1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Voiko korona tarttua eläinten välityksellä, milloin pandemia on ohitse ja miksi Mika Salmisen silmälasit eivät huurustu maski päässä? Asiantuntijat vastaavat

Kansalliset asiantuntijat vastaavat 24 kysymykseen taudista, testauksesta, tartunnoista, maskeista ja rajoituksista.

Asko Järvinen (HUS), Mika Salminen (THL) ja Kirsi Varhila (STM) vastasivat yleisöä askarruttaviin kysymyksiin koronasta Radio Suomen suorassa lähetyksessä. Kuva: Silja Viitala, Tommi Pylkkö & Antti Haanpää / Yle, kuvankäsittely Miika Koskela / Yle

Kansalliset asiantuntijat vastasivat kuulijoiden kysymyksiin koronasta Radio Suomen Illassa eilen maanantaina.

Poimimme lähetyksestä parhaat palat tähän juttuun, ja voit kuunnella koko ohjelman alta. Kuuntelijoiden kysymyksiin olivat vastaamassa kansliapäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä, terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja infektioylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Tauti

Onko koronavirus vaarallisempi kuin kausi-influenssa?

Mika Salminen, THL: Kausi-influenssastakin on äkäisempiä muotoja, mutta influenssaan olemme tottuneet. Se on kiertänyt monta kertaa väestön läpi, ja siihen meillä on rokotteet olemassa. Influenssakin voi olla vakava sairaus ja ikä lisää aina riskiä. Koronan kohdalla ikääntyvien riski on kuitenkin selvästi korkeampi kuin influenssassa ja nuorempienkin kohdalla sairastuvuus näyttää olevan korkeampi.

Asko Järvinen, HUS: Kysymys on hassu – rutto, kolera vaiko molemmat? Koronavirus tulee influenssan päälle, ja se vaikuttaa olevan 4–5 kertaa influenssaa tappavampi.

Miten yleistä kuolleisuus on perusterveiden alle 65-vuotiaiden keskuudessa?

Asko Järvinen, HUS: HUS-piirin tilastoissa tässä ikäryhmässä kuolleiden määrä on pieni ja niitä ei kevään jälkeen juuri ole esiintynyt. Vaikean taudin riski kasvaa kuitenkin jo 60 ikävuoden korvilla merkittävästi.

Onko viruksen määrällä yhteyttä taudin vakavuuteen?

Mika Salminen, THL: Kaikilla infektiotaudeilla on minimimäärä, joka aiheuttaa tartunnan. Viruksen määrän vaikutusta lopputulokseen on vaikea erottaa muusta luonnollisesta vaihtelusta ihmisten välillä.

Asko Järvinen, HUS: Tieto lisääntyy siitä, että ihmisen puolustusjärjestelmän perinnölliset ominaisuudet vaikuttavat taudin vaikean muodon kehittymiselle. Se puhuu osittain sitä vastaan, että virusten määrä olisi ainakaan ainoa merkittävä tekijä.

Mikä on tupakoinnin vaikutus taudin vaikeuteen?

Asko Järvinen, HUS: Jos tupakointi on johtanut keuhkosairauteen, vaikeamman taudin riski on kasvanut. Muussa tapauksessa yhteys on epäselvä.

Suojaavatko vasta-aineet kerran koronan sairastanutta uudelta taudilta?

Asko Järvinen, HUS: Todennäköisesti vaikean taudin myötä vasta-aineiden antama suoja voi olla verrattain pitkään. Vielä ei ole tietoa tapauksista, että potilas olisi saanut vaikean taudin toistamiseen. Emme tiedä, miten pitkä suoja mahdollisesti on.

Mitä tiedämme koronan pitkäaikaisten oireiden hoitamisesta?

Asko Järvinen, HUS: Valitettavan vähän. Emme tiedä tarkkaan mistä oireet – kuten päänsärky, lihas- ja nivelkipu, hengenahdistus sekä voimattomuus – johtuvat, emmekä osaa antaa syynmukaista hoitoa. Hoidamme oireita, jotta niiden kanssa paremmin pärjäisi. Aika on todennäköisesti paras lääke näissäkin tapauksissa.

Testaus

Kuinka luotettavia nyt käytettävät testit ovat?

