Velkaneuvonnassa pelätään peliongelmien lisääntyvän korona-aikana – "Peliriippuvuus koskee mattimeikäläisiä, ja heitä on paljon"

Apua haetaan yleensä vasta, kun ongelmat ovat jo pitkällä. Ammattilainen muistuttaa, että toivoa on silti.

Tuoreen pelaajabarometrin mukaan rahapelaaminen on vähentynyt koronan aikana. Tulokseen uskotaan vaikuttaneen sen, että kysely tehtiin silloin, kun Veikkauksen koneet olivat poissa käytöstä. Kuva: YLE/Nella Nuora

Koronakuukaudet saattavat kärjistää peliriippuvaisten ongelmia, vaikka vielä siitä ei ole merkkejä.

– Pahoin pelkään, että korona-aika on lisännyt pelaamista ja velkaantumista. Vielä se ei näy, vaan tulee esiin sitten, kun seinä on tullut vastaan eikä velkaa saa enää mistään, sanoo Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan talous- ja velkaneuvoja Marika Niittykoski.

Hänarvioi, että toistaiseksi paine talousavussa on työvoimatoimistoissa, ammattiliitoissa, Kelassa ja rahoituslaitoksissa.

Tuoreen pelaajabarometrin mukaan digipelaaminen on lisääntynyt korona-aikana. Rahapelaaminen näyttää vähentyneen, mutta tulos voi johtua myös siitä, että kysely tehtiin aikana, jolloin Veikkauksen automaatit ja pelipaikat olivat ensimmäistä kertaa poissa käytöstä.

Häpeä ja itsetuhoisuus yleisiä

Talous- ja velkaneuvonnan asiakaskunnassa pelaaminen on jatkuvasti kasvava ongelma. Velkaneuvontaan päätymisen taustalta löytyy paljon muitakin syitä, kuten työttömyys, sairaus, avioero tai takausvelan kaatuminen päälle.

Peliongelmaisten osuus on kuitenkin viime vuosina noussut, ja tapaukset ovat usein traagisia. 200 000 euron velat eivät ole epätavallisia, vaikka usein taakka jääkin pienemmäksi.

– Palkka on ehkä pelattu jo sinä päivänä, kun se tulee. Sitten pelataan velkarahalla. Hätä saada voitettua rahaa nopeasti takaisin johtaa umpikujaan, kuvaa Niittykoski.

Myös itsetuhoisuus, häpeän tunne ja läheisten ahdinko ovat tavallista yleisempiä silloin, kun talousongelmat johtuvat peliriippuvuudesta.

– Voi olla, että ihminen ei nuku, syö tai huolehdi itsestään. Silloin lähdetään perusasioista: fyysinen ja henkinen terveys edellä. Raha-asiat saa kuntoon sitten aikanaan.

Niittykoski pitää tärkeänä sitä, että sairaus hoidetaan ensin perin pohjin.

– On äärimmäisen tärkeää saada hoidettua ne syyt, jotka pelaamisen laukaisevat ja juurrutettua ammattilaisen kanssa uudet toimintamallit.

Hän muistuttaa, että tilanteessa on aina toivoa: riippuvuudesta voi päästä eroon, samoin veloista – jollei muuten, niin niiden vanhenemisen kautta.

Riippuvuushoidossa tasaista nousua

Rahapeliongelmat ovat käyneet yhä tutummiksi myös sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Keski-Pohjanmaalla hoitoon hakeutuvien määrä on ollut viime vuosina lievässä kasvussa, kertoo päihdetyöntekijä Petri Nikula.

– Vuositasolla asiakkaita on muutamia kymmeniä. Joka kuukausi tulee useampia pelaajia, mutta ei kuitenkaan viikoittain, arvioi Nikula.

Sitä ei tiedetä, onko peliriippuvuus itsessään lisääntynyt vai osataanko apua hakea aiempaa paremmin. Ei myöskään sitä, pahentaako korona-aika peliongelmia, sillä usein tilanne kasvaa ja kehittyy pitkään.

– Yleensä tänne tullaan vasta, kun tilanne on jo aika paha. Ajoissa apua hakevia on vähän, sanoo Nikula.

Pelikoneiden väliaikainen sulku keväällä saattoi vähentää joidenkin pelaamista, mutta ei ratkaissut riippuvaisten ongelmaa, arvioi päihdetyöntekijä Petri Nikula.

– On niitä, joilla pelaaminen loppui, mutta alkoi uudestaan, kun automaatit otettiin taas käyttöön.

Apua ajatusmallien muuttamisesta

Rahapeliriippuvaisten kirjo on laaja. Pitkään peliautomaatit olivat suurin ongelma, sittemmin nettipelaaminen on nostanut päätään.

Iso osa hakee apua omasta halustaan, tosin taustalla voi olla ongelman paljastuminen läheisille.

Riippuvuushoidon tulosten seuranta on vaikeaa. Tuntuma on kuitenkin, että hoito usein auttaa.

– Onnistumista on kohtuu hyvin. Toki osa ratkeaa uudelleen, eivätkä kaikki pääse eroon riippuvuudestaan, sanoo päihdetyöntekijä Petri Nikula.

Hoidon pohjana on esimerkiksi kognitiivinen psykoterapia, jolla yritetään muuttaa pelaamaan ajavia ajatusmalleja.

Rajoitukset tarpeen

Talous- ja velkaneuvoja Marika Niittykoski toivoisi nettipelaamisen kieltämistä tai rajoittamista. Vahva tunnistautuminen, tekniset rajoitukset ja positiivinen luottorekisteriote voisivat pelastaa monta peliongelmaista.

– En näe mitään inhimillistä tai moraalista perustelua sille, että mahdollistetaan nämä traagiset kohtalot.

Velkaneuvontaan hakeutuvat toivovat Niittykosken mukaan usein, että jokin olisi rajoittanut heidän pelaamistaan, kun ihminen itse ei ole siihen pystynyt.

– Moni ihmettelee, miten on voinut päätyä siihen tilanteeseen.