Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat: mukana teokset tanssikiellosta, saimaannorpasta ja terrorismista

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaa kuusi teosta. Palkintosumma on 30 000 euroa.

Marjatta Sarpaneva (vas.), Jussi Pullinen, Leena Malkki, Marko Tikka sekä Seija-Leena Nevala, Juha Taskinen ja Timo R. Stewart tietokirjallisuuden Finlanda-palkinnon ehdokkaiden julkistustilaisuudessa Helsingissä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomen kirjasäätiö on julkistanut kuusi ehdokasta tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Tässä jutussa esitellään teokset ja esiraadin perustelut.

Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista (Otava)

Leena Malkki on tullut tutuksi terrorismia koskevasta uutisoinnista. Helsingin yliopiston terrorismiin erikoistuneelta dosentilta pyydetään usein kommentteja ja taustoitusta aiheesta.

Malkin tietoteos käsittelee terrorismin historiaa ja nykytilaa. Tutkimustieto auttaa myös ymmärtämään ilmiötä kohuotsikoita syvällisemmin.

Esiraadin mukaan teos on ansiokkaasti jäsennelty kokonaisuus, joka tekee terrorismitutkimuksesta ihailtavan yleistajuista. Kirja purkaa mystisyyttä radikalisoitumisen ympäriltä ja samalla se auttaa ymmärtämään kuohuttavan ilmiön taustoja.

Leena Malkki tietokirjallisuuden Finlanda-palkinnon ehdokkaiden julkistustilaisuudessa Helsingissä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme (HS Kirjat)

Toimittaja Jussi Pullinen käy kirjassaan läpi somen ja internetin historiaa tapaus kerrallaan.

Digitaalisuus on muuttanut meitä ja elämäntapaamme. Jotkut muutoksista ovat selvästi myönteisiä, toiset kielteisiä. Monet niistä ovat niin uusia, että niiden vaikutuksia on vaikea arvioida.

Esiraatia ilahdutti se, että teos rohkaisee kriittiseen ajatteluun. Kirja innostaa pohtimaan, miten paljon haluamme säilyttää satunnaisuutta ja inhimillistä keskeneräisyyttä algoritmien hallitsemassa maailmassa.

Jussi Pullinen Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus)

Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys on tosielämän seikkailutarina. Siinä seurataan suomalaisen Juveliuksen jalanjälkiä Jerusalemiin.

Juvelius retkikuntineen matkusti kaupunkiin vuonna 1909 etsimään Vanhassa testamentissa mainittua liitonarkkia. Juvelius uskoi löytäneensä salakirjoituksen, joka paljastaisi arkin sekä muiden Jerusalemin temppelin aarteiden kätköpaikan.

Kirjan kirjoittanut tutkija Timo R. Stewart on perehtynyt 1900-luvun aatehistoriaan. Lisäksi hän tutkii uskonnon ja nationalismin rooleja politiikassa ja konflikteissa.

Timo R. Stewart Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Juha Taskinen: Jää hyvin, saimaannorppa (Docendo)

Luontokuvaaja Juha “Norppa” Taskinen on tehnyt elämäntyönsä saimaannorppien suojelemiseksi. Hän ikuisti ensimmäisen saimaannorppansa vuonna 1979. Hän on 40 vuoden ajan kuvannut norppia ja puhunut niiden puolesta.

Jää hyvin, saimaannorppa -kirja on nimensä mukaisesti Taskisen jäähyväiset Saimaan omalle hyljelajille, sillä hän on ryhtynyt päätoimiseksi kalastajaksi norpille turvallisilla pyydyksillä.

Kirjan kuvissa ja tarinassa Taskinen kertoo omakohtaisista kokemuksistaan ja työstään saimaannorppien kanssa.

Raatilaisten mukaan kirjasta välittyy laajan tietosisällön ohella tekijän elämäntyö kotoperäisten hylkeidemme ystävänä, huolenpitäjänä ja puolestapuhujana. Hänen matkassaan lukija pääsee tutustumaan norppiin myös yksilöinä omine luonteineen ja erityispiirteineen.

Juha Taskinen Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – taide ja elämä (Tammi)

Kyseessä on ensimmäinen elämäkerta Timo Sarpanevasta, joka on yksi suomalaisen designin arvostetuimmista hahmoista. Puoliso Marjatta Sarpaneva kuvaa kirjassaan läheltä taiteilijan elämää ja luomisprosessia. Esiin pääsevät niin persoona kuin urakin.

Raati kiittää kirjan kerrontaa, jossa yhdistyvät upealla tavalla teksti ja kuvat. Teos tuo hienosti esiin elämän ja taiteen erottamattoman yhteyden.

Marjatta Sarpaneva Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Marko Tikka & Seija-Leena Nevala: Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena)

Kielletyt leikit arvioi ensimmäistä kertaa laajasti tanssikiellon syitä ja seurauksia.

Mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä lailla vuonna 1939? Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta.

Esiraadin mukaan teos kasvaa otsikkoaihettaan laajemmaksi sosiaali- ja mentaalihistorialliseksi kuvaukseksi suomalaisesta sielunmaisemasta. Jännitystä kerrontaan luo se, että lakia uhmattiin kirjaimellisesti oman henkensä kaupalla.

Seija-Leena Nevala ja Marko Tikka Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Tänä vuonna tietokirjallisuuden esiraatiin kuuluivat Suomen musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja Jari Muikku, Aalto-yliopiston viestintäpäällikkö Riikka Haikarainen ja kirjallisuuden suomentaja Jaakko Kankaanpää.

Voittajan valitsee Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar.

Tietokirjallisuuden ja muiden Finlandia-palkintojen voittajat selviävät keskiviikkona 25. marraskuuta klo 19 Finlandia 2020 – lukemisen juhlaa -ohjelmassa Yle TV1:ssä ja Areenassa.

Viime vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti teos Metsä meidän jälkeemme (Like). Sen on tehnyt työryhmä, johon kuuluvat Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä.