pitäisi 2020-luvulla vähentyä noin seitsemän prosenttia vuodessa. Tähän mennessä maapallon ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista.

Vähähiilisempään tulevaisuuteen

Oleellista on Korhosen ja Peljon mukaan nyt se, miten valtiot vastaavat koronakriisin tuomaan elvytystarpeeseen eli mihin elvytysrahoja käytetään. Kun halutaan hillitä ilmastonmuutosta, kannattaa investoida raideliikenteeseen, rakennusten energiatehokkuuteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen autoissa ja niin edelleen.

– Asumisessa, liikenteessä, kaikilla sektoreilla pitää miettiä miten siirrytään vähähiilisempään tulevaisuuteen, sanoo Korhonen.

– Suomessa on tähän mennessä energiasektoriin kohdistuvista elvytyspanoksista suurempi osa mennyt fossiiliselle puolelle kuin hiilivapaiden energiamuotojen puolelle. Fossiilienergian osuus on noin 57,6 prosenttia, mikä sisältää esimerkiksi lentoliikenteen ja laivaliikenteen saamat tuet, sanoo Peljo.

Euroopan unionin jäsenmaat pääsivät heinäkuussa poliittiseen sopuun 750 miljardin euron koronaelvytyspaketista sekä siitä, että vähintään 30 prosentin paketista on tuettava ilmastotavoitteita.

– EU:n elvytysrahojen käyttö on Suomelle hyvä paikka parantaa omaa juoksua. Kestävä elvytys on keino muun muassa lisätä työpaikkoja ja uudistaa yhteiskuntaa, sanoo Peljo.

Lue lisää:

Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti”

Lue seuraavaksi