Asko Järvinen, HUS: Kyllä testit ovat luotettavia. Ne saattavat olla liiankin herkkiä. Ongelma on enemmän biologinen. Kaikilla ihmisillä ei juuri siinä näytteenottopaikalla ole virusta saatavilla, ja silloin voi tulla virheellinen negatiivinen vastaus. Toisaalta sellainen ihminen, jolla virusta ei ylemmistä hengityselimistä löydy, ei todennäköisesti tartuta tautia merkittävissä määrin. Lääketieteessä ei ole sataprosenttista testiä mihinkään tautiin.

Minkälainen on tämän hetken testikapasiteetti?

Asko Järvinen, HUS: Tällä hetkellä testikapasiteettia on vapaana. Husin alueella on huolestuttavaa, että testeissä käynti on vähentynyt. Toivoisin, että ihmiset hakeutuisivat testeihin. Tämän hetken strategian kulmakivi on löytää taudit, tunnistaa tartuntaketjut ja katkaista ne.

Tartunnat

Missä ja miten koronatartunnan todennäköisemmin saa?

Mika Salminen, THL: Suurin osa tartunnoista tapahtuu kotona. Ja yleisesti tiloissa, joissa on paljon ihmisiä

Voiko korona tarttua eläinten välityksellä?

Mika Salminen, THL: Minkkitarhoilla Euroopassa on ollut laajoja epidemioita, joihin on liittynyt ihmisten tartuntoja. Suomessa minkkitarhoilla työskenteleviä koskevat tietyt hygieniasäännöt.

Pitääkö koronatartuntaa pelätä saunassa tai uimahallissa?

Asko Järvinen, HUS: Löylyhuoneen pinnoilla virus tuskin viihtyy, mutta saunominen ei virusta ihmisestä poista. Voi olla, että pukuhuoneessa ollaan lähekkäin, jolloin tartuntariski on olemassa. Pitäisi miettiä, kuinka isossa porukassa saunoo.

Kirsi Varhila, STM: Uimahalleissa, joissa itse käyn, vain joka kolmas pukukaappi on ollut käytössä ja yhteiskäyttövälineet, kuten hiustenkuivaajat ja vesijuoksuvyöt on poistettu käytöstä, mikä lisää turvallisuutta.

Voiko puhelimen pinnoilta saada koronatartunnan?

Asko Järvinen, HUS: Puhelin on niin henkilökohtainen, että en usko sillä suurta merkitystä olevan. Puhelin voi olla sellainen, että jos sitä käsienpesun jälkeen heti taas näprätään, voi omaa virusta saada sormille ja levittää ulos pinnoille muiden saataville.

Kuinka hyvin tunnetaan töistä ja kouluista alkavat tartuntaketjut?

Mika Salminen, THL: Noin 10 prosenttia tartunnoista on liittynyt työpaikkoihin. Kouluissa ja opiskelupaikoillakin on ollut paljon altistuksia, mutta yleensä jatkotartuntoja niistä on seurannut hyvin vähän.

Asko Järvinen, HUS: Alakoululaisten keskuudessa tartunnat jäävät tätäkin vähäisemmäksi.

Mikä osuus koronavirustartunnoista tulee ulkomaanmatkoilta?

Mika Salminen, THL: Todettujen tartuntojen määrästä hyvin pieni osuus tulee ulkomailta. Edellisessä raportissa noin kuusi prosenttia. Toki matkustuksen määräkin on nyt vähäistä.

Rajoitukset

Kuinka paljon STM joutuu perustelemaan koronatoimiaan kansalaisille?

Kirsi Varhila, STM: Tulee viestejä liian tiukoista toimenpiteistä ja elinkeinojen rajoittamisesta, mutta toisaalta siitä, että emme tee riittävästi taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Miksi Suomessa ei oteta käyttöön eliminointistrategiaa, jossa virus pyrittäisiin tukahduttamaan, kuten Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Kiinassa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Singaporessa?

Kirsi Varhila, STM: Me olemme läntinen avoin demokratia, jossa perusoikeudet arvostetaan korkealle. Meillä on vaikea mennä totaalisiin rajoituksiin. Emme esimerkiksi halua rajoittaa kansalaistemme vapaata pääsyä maahan.

