1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terrorismi

Supo: Itävalta ei aiemmin ollut terroristien strateginen kohde – Haavisto: Ranskan ja Itävallan terroritekojen ketju voi ruokkia uusia iskuja

Terrorismitutkija Juha Saarisen mukaan tekijät voivat radikalisoitua lyhyiden vankilatuomioiden aikana entisestään.

terrorismi
Rikospaikkatutkijoita Wienissä.
Rikospaikkatutkijat kiersivät Wienin keskustassa tiistain vastaisena yönä.Christian Bruna / EPA

Terrorisminuhka ei suojelupoliisin mukaan ole Suomessa kasvanut, vaikka radikaali-islamistien hyökkäykset ovat lisääntyneet Keski-Euroopassa. Juuri viime viikolla suojelupoliisi arvioi (siirryt toiseen palveluun), että uhka säilyy neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli on kohonnut.

Ranskassa on koettu useita terrori-iskuja viime viikkoina. Eilen Itävallassa kuoli useita ihmisiä, ja ilmeisesti osa iskun tekijöistä on yhä vapaalla jalalla.

Helsingin poliisi nosti valmiustasoaan tiistaina.

Itävallan terrorismin uhka oli Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltusen mukaan samankaltainen kuin Suomessa ennen maanantai-illan iskua.

– Suomella ja Itävallalla on samantyyppisiä elementtejä, esimerkiksi se, että kumpikaan ei ole ollut terroristijärjestöjen ja niiden propagandan ykkös- tai strateginen kohde, Hiltunen sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että vaikka maiden kohdeprofiilit ovat samankaltaiset, sijainnista johtuen niiden toimintaympäristöt ovat erilaiset. Itävalta sijaitsee keskellä Eurooppaa ja sillä on seitsemän rajanaapuria.

Muistotilaisuus
Itävallan poliittinen johto vieraili yhdellä murhapaikoista tiistaina. Keskellä seisovat presidentti Alexander Van der Bellen ja liittokansleri Sebastian Kurz.AOP

Hiltusen mukaan poikkeuksellista Itävallan iskussa oli rynnäkkökiväärin käyttö.

– Aiemmin on nähty yksinkertaisia ja suoraviivaisia teräaseita tai ajoneuvoja. Rynnäkkökiväärin hankkiminen on kuitenkin oma prosessinsa, ja sen käyttäminen vaatii jonkin verran harjaantumista, Hiltunen sanoo.

– Meillä on todettu, että Suomessa on henkilöitä, joilla on kykyä ja halua terroristiseen toimintaan. Toki pyrimme siihen, että toimintaan pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa niin, että se ei etene iskuvaiheeseen, Hiltunen sanoo.

Hänen mukaansa Supo pitää automaattiasein tehdyn iskun sijaan yhä todennäköisimpänä "yksilön tai pienryhmän hyvin suoraviivaista, hyvin yksinkertaista iskua".

Itävallan iskun tekijä oli aiemmin vangittu terroriyhteyksien vuoksi.

Maan sisäministeri sanoi iltapäivällä, että ampuja huiputti radikalisoitumisen vastaista tutkintaohjelmaa. Hän oli esittänyt integroituvansa yhteiskuntaan, vaikka todellisuudessa puuhasteli aivan muuta.

Terrorismitutkija Juha Saarisen mukaan tällaiset henkilöt ovat Euroopassa uhka.

– Radikalisoituneet henkilöt ovat konkreettinen turvallisuusuhka. Hekin saavat lyhyitä tuomioita, jonka aikana he voivat radikalisoitua entisestään ja pyrkivät vapauduttuaan suorittamaan terrori-iskuja, Saarinen kertoi illalla A-studiossa.

Ulkoministeri Haavisto: Tapahtumat saattavat ruokkia toisiaan

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) näkee Ranskan ja Itävallan tapahtumat osaksi samaa ketjua.

