1. yle.fi
  2. Uutiset

Trump-perheiden kasvatit äänestävät nyt ilmastoasiat edellä – 26-vuotias David Acosta perustelee, miksi

Nuoret republikaanit miettivät nyt paljon ilmastonmuutosta, erityisesti Floridassa.

USA:n presidentinvaalit 2020
26-vuotias äänestäjä David Acosta Miamissa Floridassa.
Republikaani David Acosta kasvoi perheessä, joka äänestää Donald Trumpia. Häntä presidentti Trump arveluttaa tämän ilmastomielipiteiden takia. Floridassa ilmastonmuutoksesta on tullut puolueita yhdistävä tekijä, sillä osavaltio on kovilla, kun myrskyt lisääntyvät.Jenny Matikainen/Yle

MIAMI Muutama viikko sen jälkeen, kun David Acostan perhe muutti Miamiin, nousi myrsky. Kyseessä ei ollut mikä tahansa sääilmiö vaan viidennen luokan hurrikaani Andrew, yksi Yhdysvaltain historian tuhoisimmista hirmumyrskyistä.

Myöhemmin sitä alettiin Miamissa kutsua yksinkertaisesti nimellä “the Big One”.

Se iso.

Andrew rantautui Etelä-Miamiin kello viideltä aamulla 24. elokuuta vuonna 1992. Kun myrsky oli ohi, 61 ihmistä oli saanut surmansa ja 160 000 miamilaista jäänyt kodittomiksi.

Acosta itse syntyi vasta pari vuotta myöhemmin vuonna 1994.

Andrew’lla on kuitenkin paljon tekemistä sen kanssa, mitä Acostan elämässä myöhemmin tapahtui. Hän oppi vanhempiensa myrskymuistoista, mikä merkitys ympäristöllä ja luonnolla on ihmisten elämään.

Myöhemmin hän sai kokea sen myös itse. Kun Acosta oli viidennellä luokalla, Floridan osavaltiota runtelivat samana vuonna sekä New Orleansin tuhonnut hurrikaani Katrina että hurrikaani Wilma.

Tuon vuoden hurrikaanikaudesta kertoo paljon se, että Atlantin hurrikaanit saavat nimensä aakkosjärjestyksessä. Vuoden ensimmäinen myrsky siis nimetään A-kirjaimella alkavalla nimellä. Vuonna 2005 päästiin ensimmäisen kerran W-kirjaimeen asti.

Acosta muistaa, kuinka päivien ajan satoi kaatamalla. Ikkunat oli peitetty levyillä ja kotiin oli varattu ruokaa ja vettä. Myrskyn jäljiltä sähköt olivat poikki viikkoja.

– En unohda koskaan ääntä, joka myrskyn silmässä kuuluu, Acosta sanoo.

Nyt lähes tasan 15 vuotta myöhemmin Miami Beachilla paistava aurinko nostaa hikipisaroita ohimoille puiston varjossakin. Taaempana puiden ja kukkulan takana aukeaa South Beach, kaupungin valkohiekkainen ylpeys ja turistien suosikkikohde.

Korkealla rannan yllä lentää pienkone, joka vetää perässään jättimäistä banneria. ”Äänestä ajoissa”, se kehottaa.

Mistään muusta ei arvaisi, että on vain muutama päivä aikaa vaaleihin, joissa ratkaistaan, saako Donald Trump jatkaa Yhdysvaltain presidenttinä.

Acosta on jo antanut äänensä, mutta ei halua vielä paljastaa kenelle.

Ensin pitää puhua syistä.

Rantaa Miamissa Floridassa.
Vain 11 prosenttia presidentti Donald Trumpin tukijoista pitää ilmastoasioita tärkeänä äänestyspäätöstä tehdessä. Presidentti itsekin on vähätellyt ilmastonmuutoksen merkitystä.Jenny Matikainen/Yle

Myrskyjen ja tulvien Miamissa syntynyt Acosta kasvoi ymmärtämään, millaista on asua sään armoilla. Koulussa hän oppi, että sääilmiöt ovat voimistumassa ihmisten toiminnan seurauksena. Heräsi halu taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Kuubasta Yhdysvaltoihin muuttaneilta vanhemmiltaan Acosta puolestaan oppi kannattamaan republikaanipuoluetta. Se on maan kahdesta pääpuolueesta konservatiivisempi ja ajaa ennen kaikkea vapaata markkinataloutta ja matalia veroja.

Suurin osa amerikankuubalaisista tukee republikaaneja (siirryt toiseen palveluun), usein siitä syystä, että demokraattien politiikka muistuttaa heitä sosialismista vanhassa kotimaassa.

Myös Acostan koti on vahvasti republikaaninen.