Asko Järvinen, HUS: Käytännössä tukahduttamiseen ei ole ollut mahdollisuutta sen jälkeen kun tauti on maahan tullut. Kesällä saimme tartunnat lähes nolliin, ja tauti oli enemmän tai vähemmän tukahdutettu. Mutta kyllä se kotimaisesta tautipesästä lähti syksyllä uudelleen liikkeelle.

Miten joulun lomakauteen pitäisi varautua?

Mika Salminen, THL: Tämä on infektiotauti, jonka leviämisriski näyttää talvella olevan korkeampi. Kyllä minä olisin varovainen tämän juhlakauden aikana. Kokoontumiset kannattaa järjestää pienemmällä joukolla.

Asko Järvinen, HUS: Ainakin tällä hetkellä maan sisällä on kovin erilaisia tilanteita. On alueita, joissa riskitaso on selvästi pienempi. Joudumme pohtimaan joulun viettoa vielä moneen kertaan.

Kirsi Varhila, STM: Jos joulupukki tänä vuonna vilkuttaisi ikkunasta ja jättäisi paketit porstuaan.

Ovatko koronarajoitukset vähentäneet muita tartuntatauteja?

Asko Järvinen, HUS: Kyllä. Maskit, käsihygienia ja etäisyyden pito ovat huomattavasti vähentäneet hengitystieinfektioiden leviämistä.

Maskit

Kuinka tärkeää on käyttää maskia lyhyellä kauppareissulla?

Asko Järvinen, HUS: Ei tartuntariski lyhyellä piipahduksella suuri ole, kun taas pidemmissä lähikontakteissa tartuntariski on isompi. Maskin käyttö on viesti siitä, että välitetään ja pidetään kaikista huolta. Annetaan riskiryhmäläisille tai muuten varovaisemmille mahdollisuus uskaltautua kauppoihin.

Miksi maski ei ole tehonnut esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa?

Asko Järvinen, HUS: Maski on usein poissa päältä ystävien, lähipiirin ja tuttujen kanssa tilanteissa, joissa tartunnoista kuitenkin tulee suurin osa.

Onko yrityksellä, museolla tai teatterilla oikeus velvoittaa maskin käyttöä?

Kirsi Varhila, STM: Esimerkiksi Finnairin lennoilla kyse on sopimuksesta asiakkaan ja yhtiön välillä. Kategorinen vaatimuksen ei pitäisi olla esimerkiksi, jos henkilön terveydentila estää maskin käytön.

Miksi Mika Salmisen silmälasit eivät huurru maskin kanssa?

Mika Salminen, THL: Ei minulla ole mitään salaisuutta. Jos maskin laittaa tarpeeksi tiiviisti nenän ympärille, ja lasit siihen päälle, se vähän auttaa. Sitten minulla on näissä laseissa huurtumista estävä pinnoite. On olemassa myös silmälasin puhdistusaineita, jotka vähentävät huurtumista. Ei se täydellistä ole. Kun menen ulkoa sisälle kauppaan, kyllä siinä muutama minuutti menee, ennen kuin näen yhtään mitään.

Tulevaisuus

Tuleeko koronasta kausi-influenssan tapainen jokavuotinen riesa?

Mika Salminen, THL: Se on melko todennäköistä, että siitä jollakin tavalla tulee jatkuva riesa. Jos ajatellaan yksi tai muutama vuosi eteenpäin, mitä todennäköisimmin sen vaikutus tulee olemaan pienempi. Ensimmäisen pandemian kaltaista tilannetta se todennäköisesti ei enää aiheuta. Varsinkin, jos on toimiva rokote.

Milloin korona on ohitse?

Mika Salminen, THL: Varmasti tulee sellainen päivä, jolloin olemme normaalissa arjessa. Olen siitä aivan vakuuttunut. Milloin? Optimistit sanovat, että ensi kesänä, mutta voi se pidempäänkin viedä. Mutta ei tässä ikuisesti jouduta kärvistelemään.

Asko Järvinen, HUS: Optimistina uskon, että ensi kesänä tulee ainakin taas kesähuili, jos ei muuta.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Voiko Keski-Euroopan jyrkkä koronatartuntojen nousu tulla myös Suomeen? Kysyimme asiantuntijoilta 7 kysymystä koronan leviämisestä