– Nyt kun Ranska ja Itävalta seuraavat toisiaan ja on tällainen tapahtumien ketju, tapahtumat saattavat ruokkia toisiaan, Haavisto sanoo.

Julkisuus voi Haavisto mielestä yllyttää uusia tekijöitä. Nyt olisi selvitettävä, mikä on tekojen motiivi, mistä tekijät tulevat, ja mikä heidät saa tekemään iskuja.

– Minkälaiseen maaperään kiihotus lankeaa, siinä on kysymys siitä miten väestö- ja uskontoryhmät ovat integroituneet yhteiskuntaan.

Haavisto muistuttaa, että Wienin isku tapahtui lähellä synagogaa. Islamistien lisäksi juutalaiset ovat olleet äärioikeiston kohteena. Siksi juutalaisten turvallisuuteen kannattaisi Haaviston mielestä kiinnittää huomiota.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi iskua mennessään iltapäivällä hallituksen hallituksen neuvotteluihin Säätytalolle.

– Tämä on isku koko Eurooppaa vastaan. Aina kun yhteen EU-maahan hyökätään, se on isku meitä kaikkia vastaan. Me seisomme solidaarisina Itävallan rinnalla, ja olen lähettänyt surunvalittelut liittokansleri Sebastian Kurzille, Marin sanoi.

Paronen: Itävalta ei ole tunnettu jihadisteista

Terrorismin tutkija Antti Paronen pitää hieman yllättävänä jihadistista iskua juuri Itävaltaan. Itävalta ei ole tullut tunnetuksi jihadistisen liikehdinnän merkkimaana toisin kuin vaikka Ranska tai Belgia.

– Yllättävää tai ainakin huomiota herättävää on se, että näin sotilaallista ammattitaitoa vaativa isku toteutetaan juuri Itävallassa. Jos se olisi tapahtunut Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, en olisi juurikaan yllättynyt, Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Paronen sanoo.

Toisaalta mikään eurooppalainen valtio ei voi enää ajatella olevansa täysin turvassa terrorismilta, huomauttaa sisäministeriön poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen.

– Kun tilaisuus koittaa ja teon välineet ovat siinä käsillä, niin silloin tulee otollinen hetki toteuttaa teko.

Tällaiseen hajautettuun toimintamalliin pyrkii esimerkiksi Isis-terroristijärjestö. Sen toimintamallissa keskusjohto kehottaa kannattajiaan tekemään iskuja siellä, missä tilaisuus syntyy.

– Kaikki maat kohtaavat terrorismin jossain muodossa, joko terroritekoina tai terroristiyhteyksinä – kouluttaudutaan, rahoitetaan,värvätään tai muulla tavalla tuetaan terroristista toimintaa, Ryhänen kuvaa.

Terrorismi ei katso maiden rajoja

Viime vuosina Euroopassa tehdyt jihadistiset iskut ovat haastaneet viranomaisia yhteistyöhön.

– Erityisesti vuosien 2015–2017 iskujen käynnistämä kehitys on pakottanut eurooppalaiset tiedustelupalvelut ja miksei sotilastiedustelutkin jakamaan toistensa kanssa tietoa huomattavasti aiempaa enemmän jihadistiseen liikehdintään liittyen. Tämä on ollut merkittävä kulttuurinmuutos näissä länsimaisissa organisaatioissa, Paronen sanoo.

Supon Pekka Hiltusen mukaan yhteistyö toimii erinomaisesti. Yhteistyö on tiivistynyt muun muassa siksi, että on tajuttu, että terrorismin uhkaa ei voi enää rajata vain yhteen maahan.

– Vaikka henkilö lähtee yhdestä maasta konfliktialueelle, hänen muodostamansa uhka ei enää rajoitu vain tuohon samaan maahan. Viranomaiset ymmärtävät tämän, Hiltunen sanoo.

Supon uhka-arviot terrorismista perustuvat kolmelle tekijälle. Yksi tekijä on juuri kansainvälinen terrorismitilanne. Supo analysoi, onko maailmalla tapahtunut jotain sellaista, joka saattaisi heijastua Suomeen.

