1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kosteusvauriot

Homepommiksi paljastunut koti on jälleen asumiskelpoinen – Riikka Mäkelä oppi, että suomalaiset auttavat mieluummin talkoilla kuin rahalla

Yksinhuoltajaäidille jää isot velat talon korjaamisesta. Hän ei ole yksin. THL kaavailee tukea homeloukkuun jääneille.

Ihanaa päästä kotiin, huokaisee Riikka Mäkelä ystävien nurkissa vietetyn kesän jälkeen. Kuva: Johanna Talasterä / Yle

Riikka Mäkelä, 37, kantaa paikoilleen ruokapöytää huoneessa, johon tehdään perheelle uusi keittiö. Lahtelaisessa rintamamiestalossa tuoksuu uusi puu, tunkkainen vanhojen purueristeiden haju on kokonaan poissa.

Asuinkelvottomaksi pahan sisäilmaongelman takia tuomittu rakennus on saamassa uuden elämän. Eristeet ja muut rakenteet on vaihdettu kokonaan tukirunkoa lukuun ottamatta. Vanhan talon luurangon päälle rakentuu täysin uusi koti.

Uudet sisukset ja tuoreen ulkolaudotuksen saanut koti ei ole enää homeloukku. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Takana on kaksi ja puoli vuotta evakossa, ja edessä on muutto takaisin omaan kotiin remontin keskelle.

– Reilusti yli pari vuotta olemme eläneet ihan päivä kerrallaan. Siltä tämä ajanjakso on tuntunut.

Unelmakoti paljastui terveyttä uhkaavaksi homepommiksi, kun perhe oli asunut talossa seitsemän vuotta. Mäkelä ja hänen poikansa Veeti, 15, olivat sairastelleet ja poteneet erilaisia kipuja useamman vuoden ajan. Tilanne paheni jyrkästi, kun yrittäjänä ja tiimioppimisen valmentajana työskennellyt Mäkelä alkoi tehdä enemmän töitä kotoa käsin. Hän joutui sairauslomalle ja syyksi epäiltiin kodin huonoa sisäilmaa.

Keväällä 2018 tehtiin uusi kuntokartoitus ja kosteusmittaus. Koti paljastui asuinkelvottomaksi. Seuraavana päivänä äiti ja poika keräsivät mukaan vaatteita ja pakenivat kodistaan ystävän luokse asumaan.

Kodin menettäminen oli musertavaa

Homealtistuksesta johtuvien fyysisten oireiden lisäksi Riikka Mäkelä romahti henkisesti ja sairausloma pitkittyi. Asuttuaan pari kuukautta ystävän luona, perhe muutti vuokralle.

Vaihtoehtona oli myydä talo purkuhintaan ja selviytyä isosta asuntolainasta velkasaneerauksen avulla. Riikka Mäkelä ei halunnut luovuttaa ja päätti korjata talon. Hän aloitti purkamisen keväällä 2019, kun pois kotoa muuttamisesta oli kulunut vuosi.

Pankista ei herunut lisää lainaa korjauksiin, joten hän tarttui purkurautaan itse ja aloitti urakan ilman aiempaa kokemusta rakentamisesta.

Alakerta valmistuu ensin. Sen jälkeen yläkertaan on tarkoitus rakentaa muun muassa talon emännän makuuhuone. Kuva: Johanna Talasterä / Yle

Liki 80 prosenttia ajasta Mäkelä on rehkinyt työmaalla yksin. Ammattilaisia on ollut apuna suunnittelussa ja piirustusten tekemisessä sekä tietysti sähkö- ja putkitöissä. Talkooväkenä on ahkeroinut liuta ystäviä.

– Kotona nikkarointia lukuun ottamatta harva heistä on osannut rakentaa. Olemme opetelleet yhdessä.

Kesä kavereiden nurkissa

Suurimman osan evakkoajasta perhe asui vuokralla kerrostalokolmiossa Lahden Metsäpellossa lähellä kotitaloa. Mäkelä puursi talon kimpussa ja korjaustyöt nielivät rahaa. Alun perin kotiin oli tarkoitus muuttaa jo kesäksi, mutta hän mursi käsivartensa talotyömaalla ja aikataulu venyi.

Rahat loppuivat. Oli pakko muuttaa kolmiosta taas ystävien nurkkiin.

– Asuimme kesän kavereiden luona. Siirryimme tyhjillään olevaan kämppään aina sen mukaan, kuka milloinkin oli reissussa tai mökillä. Emme halunneet häiritä ihmisten arkea liikaa.

Nyt talon uudelleen rakentaminen on hädin tuskin puolessa välissä. Muutamassa lämpimässä huoneessa voi jo asua, jos tyytyy hiukan koruttomampaan ympäristöön.

– Kolmessa huoneessa on lattia valmiina, sähköä saamme ja eteisessä on vessanpönttö juoksevalla vedellä, naurahtaa Mäkelä, joka oli varautunut siihen, että taloon hankitaan kuivakäymälä.

Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa Veeti-pojan huoneeseen sisäseinät, jotta nuori mies saa yksityisyyttä. Äiti leiriytyy toistaiseksi olohuoneen nurkkaan patjalle.

Joukkorahoitus toi enemmän apua kuin rahaa

Talotyömaa on Suomen ensimmäinen yksityisen ihmisen hometalourakka, jonka kustannuksiin haettiin apua vastikkeellisesta joukkorahoituskampanjasta, eli tavallisten ihmisten pussista. Lahjoitusta vastaan sai lunastaa itselleen talon tarinaan liittyvän esineen. Esimerkiksi emalimukin, johon on painettu kuvio alkuperäisistä seinistä löytyneestä vanhanaikaisesta tapetista.

Keväällä päättynyt kampanja toteutettiin Mesenaatti.me-alustalla. Se tuotti lopulta vain puolet tavoitteesta, Mäkelälle jäi käteen seitsemän tuhatta euroa.

– Tästäkin suurin osa upposi vastiketavaroiden kustannuksiin.

Suunnitteilla oli perustaa oma verkkokauppa Project Rouhis -tuoteperheen ympärille, mutta toistaiseksi tavarat ovat myynnissä toisen yrityksen verkkosivujen kautta.

– Omaa verkkokauppaa varten pitäisi olla enemmän tuotteita. Rahkeet ja aika ei ole riittänyt sen toteuttamiseen.

Joukkorahoituskampanja oli rahallisesti hienoinen pettymys, mutta se räväytti Mäkelän homekorjausurakan julkisuuteen. Suurin hyöty oli, että se houkutteli mukaan uusia talkoolaisia. Enemmistö heistä oli entuudestaan tuttuja, jotka eivät olleet tienneet perheen ahdingosta.

Emalimukeja, korvakoruja ja muita vastikkeita jäi joukkorahoituskampanjan jälkeen reilusti varastoon. Kuva: Johanna Talasterä / Yle

Myös muutama yritys innostui auttamaan ja sai vastineeksi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Taloprojektilla on omat tilit sekä Facebookissa että Instagramissa.

Homeloukku toi paljon velkaa

Talon hankintahinnan ja toteutuneen remontin takia velkaa kertyy Riikka Mäkelän arvion mukaan noin 250 000 euroa. Unelmien koti on niellyt vielä enemmän, kun päälle lisätään omat lukemattomat työtunnit, talkoolaisten ja yritysten ilmainen työpanos sekä lahjoituksena saadut materiaalit.

Tähän asti Mäkelä on remontoinut taloa luottojen turvin.

– Velkaa on paljon. Ensin aion maksaa kärsivällisesti odottaneiden sähkäreiden ja putkimiesten laskut, sen jälkeen alan lyhentää muita luottoja.

Rintamamiestalon remontin aikana kulut ovat ylittäneet tulot ja työttömänä ollessa arjesta selviytyminen on ollut taistelua. Välillä hän on ollut sairauslomalla. Perhe on myös elänyt lainalla ja saanut avustusta läheisiltä. Korona vei loputkin suunnitteilla olleet työkeikat ja voimat eivät ole riittäneet oman yritystoiminnan käyntiin polkaisemiseen.

Tavoitteena on olla töissä vuoden vaihteessa. Toiveissa on työ ekorakentamisen parissa, josta oma projekti on opettanut paljon.

Hallitus kaavailee apua yksityiskotien sisäilmapulmiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella pohditaan parhaillaan kuinka Mäkelän kaltaisia homeloukkuun joutuneita voitaisiin auttaa. Sisätuki-hanke alkoi THL verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) olleella kyselyllä, jonka kautta kuka tahansa suomalainen sai kertoa oman asuntonsa sisäilmaongelmista.

