1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opaskoirat

Opaskoiraksi koulutettavia koiria totutetaan kaikkeen outoon ja yllättävään pienestä pitäen – hoitoperheellä on pennun kasvamisessa tärkeä osansa

Tie työkoiraksi on pitkä, eivätkä kaikkien kokelaiden ominaisuudet riitä virkatehtäviin. Pennuille tarvittaisiin lisää hoitoperheitä.

opaskoirat
Labradorinnoutaja Sulka on 9kk ikäinen, jos se todetaan sopivaksi, siitä koulutetaan opaskoira.
Labradorinnoutaja Sulka on vasta 9 kuukauden ikäinen ja asuu Emilia Pantolinin luona, kunnes todetaan, onko siitä opaskoirakoulutettavaksi.

Opaskoiralla on oltava hyvä yhteistyökyky ja sen pitää jaksaa työskennellä pitkään. Vaikka opaskoirien jalostustyö on systemaattista, näitä ominaisuuksia ei voi pentulaatikossa vielä todentaa.

Vahvistaa niitä voi, ja mahdollisten tulevien työkoirien totuttaminen kaikkeen outoon ja yllättävään alkaakin heti, kun silmät ovat avautuneet, kertoo Minna Leppälä Opaskoirapalvelu Nouhausta Ilmajoelta.

– Siitä lähtien, kun pennut lähtevät liikkeelle, niille järjestetään erilaisia alustoja ja erilaisia paikkoja, niitä käsitellään tosi paljon ja yritetään saada 9 viikon ikään mennessä jo taluttaminenkin tutuksi. Eli määrätietoisesti työstetään niitä eteenpäin, Leppälä sanoo.

Yhdeksän viikon iässä opaskoirakokelaat lähtevät hoitokoteihin seuraavaksi 1-1,5 vuodeksi.

Opaskoiratoiminnalla on pitkät perinteet

Suomessa on pitkät perinteet opaskoirien koulutuksessa.

Suomen Punaisen Ristin rahoittamana ja Ruotsin antaman asiantuntija-avun turvin ensimmäiset opaskoirat luovutettiin käyttöön talvisodassa näkönsä menettäneille sotasokeille syksyllä 1940.

Labradorinnoutaja Sulka opiskelee opaskoiraksi Seinäjoella. Kasvatuksesta vastaa Opaskoirapalvelu Nouhau Ilmajoelta
Emilia Pantolin ja labradorinnoutaja Sulka totuttelevat hälinään ostoskeskuksessa. Harjoituksissa opastavat Minna Leppälä ja Susanne Kuusimäki Opaskoirapalvelu Nouhausta. Birgitta Vuorela / Yle

Suomessa opaskoirien koulutuksesta vastasi pitkään yksinään Näkövammaisten liiton alainen opaskoirakoulu (siirryt toiseen palveluun).

2000-luvulla mukaan on tullut pari yksityistä palveluntarjoajaa.

Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoen Munakassa esimerkiksi toimii opaskoirapalvelu Nouhau, jonka Minna Leppälä perusti, kun perheen paluumuutto synnyinseuduille tuli ajankohtaiseksi.

Takana oli kymmenen vuotta mielekästä työtä Näkövammaisten liitossa opaskoirien parissa.

– Koska työ oli niin kivaa, halusin ehdottomasti jatkaa. Oikeastaan ainut vaihtoehto oli perustaa Suomeen ensimmäinen yksityinen opaskoirakoulu ja sillä tiellä ollaan. Pikku hiljaa käynnisteltiin ja nyt on 20 koiraa töissä.

Enimmäkseen hoitokoira on ihan tavallinen pentu

Hoitokodin tarjoaminen voi olla helppo askel koiranomistajaksi.

Emilia Pantolinin lapsuudenkodissa on aina ollut koiria ja oman koiran hankinta on ollut haaveissa. Nyt arjessa on mukana yhdeksän kuukauden ikäinen labradorinnoutaja Sulka.

– Avopuolison kanssa on ollut puhetta oman koiran hankinnasta, mutta kun molemmat opiskelevat, on pohdittu koska ja kuinka. Minnan kanssa kun juttelin, niin pitkän harkinnan jälkeen päädyttiin kokeilemaan tätä. On ollut kyllä tähän mennessä hyvä kokeilu.

Hoitokodeissa keskitytään arkisin asioihin, eikä puhuta varsinaisesta koulutuksesta.

Mihin, miten ja missä järjestyksessä pentua sitten kannattaa totuttaa? Näissä asioissa tuki tulee tarpeeseen, ja sitä on riittänyt vakuuttaa Emilia Pantolin.

– Silloin, kun liivit on päällä, se on töissä, silloin ei saa ottaa kontaktia koiraan. Muutoin se on ihan normaali koiranpentu; leikkii paljon, ulkoillaan paljon ja se tykkää mennä vapaana. Ihan niinkuin normaalikoirat, paitsi ihan semmosia pieniä juttuja mitä täytyy huomioida.

Jos Sulka todetaan sopivaksi, siitä kasvaa isona opaskoira.
Opaskoiralla pitää olla hyvä keskittymiskyky ja halu tehdä töitä ihmisen kanssa. Birgitta Vuorela / Yle

Vain osa läpäisee seulan työkoiraksi

Se, jatkaako Sulka varsinaiseen opaskoira koulutukseen, selviää reilun vuoden ikäisenä.

– Vuoden vanhana me tehdään terveystarkastukset ja analysoidaan koiran luonne. Siinä vaiheessa katsotaan, että mikä pennuista olisi koulutuskelpoinen. Pennut jaetaan sitten koulutettaviin koiriin ja siitoskoiriin, ja osa tietysti hylkääntyy, kertoo Minna Leppälä.

Noin puolet Opaskoirapalvelu Nouhaun kasvateista läpäisee tiukat testit. Syitä uran tyssäämiseen opaskoirana on monia, summaa Minna Leppälä.

– Jotkut ottavat häiriötä liikaa esimerkiksi toisista koirista, pelkäävät liukkaita paikkoja tai sitten niillä on keskittymisen kanssa haasteita.

Jos ura ei urkene opaskoirana, pennusta voi tulla hoitoperheen pysyvä jäsen.

Jos tämä ei ole mahdollista Opaskoirapalvelu Nouhaulla on lista ihmistä jotka haluavat mielummin vähän vanhemman yksilön, kuin luovutusikäisen pennun.

Opaskoiraksi kasvavan Sulka-labradorinnoutajan koulutukseen kuuluu muun muassa julkisissa tiloissa liikkumista. Tässä ollaan Torikeskuksessa Seinäjoella.
Emilian Pantolin ja Sulka totuttelevat portaisiin Susanne Kuusimäen opastuksella. Opaskoirien totuttaminen erilaisiin pintoihin alkaa jo pentulaatikossa. Birgitta Vuorela / Yle

Hoitoperheitä tarvitaan lisää

Etelä-Suomessa opaskoiratoiminnalla on perinteitä, ja siksi hyviä hoitokoteja löytyy suhteellisen helposti. Muualla Suomessa asia on oudompi.

– Tässä Etelä-Pohjanmaan alueella se ei ole niin tuttua ja me toivottaisiin, että saataisiin nimenomaan tänne niitä perheitä. Silloin meidän on helpompi heitä neuvoa, Leppälä sanoo.

Hoitokoti saa paljon tukea koiran kanssa arjessa, myös ruoka- ja eläinlääkärikulut maksetaan. Silti hoitokodiksi ryhtymisessä mietityttää muun muassa se, miten vaikeaa on luopua koirasta kun hoitojakso on suoritettu.

Toisessa vaakakupissa painaa työn merkityksellisyys, sanoo Emilia Pantolin.

– Kyllähän se oli yksi pääasia mikä meitäkin mietitytti, mutta kuitenkin sitten se ilo minkä itse saa siitä, että pystyy avustamaan tätä pentua niin, että siitä tulee opaskoira. Se parantaa jonkun elämänlaatua ja siitä tulee jollekin tosi tärkeä apuväline ja perheenjäsen – kyllä se kuitenkin on sen kaiken arvoista.

Lue myös:

Sokea Heidi Koivunen rakastaa luonnossa liikkumista – raskas byrokratia kuitenkin väsyttää enemmän kuin kivikkoiset polut

Arkea avustavan koiran voivat jatkossa saada muutkin kuin näkövammaiset – Elsi Martikaisen Onni tyhjentää pyykkikoneen ja auttaa kaupassa

Lue seuraavaksi