1. yle.fi
  2. Uutiset

Alaikäiset syyllistyneet vakavaan väkivaltaan tänä syksynä poikkeuksellisen paljon – lastensuojeluun kaivataan lisää järeitä keinoja

Vakavasti ongelmaisille alaikäisille tarvitaan lisää erityisen huolenpidon paikkoja lastensuojelussa, vetoavat viranomaiset.

rikokset
Poliisiauto ajaa vilkut päällä.
Poliisin mukaan lastensuojelun paremmilla resursseilla voitaisiin estää nuorten ajautumista rikoksiin.Tiina Jutila / Yle

Vakavalla päihteiden käytöllä ja väkivaltaisella käytöksellä oireilevien lasten ja nuorten määrä on tänä syksynä ollut poikkeuksellisen suuri, kertoo Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski.

– Tämän kaltaisia lapsia ja nuoria sijoitetaan nyt kiireellisesti tavallisesti enemmän. He tarvitsevat pitkäaikaista sijaishuoltoa ja psykiatrista hoitoa. Vaikea oireilu vaatii lastensuojelulaitokselta vahvaa henkilöstömitoitusta ja osaamista, Nummikoski kertoo.

Saman ilmiön tunnistaa Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön nuorisoryhmässä työskentelevä rikoskomisario Marko Forss.

Helsingissä puhutaan muutaman kymmenen lapsen ja nuoren joukosta, joka on poliisin ja lastensuojelun tiedossa.

– Suurin osa nuorista voi erittäin hyvin, mutta ne jotka oirehtivat, oirehtivat nyt pahemmin, Forss toteaa.

Helsingissä 900 "hatka"-tapausta

Syitä nuorten vakavien ongelmien taustalla voi olla monia. Helsingissä esimerkiksi alaikäisten huumausainerikokset ovat olleet kasvussa. Huumausainerikokset puolestaan kytkeytyvät monesti vakaviin väkivaltarikoksiin.

Tänä vuonna poliisin nuorisoryhmän tietoon on tullut 150 eriasteista huumausainerikosta, joista 30 on liittynyt alaikäisten tekemään huumekauppaan.

– On ollut muutamia tapauksia, joissa alaikäinen on ollut mukana laajemmin organisoidussa huumausainekaupassa, Forss kertoo.

Lastensuojelut resurssit ja lainsäädännön ongelmat näkyvät poliisin työssä vahvasti. Forssin mukaan poliisin kanssa tekemisiin joutuvat nuoret ovat usein lastensuojelun asiakkaita.

Pelkästään Helsingissä poliisin tietoon tulee vuodessa noin 900 niin sanottua "hatka"-tapausta, joissa lapsi- tai nuori on karannut lastensuojelulaitoksesta.

Hatkassa oleva lapsi- tai nuori on hyvin altis joutumaan rikoksen uhriksi tai syyllistymään itse rikokseen. Usein karkailevilla nuorilla on ongelmia päihteiden kanssa.

– Jokainen voi siitä laskea, onko järjestelmä toimiva, jos lapsia karkaa sijoituspaikoista niin paljon ja on omilla teillään, Forss toteaa.

Nuori voidaan määrätä erityiseen huolenpitoon

Lastensuojelulaki määrittelee sitä, miten paljon lapsen tai nuoren toimintaa voidaan lastensuojelulaitoksissa rajoittaa. Esimerkiksi karkaamista laitoksesta ei ole sanktioitu millään tavalla.

– Lapsi voi karata sieltä joka viikko, käydä pyörähtämässä ja lähteä taas menemään, Forss sanoo.

Järeämpänä lastensuojelun toimenpiteenä on niin sanottu erityisen huolenpidon jakso eli eho-jakso (siirryt toiseen palveluun). Jos yli 12-vuotiaalla lapsella tai nuorella on vakava päihde- tai rikoskierre tai hän muuten omalla käytöksellään on vakavasti vaaraksi omalle terveydelleen ja kehitykselleen hänet voidaan määrätä erityiseen huolenpitoon 30 vuorokaudeksi.

Eho-jakson aikana lapsen tai nuoren liikkumisvapautta voidaan rajoittaa, ja hänen kanssaan työskentelee moniammatillinen työryhmä. Tarvittaessa hoitojaksoa voidaan pidentää 60 vuorokaudella.

– Jos lastensuojelulla olisi enemmän paukkuja laittaa siihen rikos- ja päihdekierteessä olevaan lapseen, joka ei ole vielä täysin kaoottisessa tilanteessa, se helpottaisi myös poliisin toimintaa. Voitaisiin ennalta estää vakavampia rikoksia ennen kuin nuorella on aivan täydellinen rikos- ja päihdekierre, Forss toteaa.

Suomessa vangitaan vuosittain noin 40 alaikäistä rikoksista epäiltyinä.

– Jos eho-paikkoja olisi enemmän, meillä olisi vähemmän alaikäisiä vangittuja. Nyt puhutaan tutkintavankiajasta, eikä vankeusvankiajasta, uskoo Forss.

Erityisen huolenpidon paikkoja liian vähän

Eho-jaksot on Nummikosken mukaan todettu toimiviksi esimerkiksi päihde- ja rikoskierteen katkaisussa. Viime vuonna Helsingissä noin 60 alle 18-vuotiasta lasta tarvitsi erityisen huolenpidon jaksoa.

Erityistä huolenpitoa tarjoavat valtion koulukodit ja muutamat yksityiset palveluntarjoajat. Helsinki tuottaa pienen osan päihdeongelmaisten lasten ja nuorten eho-paikoista itse.

Ongelmana valtakunnallisesti on kuitenkin se, että paikkoja ei ole riittävästi.

– Valtion koulukoteihin on jonoa, joten lapsi tai nuori ei pääse eho-jaksolle heti, kun sille on tarve, Nummikoski kertoo.

Lapset ja nuoret joutuvat odottamaan muussa sijoituspaikassa eho-jaksolle pääsyä. Tarvittaessa tälle sijoituspaikalle määrätään lisää resursseja.

– Siksi, että näitä paikkoja ei ole, väitän että osa näistä tapauksista päätyy poliisille erilaisten rikosten muodossa, sanoo Forss.

Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n työryhmä on julkaissut juuri esityksen (siirryt toiseen palveluun), jossa ehdotetaan, että eho-jakson aikaa pidennettäisiin ja paikkoja pitäisi saada lisää.

– Monet kunnat ovat olleet sitä mieltä, että enimmillään 90 päivän hoitojakso ei ole riittävä vakavasti ongelmaisen lapsen tai nuoren hoitamiseksi, Nummikoski kertoo.

Lisää aiheesta:

MTV: Helsingin Vallilan henkirikoksesta epäiltyä 16-vuotiasta epäillään myös tapon yrityksestä Tampereella kuukausi sitten

Poliisi sai runsaasti vihjeitä parikymppisen miehen epäillystä taposta, epäillyt 14- ja 16-vuotiaita poikia: "Havaintoja on riittävästi"

Poliisi epäilee: 15-vuotias tyttö yritti murhata poliisin – käytti hedelmäveistä kiinniottotilanteessa

Lue seuraavaksi