Juuri päättyneen kyselyn avulla yritetään kartoittaa kuinka paljon homeloukkuun joutuneita talouksia Suomessa on. Nyt tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Euroopan unionin tilastotoimiston Eurostatin mukaan Suomen asuntokannasta noin viisi prosenttia on kärsinyt kosteusvaurion.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten yksityisiä ihmisiä voitaisiin auttaa selviämään kodin sisäilmaongelmista. Samalla mietitään, kuinka yhteiskunta voi paremmin tukea homeloukkuun jääneitä ja sisäilmasta sairastuneita. Lisäksi tutkitaan, voidaanko sisäilmaongelmaisen talon ostajien ja myyjien oikeusturvaa vahvistaa lainsäädännöllä.

Hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelmaan liittyvän Sisätuki-hankkeen loppuraportti valmistuu toukokuussa.

Savilattia kyllästetään kovaksi esimerkiksi keitetyllä pellavaöljyllä. Lopuksi Mäkelä vahasi lattian juoksevalla karnaubavahalla ja mehiläisvahalla. Pinta on sileä ja kiiltävä. Kuva: Riikka Mäkelä

Savilattia kruunaa luonnonmukaisuuden

Etukäteen Riikka Mäkelä kuvitteli, että purkaminen olisi ollut helpoin ja hauskin osuus. Se osoittautui rankimmaksi koko urakassa.

– Luulin, että on hauskaa heittää menemään homeisia materiaaleja. Mutta ilma työmaalla oli niin huono, että sairastin paljon purku-urakan aikana.

Nyt hänestä tuntuu siltä, että ollaan vähitellen voiton puolella. Rakentaminen ekologisilla materiaaleilla on mukavaa. Ne ovat turvallisia ja terveellisiä – sekä hajuttomia.

– Käytän raakapuuta ja savea. Talon sisäilma on täysin erilainen.

Ekologisista rakennusmateriaaleista kiinnostunut Mäkelä teki itse savilattian keittiöön, olohuoneeseen ja Veetin makuuhuoneeseen.

Savi ei ollut entuudestaan tuttu rakennusmateriaali. Hän sai ohjeet lattian tekoon yrityksestä, joka on erikoistunut luonnonmateriaalien käyttöön uudis- ja korjausrakentamisessa. Hän asensi savilattian alle lattialämmityksen.

Homealtistuksensa takia Mäkelä on etsinyt materiaaleja, jotka puhdistavat sisäilmaa. Savi torjuu luonnostaan pahoja mikrobeja. Hän aikoo kokeilla talon seiniin myös biohiiltä.

– Silloin ei haittaa vaikka ilmassa olisi jonkin verran toksisia mikrobeja. Biohiilen ansiosta tasapaino säilyy ja huonot mikrobit eivät pääse valloilleen.

Ruuvisponsori ja liuta työmuurahaisia

Ilman talkoolaisia ja apuun tulleita yrityksiä remontti ei olisi edennyt näin pitkälle moneen vuoteen. Osa yrityksistä teki työmaalla jonkin työvaiheen, osa taas lahjoitti materiaaleja. Talotyömaalla on esimerkiksi oma ruuvisponsori, joka antaa ilmaiseksi tarvittavat ruuvit ja naulat. Niitä uppoaa yllättävän paljon tämän kokoiseen taloon

Ja nauloja näihin seiniin on lyönyt monta eri käsiparia. Talkoolaiset ja pienempien yritysten työntekijät ovat ahkeroineet tunnin siellä toisen täällä. Mäkelä ei halunnut rasittaa ketään liian isolla urkalla.

– Ystävä totesi, että tämä on Lahdessa varmaan ainoa remonttikohde, missä on ollut apuna näin monta eri ihmistä.

Edessä häämöttää vielä talon toisen päädyn purkaminen ja materiaalien uusiminen.  Kuva: Johanna Talasterä / Yle

Yläkerta on myös purettu sisältä kokonaan. Sen uudelleen rakentaminen on edessä sitten, kun alakerta on täysin valmis. Ihan ensiksi jo nyt käytössä olevat huoneet täytyy eristää ja tiivistää. Se on saatava valmiiksi ennen pakkasten tuloa, että putket eivät jäädy.

– Mutta tuntuu uskomattomalta, että voimme jo asua täällä. Ihanaa päästä kotiin.

Mäkelä lupaa, että keittiö, olohuone ja Veetin makuuhuone ovat täysin valmiita ensi kesänä. Milloin talo sitten on kokonaan valmis, sitä hän ei uskalla veikata.

Juttua päivitetty 16.11. kello 12.10: Aktiivihiili korjattu biohiileksi.