– Toinen tekijä on terrorististen toimijoiden viholliskuvat; keitä vastaan iskuja tehdään, ketkä he näkevät vihollisina?

– Kolmas tärkeä tekijä on meidän oma tiedonhankintamme eli saadaanko me mitään sellaisia viitteitä, että Suomessa tilanne olisi muuttunut vakavampaan suuntaan? Tällä hetkellä ei ole sellaisia viitteitä, että uhka-arviota pitäisi muuttaa, Hiltunen kertoo.

Myöskään Ruotsi ei ole muuttanut uhka-arviotaan. Apulaisjohtaja Charlotte von Essen Ruotsin turvallisuuspoliisista sanoo, että tilannetta seurataan nyt erittäin tarkasti koko ajan.

Ruotsin uhka-arvio on viisiportaisella asteikolla tasolla kolme.

– Se tarkoittaa kohonnutta uhkaa. Olemme pysyneet tällä tasolla jo varsin pitkään, mutta tämä taso tarkoittaa, että terrori-isku on mahdollinen, kertoo von Essen Ylelle.

Aiemmin jihadistit eivät hyökänneet kirkkoihin

Maanpuolustuskorkeakoulun Antti Parosen mukaan jihadistinen liikehdintä on jo juurtunut joihinkin Euroopan maihin. Lisäksi yksittäisten henkilöiden toteuttamia iskuja on länsimaisessa vapaassa demokratiassa mahdotonta estää sataprosenttisesti.

– Nyt vain täytyy pelata niillä korteilla, jotka meillä on. Vallitseva tilanne on vaikea, turvallisuushaasteet akuutteja, ja tilanteen kanssa on kyettävä elämään. Turvallisuusviranomaisten resurssien turvaaminen on mielestäni keskeistä, Paronen miettii.

Parosen mukaan Isis on tuonut jihadistiseen liikkeeseen uudenlaisen elementin.

– Jihadistisessa liikehdinnässä korostettiin 2000-alussa, että uskonnolliset palvontamenojen paikat pitäisi jättää rauhaan. Isis sen sijaan on tuonut voimakkaasti mukanaan uskontojen välisen sodan. Nyt teemana on ikään kuin ristiretkeläisiä vastaan hyökkääminen, Paronen pohtii.

Ranska kokee olevansa sodassa

Paronen ei usko, että Ranska perääntyy sananvapautta korostavasta politiikastaan.

– Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ottanut valtionsa päämiehenä sellaisen ulkopoliittisen kannan, että nämä ovat ranskalaisia arvoja ja näistä ei peräännytä, Paronen sanoo.

Hän muistuttaa, että Macronin toiminta on käytännössä presidentti François Hollanden perinnön jatkamista. Hollande julisti jo vuonna 2015, että Ranska on sodassa Isisiä vastaan.

Parosen mukaan Ranskan jihadismin vastaisella taistelulla on pitkät juuret. Jo vuonna 2013 se teki Malissa sotilaallisen intervention, jolla esti koko maan joutumista jihadistien valtaan.

Itävallan pääministeri Sebastian Kurz totesi Twitterissä, että maa puolustaa kaikin voimin perusarvojaan, elämäntapaansa ja demokratiaa eikä pelkää terrorismia.

Juttua päivitetty 19.51. Vaihdettu otsikko, lisätty Haaviston kommentit.

Lue myös:

Wienissä herättiin iskun jälkeiseen epätietoisuuteen – suomalaisasukas: "Oli viimeinen ilta ennen koronasulkua, joten monet olivat lähteneet ulos"

Mitä tiedämme Itävallan iskusta? Muita ampujia ei näyttäisi olevan, Isis ilmoittautui iskun tekijäksi, useita henkilöitä pidätetty

Ranskan koululaiset palasivat syyslomalta kireässä tunnelmassa opettajan murhan jälkeen – Kysely: itsesensuuri lisääntyy opetuksessa

Lue seuraavaksi