– Isälläni on ollut minuun suuri vaikutus. Kasvoin katsellen televisiosta kaikkea hyvää vanhaa republikaanikamaa, kuten videoita entisen presidentin Ronald Reaganin ajoilta, Acosta nauraa.

Lopputuloksena puiston penkillä istuu nyt 26-vuotias ilmastonmuutoksesta huolestunut republikaani.

Yhtälö ei ole helppo – ja erityisen vaikea se on vuonna 2020. Maan presidenttinä ja puolueen presidenttiehdokkaana on ihminen, joka on sanonut pitävänsä ilmastonmuutosta huijauksena.

– Pian alkaa kyllä viiletä, Trump lohdutti syyskuussa viranomaisia vieraillessaan Kalifornian metsäpaloalueella (siirryt toiseen palveluun).

– En usko, että tiede tietää, hän totesi vastauksena jatkokysymykseen.

Trump on tullut kautensa aikana tunnetuksi ilmastonmuutosta ja tiedettä vähättelevistä kommenteistaan. Välillä presidentti on väittänyt ilmastopuheitaan vitsiksi, kunnes on taas esittänyt epäilevänsä, ettei ihmisten toimilla ole vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.

Mother Jones -julkaisun listaus Trumpin ilmastokommenteista (siirryt toiseen palveluun) kuvaa hyvin, miten vaikea presidentin perässä on pysyä.

Monille presidentin tukijoille ilmastovähättely toimii. Pew-tutkimuskeskuksen lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia Trumpin tukijoista sanoo ilmastonmuutoksen olevan tärkeä äänestyspäätökseen vaikuttava asia.

Vastaehdokkaan demokraattipuolueen Joe Bidenin tukijoista tätä mieltä on 68 prosenttia.

Ero kuitenkin kapenee, kun tarkastellaan Acostan sukupolvea. Jo lähes joka viides alle 40-vuotiaista Trumpin tukijoista pitää ilmastonmuutosta merkittävänä tekijänä äänestyspäätöksessään.

– Nuoremmat republikaanit ottavat asian tosissaan, eivätkä kiellä faktoja, Acosta sanoo.

Samaa kertovat tutkimukset (siirryt toiseen palveluun). Puolet millenniaaleista ja Z-sukupolveen kuuluvista republikaanien kannattajista ajattelee, että maan johto ei tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen seurausten torjumiseksi. Yli 55-vuotiaista tätä mieltä on vain joka neljäs.

Koska sukupolvien välillä on kuilu, nuoret republikaanit ovat ryhtyneet toimeen. Acosta kuuluu konservatiivisten nuorten American Conservation Coalition -ilmastoliikkeeseen, joka pyrkii vaikuttamaan republikaanipuolueen ilmastopolitiikkaan.

Acosta myöntää, että tällä hetkellä puolue ei tee asian eteen tarpeeksi. Poikkeuksiakin on.

– Floridassa molemmat puolueet lähestyvät asiaa eri lailla kuin muualla, koska täällä faktoja ei voi kieltää, Acosta sanoo.

Hän kehuu muun muassa Miamin pormestaria, jonka johdolla kaupunkiin on julistettu ilmastohätätila.

3D-näkymä Miamista.
Osa Miamin hulppeista omakotitaloista on rakennettu kanaalien keskelle.Harri Vähäkangas / Yle

Hätätila on osin Miamin nuorten ansiota. Se julistettiin vuosi sitten, sen jälkeen kun nuoret aktivistit olivat kuukausien ajan vaatineet kaupungilta toimia.

Washington Post -lehden (siirryt toiseen palveluun) teettämän kyselyn mukaan 57 prosenttia amerikkalaisista teini-ikäisistä on peloissaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Joka neljäs on aktivoitunut joko osallistumalla mielenosoitukseen, koululakkoon tai ottamalla yhteyttä päättäjiin.

Nuori 18-vuotias äänestäjä Leandro de Armas Miamissa.
Miamilainen 18-vuotias Leandro de Armas ei halua sitoutua kumpaakaan Yhdysvaltain pääpuolueeseen. Hänelle äänestyspäätöksessä tärkeimpiä ovat ilmastoasiat.Jenny Matikainen/Yle

Tunnin ajomatkan päässä, Etelä-Miamissa asuva Leandro de Armas kuuluu tähän ryhmään. 18-vuotias de Armas on ollut järjestämässä koululakkoja, osallistunut aktiivisesti järjestötyöhön ja nyt myös äänestänyt ilmaston puolesta.

Ääni meni demokraattiehdokas Joe Bidenille.

– Pidän itseäni täysin ilmastoäänestäjänä. Olen kallellaan demokraatteihin, mutta en halua sitoutua kumpaankaan puolueeseen, de Armas sanoo väistellessään puistossa iltapäivän sadekuuron jättämiä lätäköitä.

Muutaman kymmenen kilometrin päähän täältä Andrew-myrsky aikoinaan iski. Nyt hurrikaanikausi on lopuillaan, mutta Karibianmerellä kehittyy parhaillaan yksi sääilmiö, jota säätieteilijät seuraavat tarkasti. Kesäkuusta marraskuun loppuun on oltava varuillaan.

De Armas sanoo olleensa onnekas, sillä hän ei ole vielä kokenut yhtään hirmumyrskyä. Hurrikaanin kohtaaminen on kuitenkin koko ajan todennäköisempää, jos hän jää kotikaupunkiinsa asumaan.

Tutkijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että ilmastonmuutos voimistaa trooppisia hirmumyrskyjä (siirryt toiseen palveluun). Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen kasvattaa myrskyn todennäköisyyttä kehittyä voimakkaammaksi hurrikaaniksi.

Se tarkoittaa kartalla mereen kurottavalle Floridalle yhä vaikeampia aikoja.

26-vuotias äänestäjä David Acosta Miamissa Floridassa.
Viimeksi vain pari viikkoa sitten vesi tulvi Miamin kaduille.Jenny Matikainen/Yle

Myrskyt eivät ole Floridan ainoa ongelma. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämä merenpinnan nousu on nielaisemassa rannalle rakennetut kaupungit. Tällä mittarilla Miami on Yhdysvaltain haavoittuvaisimpia suurkaupunkeja.

Yhdysvaltain ilmasto- ja valtamerentutkimuslaitoksen mallinnusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) Miamin kadut saattavat 50 vuoden päästä tulvia päivittäin. Jo nyt vuorovesi nousee ajoittain kaduille, viimeksi näin kävi vain pari viikkoa sitten.

Ensimmäisinä kärsivät he, joilla on vaikeinta jo nyt.

Rakennuttajat ovat iskeneet silmänsä Miamin pienituloiseen maahanmuuttajien asuttamaan kaupunginosaan Pikku-Haitiin. Maa sen alla on lähes metrin korkeammalla kuin sitä ympäröivä kaupunki.

Asukkaita yritetään ostaa pois turvallisemmalta maaperältä, de Armas sanoo. Rahan avulla varakkaimmat pääsevät ilmastonmuutosta pakoon.

De Armasille ilmastonmuutos on vahvasti juuri sosiaalinen kysymys, joka kietoutuu hyvinvointiin ja rotuun. Siihen kenellä on mahdollisuus pärjätä tulevaisuudessa.

Siksi hän olisi äänestänyt kumman tahansa puolueen ehdokasta, jolla olisi parempi suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseen. Nyt päätös oli helppo.

– Nämä vaalit ovat käsittämättömän tärkeät. Ympäristön kannalta kaikki on pelissä.

Demokraattipuolueen ehdokas Joe Biden on luvannut ilmastotyöhön kaksi biljoonaa dollaria (siirryt toiseen palveluun) ja sanonut siirtävänsä Yhdysvallat pois öljyyn nojaavasta energiapolitiikasta.

Puheet ovat suuria ja onnistuminen ei riipu yksin tulevan presidentin tahdosta. Jos demokraatit eivät voita vaaleissa myös lakeja säätäviä senaattia ja kongressia, Bidenin on vaikea saada aikaan suurta muutosta.

Näissä vaaleissa ero vastaehdokkaaseen on kuitenkin niin räikeä, ettei yksityiskohdilla ole de Armasille väliä.

– Toinen ehdokas liputtaa fossiilisten polttoaineiden puolesta eikä ota huomioon uudistuvan energian markkinoita. Toinen ehdokas taas sanoo puuttuvansa ilmastonmuutokseen. Asia on näin yksinkertainen.

Rantaa Miamissa Floridassa.
Rikkaimmat miamilaiset voivat paeta ilmastonmuutosta ostamalla arvokasta tonttimaata kaupungin korkeimmilta paikoilta.Jenny Matikainen/Yle

Vanhemmille sukupolville ilmastonmuutoksessa on usein kyse paljosta muustakin kuin ilmastosta.

Ilmastonmuutos kytketään puoluepolitiikkaan, jolloin sitä ei lähestytä järjellä vaan sydämellä. Myös de Armas on kuubalaistaustaisesta perheestä, jossa äänestetään republikaaneja.

– Iso osa perheestäni kannattaa Trumpia. He ottavat hänen kantansa myös ympäristökysymyksissä.

Juuri tämä on ongelman ydin sekä de Armasin että David Acostan mielestä. Yhdysvaltain kahtiajako on johtanut siihen, että jokainen asia on politisoitu.

De Armas selittää, että kyse ei edes ole siitä, että hänen perheensä kannattaisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. He eivät tosin myöskään aktiivisesti kannata uusiutuvaa energiaa.

Perheenjäsenet ajattelevat että puolue tietää, ja ottavat mallia sen johdosta eli presidentti Trumpilta.

– He eivät itse ota selvää asiasta, vaan kopioivat kantansa puolueelta, jolle he ovat uskollisia, de Armas sanoo.

Kaiken keskiössä on pelko, sanoo Acosta.

Acostan teoria on, että moni republikaani pelkää, että ilmastonmuutokselle omistautuminen voi muuttaa heitä perustavanlaatuisesti. Kun demokraattipolitikot tekevät asiasta omansa, moni republikaani kokee, ettei voi seistä asian takana.

Republikaanipuolue vastustaa perinteisesti valtion suurta roolia ja korostaa yksilön vapauksia. Ilmastonmuutoksesta on tullut punainen vaate, koska sen yhteydessä puhutaan usein sääntelystä.

Ratkaisut voivat kuitenkin olla myös republikaaneille mieleisiä, Acosta muistuttaa. Siinä missä Trump puhuu usein, töistä joita ilmastonmuutoksen hidastaminen veisi, Biden puhuu työpaikoista, joita se loisi.

Acosta haluaisi, että Yhdysvaltain innovaatioita tahkoava Piilaakso ottaisi ilmastonmuutoksen tosissaan ja keskittäisi voimansa ratkaisujen etsimiseen.

– Kaikki keskittyvät vain siihen, miten Netflix toimisi paremmin tai miten saisit ruokaa nopeammin kotiisi. Innovaattoreiden pitäisi tehdä enemmän auttaakseen meitä siirtymään vihreämpään tulevaisuuteen.

Tällä hetkellä Yhdysvallat tuottaa toiseksi eniten kasvihuonepäästöjä Kiinan jälkeen. Presidentti Donald Trump on vetänyt maan Pariisin ilmastosopimuksesta, luopunut monista päästöjä rajoittavista säädöksistä ja tukenut fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Pystyikö ennakkoon äänestänyt Acosta antamaan tukensa tällaiselle presidentille?

Kysymys naurattaa.

– Sanotaanko, että äänestin parasta ehdokasta.

"Kaikki keskittyvät vain siihen, miten Netflix toimisi paremmin tai miten saisit ruokaa nopeammin kotiisi. Innovaattoreiden pitäisi tehdä enemmän auttaakseen meitä siirtymään vihreämpään tulevaisuuteen."

David Acosta

Hetken kierreltyään Acosta myöntää, että ääni meni demokraattien Joe Bidenille.

Jos ehdokas olisi ollut joku muu kuin Trump, valinta olisi ollut toinen, hän sanoo. Kyse oli ilmastosta mutta ei yksin siitä.

– Yhdysvaltain pitää palata normaaliin politiikkaan ja tukea instituutioita ja normeja. Tarvitsemme politiikkaa, joka ei ole niin pikkumaista.

Niin trumpmaista, hän lisää.

Acosta sanoo luottavansa, että Bidenin hallinto saisi aikaan rohkean ilmastosuunnitelman.

Rantaa Miamissa Floridassa.
Joe Biden on luvannut tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta jos hän voittaa vaalit, muuttuuko mikään isosti?Jenny Matikainen/Yle

Vaalien alla myös Trump on saattanut haistaa nuorten äänestäjien ilmastohädän. Floridassa ahkeraan kampanjoinut Trump kehui viime viikon vaalitilaisuudessa itseään suureksi ympäristön ystäväksi.

– Kuka olisi arvannut? Mutta olen minä, presidentti sanoi.

Teot puhuvat kuitenkin muusta. The Washington Post -lehden selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan presidentti on kautensa aikana perunut 125 säädöstä tai lakia, joiden tarkoitus on ollut suojella ympäristöä tai luontoa.

Presidentti on yrittänyt parantaa tilastoja ja hyväksyi elokuussa uuden lain, jonka nojalla on tarkoitus suojella ja kunnostaa maan luonnonpuistoja.

Acosta ei ole vakuuttunut.

Hän nostaa esiin myös Trumpin puidenistuttamispuheet. Ensimmäisessä presidenttiväittelyssä Trump sanoi, että Yhdysvallat aikoo istuttaa miljardi puuta viitaten YK:n ympäristöhankkeeseen.

– Onko tämä se, mitä meidän pitäisi olla tekemässä? Meidän pitäisi tehdä paljon muuta kuin istuttaa puita.

Acosta ja de Armas haluavat kuitenkin uskoa, että toivoa on vaikka Trump saisi jatkaa presidenttinä. He uskovat sukupolveensa, joka tietää että jahkailuun ei ole aikaa.

Heitä pelko ei aja erilleen vaan yhteen.

Keskustelu on avoinna 4.11. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi