1. yle.fi
  2. Uutiset

Antifa, syvä valtio ja valkoisen ylivallan maa – vaalivuonna lentäneet politiikan lyömäsanat kertovat ristiriitojen Yhdysvalloista

Yhdysvaltain nykyinen politiikan sanasto heijastelee myös historian kipukohtia.

USA:n vaalit 2020
Raskaasti aseistautunut militian jäsen ja musta mies vastakkain miielenosoituksen aikana.
Äärioikeistolaisten ryhmien ja militioiden mielenilmaus Stone Mountainin kylässä Georgiassa 15. elokuuta toi paikalle myös vastamielensoittajat. John Amis / EPA

Yhdysvaltain poliittiset vastakkainasettelut eivät ole loppuneet vaaleihin. Osaltaan siitä ovat pitäneet huolen presidentti Donald Trump ja hänen republikaaniliittolaisensa, kun he ovat kyseenalaistaneet demokraattien Joe Bidenin vaalivoiton.

Toisaalta koronaviruspandemia, mustiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta puhjenneet suurmielenosoitukset ja Trumpin presidenttiys ovat nostaneet pintaan yhteiskuntarauhaa jo aiemmin kalvaneet syvät ristiriidat.

Tässä jutussa käydään läpi poliittisten suosikkikäsitteiden taustoja Yhdysvalloissa: miten ihmisiä jaotellaan meikäläisiin ja heikäläisiin, miten poliittisia intohimoja lietsotaan.

Esimerkiksi syytökset vasemmistoradikalismin tai valkoisen ylivallan kannattamisesta kertovat, miten kovina poliittisen puheen aallot lyövät. Viattomaltakin kuulostavat sanat kuten keskiluokka ja esikaupungit heijastelevat myös poliittisessa käytössä yhteiskunnan kipupisteitä.

Kokosimme listan lyömäsanoista, joista on tullut jälleen kerran paljon käytettyjä jakautuneessa maassa.

Mustavalkokuvassa Ronald Reagan puhuu yleisölle.
Republikaanien presidenttiehdokas Ronald Reagan puhui yleisölle vaalitilaisuudessa Alabamassa vuonna 1980. Republikaanit vakuuttelivat etelävaltioissa tukevansa osavaltioiden oikeuksia.Everett Collection / AOP

Dog Whistle (Koirapilli)

Dog Whistle -politiikaksi kutsutaan poliitikkojen kiertoilmaisuja, joilla vedotaan rasistisiin tuntoihin jäämättä kiinni ilmirasismista.

Koirapillistä lähtee niin korkea ääni, että ihmiskorvin sitä ei kuule. Koirat sen sijaan kuulevat vihellyksen.

Kun republikaanit 1960-luvulta lähtien houkuttelivat etelän osavaltioiden valkoisia äänestäjiä, he turvautuivat usein ilmaisuihin, jotka eivät olleet suoranaisesti rasistisia, mutta jotka vetosivat rasistisiin tuntoihin.

Tyypillinen veto oli kannattaa osavaltioiden oikeuksia. Republikaanien ei tarvinnut avata tietäväisille kuulijoilleen, että tämä tarkoitti eteläisten osavaltioiden oikeutta jatkaa mustia syrjivää lainsäädäntöä ilman liittovaltion sekaantumista.

Valtion sosiaalitukien alasajoa vaatinut presidentti Ronald Reagan tapasi puhua “sossukuningattaresta” (welfare queen), joka nostaa yhteiskunnan tukea ja elelee leveästi. Ilmauksen kärki kohdistui mustiin yksinhuoltajaäiteihin.

Toisaalta Trumpin presidenttiyden aikana on voitu kysyä, onko kiertoilmaisuilla pelaava koirapillipolitiikka jo menneisyyttä.

Trump pohjusti poliittista uraansa kannattamalla Yhdysvaltain ensimmäiseen mustaan presidenttiin Barack Obamaan kohdistunutta birther-salaliittoteoriaa. Sen mukaan Obama ei olisi syntynyt Yhdysvalloissa eikä siten olisi oikeutettu presidentinvirkaan. Trump aloitti ensimmäisen vaalikampanjansa kutsumalla Yhdysvaltoihin pyrkiviä meksikolaisia rikollisiksi ja raiskaajiksi.

Retoriikastaan huolimatta Trump kasvatti tämän vuoden vaaleissa kannatustaan vähemmistöjen parissa: ovensuukyselyiden (siirryt toiseen palveluun) mukaan hän sai mustien äänistä 12 prosenttia, kun vuonna 2016 sama luku oli vain kahdeksan prosenttia. Kannatus latinojen (siirryt toiseen palveluun) keskuudessa oli nyt 32 prosenttia, edellisissä vaaleissa puolestaan 28 prosenttia.

Vähemmistöjä Trump houkutteli erityisesti talouslupauksilla.

Ovensuukyselyihin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, kuten Wired-lehti kertoo (siirryt toiseen palveluun). Tarkempien analyysien valmistumiseen menee vielä aikansa.

Kadun varrella seisoo neljä kaksikerroksista puista omakotitaloa. Yhden pihalla on kyltti, jossa lukee "Scranton loves Joe!" eli "Scranton rakastaa Joeta!"
Joe Bidenin lapsuudenkoti Scrantonissa Pennsylvaniassa. Matt Smith / Shutterstock / Rex Features / AOP

Scranton vastaan Park Avenue

Joe Biden on esiintynyt työtä tekevän pikkukaupungin Scrantonin edustajana vaurasta New Yorkin Park Avenueta edustavaa Trumpia vastaan. Toisaalta rahan ja vallan katu Wall Street tuki Bidenia presidentiksi.

– Näen kampanjan Scrantonin ja Park Avenuen kamppailuna. Trump näkee Park Avenuelta vain Wall Streetin. Siksi hänelle ainoa Yhdysvaltain vaurauden mittari on Dow Jonesin arvo, Joe Biden sanoi Minnesotassa syyskuussa (siirryt toiseen palveluun).

Vanhan hiiliteollisuuskaupungin Scrantonin ja äveriään Park Avenuen rinnastus muistuttaa vanhaa Wall Street–Main Street-vastakkainasettelua: voittoja tekevä rahoitusala vastaan kärsivä reaalitalous.

Toisaalta New Yorkin kuulu pörssikatu Wall Street on tukenut Bidenia enemmän kuin Trumpia. Syyskuun tietojen mukaan rahoitusalan tahot olivat tukeneet Trumpia runsaalla 10 miljoonalla dollarilla, kun taas Bidenin kampanja oli saanut reilut 50 miljoonaa dollaria.

Main Streetin miehenä eli keski- ja työväenluokan esitaistelijana esiintyvällä Bidenilla on kuitenkin pitkä suhde Wall Streetiin. Senaattorina hän edusti Delawaren osavaltiota, joka on tarjonnut suotuisan kotipaikan rahoitusalan yhtiöille.

Biden esimerkiksi tuki vuoden 2005 konkurssilakia, jota luottokorttiyhtiöt ajoivat. Laki vaikeutti pääsyä henkilökohtaiseen konkurssiin, joka on toiminut ylivelkaantuneiden viimeisenä keinona päästä eroon näännyttävästä velkataakasta.

Trump vaati vuoden 2016 vaalikampanjassaan eliitin korruption “suon kuivattamista”, mutta hänen kaudellaan pyöröovi hallinnon (siirryt toiseen palveluun) ja suuryhtiöiden välillä on käynyt entiseen tapaan. Trumpin kabinetti on (siirryt toiseen palveluun) rikkain Yhdysvaltain historiassa (siirryt toiseen palveluun).

Rivi mellakkapoliiseja ja kansalliskaartin jäseniä kulkee iltaisella kadulla raskaassa varustuksessa.
Poliisit ja kansalliskaartin jäsenet hajottivat 4. marraskuuta presidentinvaalien jälkeisiä protesteja Portlandissa Oregonissa.Christian Monterrosa / EPA

Law and Order (Laki ja järjestys)

Politiikka, joka ammentaa rikollisuuden ja sekasorron pelosta. Tämä politiikka kohdistuu usein mustiin ja muihin vähemmistöihin.

– LAKI & JÄRJESTYS!!!!

Näin presidentti Donald Trump tviittasi (siirryt toiseen palveluun)30. elokuuta 2020.

Laki ja järjestys, lex et ordo, on ikivanha fraasi ja sitä ovat käyttäneet erilaiset poliittiset voimat. Vuoden 1968 vaalikampanjassa republikaanien presidenttiehdokas Richard Nixon omi lain ja järjestyksen republikaanien iskulauseeksi.

Nixon kalasteli etelän valkoisia äänestäjiä, jotka olivat vieraantuneet kansalaisoikeuksien puolelle asettuneesta demokraattipuolueesta: heille laki ja järjestys tarkoitti, että mustat pidetään kurissa. Kyse oli siis “koirapillipolitiikasta” eli rasistisesti latautuneesta kiertoilmaisusta.

Sodan huumeita vastaan aloitti Nixon, mutta presidentti Ronald Reagan kiihdytti sitä 1980-luvulla. Yhdysvaltain vankilaväestö paisui, ja kohteena olivat suhteettomasti mustat.

Toisaalta demokraatitkaan eivät halunneet esiintyä pehmeinä suhteessa rikollisuuteen.

Joe Bidenilla on senaattorina pitkä historia ankarampien rangaistusten vaatijana. Hän oli mukana myös vuoden 1994 kiistellyssä rikoslakiuudistuksessa (siirryt toiseen palveluun), joka pidensi vankilatuomioita ja kasvatti edelleen mustan väestön osuutta vankiloissa.

Siitä huolimatta, että rikollisuus kääntyi selvään laskuun 1990-luvulta alkaen, vankilaväestön määrä ei laskenut vastaavasti. Tämän vuoden tietojen mukaan Yhdysvalloissa on vangittuna 2,3 miljoona ihmistä (siirryt toiseen palveluun).

Lue reportaasi: George Floydin kuolinkaupunki on hengenvaarallinen monelle mustalle – Minneapolisin kadut tunteva Queen haluaa estää uudet kuolemat, ja yksi ratkaisu löytyy asumisesta

Univormupukuinen mies lakaisee lattiaa. Lattiassa on Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n sinetti.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen ja presidentti Donald Trumpin suhteet ovat olleet jännitteiset. Trump on syyttänyt syvän valtion (deep state) juonittelevan häntä vastaan, erityisesti Venäjä-tutkinnassa.Dennis Brack / Pool / EPA

Deep State (Syvä valtio)

Salaliittoteoreetikkojen termi, jota myös Yhdysvaltain nykyinen presidentti on suosinut.

Donald Trump on useasti syyttänyt syvän valtion juonivan itseään vastaan, erityisesti vuoden 2016 vaalikampanjansa mahdollisia Venäjä-yhteyksiä selvittäneen tutkinnan aikana. Erityissyyttäjä Robert Mueller ei lopulta löytänyt todisteita, että Trumpin kampanja olisi ollut salaliitossa tai koordinoinut toimiaan Venäjän hallituksen kanssa.

Tämän vuoden elokuussa Trump syytti syvän valtion hidastavan (siirryt toiseen palveluun) tahallaan koronarokotteen kokeita liittovaltion elintarvike- ja lääkevirastossa FDA:ssa.

Alun perin termi syvä valtio (derin devlet) tarkoitti Turkissa demokraattisten kulissien takana maata ohjannutta sotilaiden, poliitikkojen, tuomareiden ja rikollisten piirien verkostoa, eräänlaista valtiota valtiossa.

Trumpille ja hänen liittolaisilleen syvä valtio merkitsee (siirryt toiseen palveluun) Obaman hallinnosta periytyneitä virkamiehiä, jotka yrittävät estää Trumpin politiikan toteutumisen. Näin asian ainakin selitti (siirryt toiseen palveluun) Valkoisen talon lehdistösihteeri Sean Spicer maaliskuussa 2017.

Puhumalla syvästä valtiosta Trump myös ruokkii häntä kannattavaa Qanon-salaliittoteoriaa.

Toisaalta Yhdysvalloissa poliitikkojen, asevoimien ja aseteollisuuden yhteen kietoutuneita etuja voi pitää eräänlaisena ”syvänä valtiona”. Presidentti Dwight Eisenhower varoitti jäähyväispuheessaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 1961 sotateollisen kompleksin kasvavasta vallasta.

Tätä syvää valtiota Trump on ruokkinut kasvattamalla merkittävästi asevoimien budjettia.

Tiivistä omakotiasutusta ilmakuvassa.
Esikaupunkialuetta Fresnossa Kaliforniassa.Rolf Schulten / imageBROKER / Shutterstock / AOP

Suburbs (esikaupunkien omakotitaloalueet)

Hyvinvoiva omakotilähiö on ollut amerikkalaisen unelman keskiössä, ja näissäkin vaaleissa käytiin ankaraa kamppailua lähiöiden äänistä. Donald Trump yritti vedota vauraiden valkoisten lähiöiden pelkoihin.

– Jos [Biden] koskaan pääsisi johtamaan tätä maata, ja he johtaisivat sitä kuten hän haluaa sitä johtaa, esikaupunkimme olisivat mennyttä, Trump sanoi (siirryt toiseen palveluun) presidenttiehdokkaiden ensimmäisessä vaaliväittelyssä syyskuun lopulla.

– Hän ei tuntisi esikaupunkia, ellei kääntyisi sinne vahingossa. Minut kasvatettiin esikaupungeissa. Tämä ei ole vuosi 1950. Koirapilliin puhaltaminen ja rasismi eivät enää toimi. Esikaupungit ovat pitkälti integroituneet, Biden vastasi.

Kampanjassaan Trump pyrki vetoamaan valkoisten pelkoihin voittaakseen taistelun esikaupungeista: hän uhkasi, että demokraattien valta toisi idyllisiin esikaupunkeihin matalan tulotason asutusta, asuntojen arvonlaskua ja nousevaa rikollisuutta.

Sata päivää ennen vaaleja Trump purki Obaman aikaisen säännöksen, jonka piti vahvistaa vuoden 1968 fair housing actia, siis asuinalueiden rotuerottelua vastustavaa lakia. Trump uskoi, että esikaupunkien kotirouvat äänestäisivät häntä.

Esikaupungissa sijaitseva omakotitaloalue hyvin hoidettuine nurmikoineen on jopa parodian tasolle viety kuva periyhdysvaltalaisesta elämäntavasta.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa puhuttiin valkoisten paosta (white flight), kun valkoinen väestö muutti kantakaupungeista esikaupunkien omakotialueille. Samaan aikaan etelästä muutti mustaa väestöä pohjoisen kaupunkeihin teollisuustyöpaikkojen perässä. Liittovaltion asutuspolitiikka tuki asuinalueiden eriyttämistä.

Esikaupungit ovat nykyisin paljon monimuotoisempia (siirryt toiseen palveluun) kuin ideologinen kuva omakotitaloalueesta antaa ymmärtää. Enemmistö mustista ja latinoista asuu esikaupungeissa, ja niihin asettuu myös enemmistö maahanmuuttajista.

Toisaalta Yhdysvaltain asuinalueet ovat edelleen varsin eriytyneitä. Mustat ja latinot asuvat usein eri esikaupungeissa kuin valkoinen keskiluokka.

Trumpin peliliikkeet eivät nyt toimineet: Biden onnistui vahvistamaan asemiaan (siirryt toiseen palveluun) esikaupungeissa, myös republikaaneihin kallellaan olevilla alueilla.

Kaksi nuorta mustaa miestä seisoo rapistuneen näköisellä kadulla. Toinen näyttää hymyillen nyrkkiään, toinen nauraa. Kadun varteen on parkkeerattu leveitä 70-luvun autoja.
Kaksi nuorta miestä Chicagon South Siden alueella vuonna 1973. Kun South Sideen muutti mustaa väestöä, alueen valkoinen väestö muutti esikaupunkeihin ja lähiöihin.Everett Collection / AOP

Inner cities (Sisäkaupunkialueet)

Termillä inner cities viitataan rikollisuudesta kärsiviin mustien ja latinojen asuinalueisiin suurkaupungeissa. Trump maalaa kuvaa rikollisuuden ja kaaoksen pesäkkeistä, vaikka väkivaltarikostilastot ovat laskeneet 1990-luvulta.

– Kukaan ei ole maksanut korkeampaa hintaa äärivasemmiston tuhoavasta agendasta kuin sisäkaupunkialueidemme asukkaat, Donald Trump sanoi (siirryt toiseen palveluun) joukkokokouksessa Cincinnatissa elokuussa 2019. Hän arveli (siirryt toiseen palveluun), että Baltimoren rikostilasto on pahempi kuin Afganistanissa.

Trumpille inner cities merkitsee mustien ja latinoiden köyhiä ja rikollisuuden riivaamia asuinalueita. Puhumalla demokraattijohtoisten kaupunkien anarkiasta Trump ja monet muut republikaanit (siirryt toiseen palveluun) ovat lietsoneet pelkoa kannattajakuntaansa esikaupungeissa ja maaseutualueilla.

Käsite inner cities oli sosiologien ja kaupunkitieteilijöiden suosiossa 1960- ja 70-luvuilla.

Kun valkoinen väestö muutti esikaupunkien omakotitaloalueille, mustien asuttamat hyljeksityt kantakaupungin asuinalueet köyhtyivät. Ne jäivät usein kiinteistökeinottelun uhreiksi.

Aikoinaan alueista käytettiin myös termiä ghetto. Nämä olivat myös usein rotumellakoiden näyttämöitä. Elokuvateollisuus vahvisti 1970-80-luvuilla mielikuvaa kaupungeista rikollisuuden ja kurjuuden pesinä.

Trumpin puheet heijastelevat tuota 70-luvun mielikuvaa. Vaikka henkirikosten määrä suurissa kaupungeissa on noussut tänä vuonna (siirryt toiseen palveluun), väkivaltarikollisuus on yleisesti ottaen laskenut tasaisesti 1990-luvulta alkaen.

Tänä päivänä suuri osa vähemmistöistä asuu jo esikaupunki- ja lähiöalueilla.

Nyt monissa suurkaupungeissa jyllää gentrifikaatio (siirryt toiseen palveluun): kun rouheiksi koetut asuinalueet muuttuvat trendikkäiksi, asumiskustannukset nousevat ja vähävaraiset asukkaat joutuvat hakeutumaan lähiöihin.

Neljä kongressiedustajaa seisoo Yhdysvaltain lipun ja edustajainhuoneen lipun edustalla. Alexandria Ocasio Cortez puhuu juuti mikrofoneihin.
Donald Trump tviittasi heinäkuussa 2019, että yhteisnimellä "the Squad" tunnetut demokraattien vasemmistosiiven kongressiedustajat voisivat palata rikoksen saastuttamiin synnyinmaihinsa, jos meno Yhdysvalloissa ei kelpaa. Rashida Tlaib, Ilhan Omar, Alexandria Ocasio-Cortez ja Ayanna Pressley vastasivat Trumpin tviittiin. Heistä vain Omar on syntynyt Yhdysvaltain ulkopuolella, Somaliassa. Jim Lo Scalzo / EPA

Radical Left (Radikaali vasemmisto)

Kommunisminvastaisuudella on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Trump nojasi niihin pyrkiessään maalaamaan kuvaa Bidenista radikaalin vasemmiston sätkynukkena.

– Me olemme nyt voittamassa radikaalin vasemmiston, marxilaiset, anarkistit, agitaattorit, ryöstelijät ja ihmiset, joilla monissa tapauksissa ei ole mitään käsitystä mitä he ovat tekemässä, Donald Trump sanoi puheessaan (siirryt toiseen palveluun) Mount Rushmorella Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta.

Yhdysvaltoihin ei ole päässyt juurtumaan sosialismin perinteestä nousevaa työväenpuoluetta. Maassa on pitkä antikommunismin perinne jo ensimmäisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta ja erityisesti kylmän sodan kaudelta.

Niinpä Donald Trump nojasi pitkään perinteeseen, kun hän yritti maalata kuvaa Joe Bidenista radikaalin vasemmiston sätkynukkena.

Trump veti yhtäläisyysmerkit Bidenista vasemman laidan demokraattiseen Bernie Sandersiin, Sandersista Antifaan, anarkisteihin ja kommunisteihin. Sanders on kutsunut itseään demokraattiseksi sosialistiksi, mikä vastaa suunnilleen eurooppalaista sosiaalidemokraattia.

Samalla Trump löi kiilaa demokraattipuolueen keskilinjaa edustavan Bidenin ja Sandersia kannattavan vasemmistosiiven väliin, kun Biden joutui toistuvasti vakuuttelemaan, ettei kannata Sandersin politiikkaa. Vaalien jälkeen valtavirran demokraatit syyttivätkin odotettua heikommasta tuloksesta (siirryt toiseen palveluun) vasemmistosiipeä.

Trumpin retoriikka puri tiettävästi ainakin Floridan kuubalaistaustaiseen väestöön, jolle mikä tahansa sosialismiin viittaava kytkeytyy Castrojen hallintoon Kuubassa. Trump voitti Floridassa osavaltion valitsijat puolelleen selvin luvuin.

Mutta sukupolvikokemukset vaikuttavat.

Opintovelkojen ja epävarman tulevaisuuden kanssa elävien nuorten aikuisten parissa sosialismi ei ole entisenlainen mörkö. Vuonna 2019 tehdyssä mielipidekyselyssä (siirryt toiseen palveluun) peräti 70 prosenttia millenniaaleista sanoi voivansa äänestää sosialistia. Samaan aikaan kapitalismin suosio on laskenut kyselyissä (siirryt toiseen palveluun).

Mustavalkoisessa valokuvassa väkijoukko hajaantuu kadulla. Taustalla näkyy barrikadi.
Antifasistit rakensivat barrikadeja estääkseen brittifasistien marssin halki Lontoon East Endin, siis alueen, jossa asui suuri juutalaisväestö. Antifasisteille Cable Streetin taisteluna muistettu yhteenotto vuonna 1936 oli merkittävä voitto fasisteja vastaan. Historia / Shutterstock / AOP

Antifa

Löyhä äärivasemmistolainen ryhmittymä, joka hakeutuu yhteenottoihin äärioikeistolaisten kanssa. Presidentti Donald Trump on käyttänyt Antifaa lyömäaseena demokraatteja vastaan.

- Viime päivinä ammattimaiset anarkistit, väkivaltaiset väkijoukot, tuhopolttajat, ryöstelijät, rikolliset, mellakoitsijat ja muut ovat ottaneen kansakunnan otteeseensa, presidentti Donald Trump sanoi kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun).

Trump nosti erityisesti Antifan tikunnokkaan, kun hän pyrki esittämään rasisminvastaiset Black Lives Matter -protestit äärivasemmiston väkivaltaisena liikehdintänä.

Viranomaiset ovat korostaneet, että Trumpin puheet ovat liioittelua. Esimerkiksi liittovaltion poliisin FBI:n päällikkö on sanonut, että Antifa ei ole järjestäytynyt ryhmä tai organisaatio, vaan hajanaisempi liike tai ideologia.

Uutistoimisto AP kävi puolestaan läpi tuhansia sivuja (siirryt toiseen palveluun) protesteissa pidätettyjen oikeudenkäyntiasiakirjoja mutta löysi vain harvoja viitteitä järjestäytyneisiin äärivasemmistolaisiin ryhmiin.

Antifan jäsen ja Proud Boysin jäsen keskustelevat kiivaasti. Antifan miehellä on musta hihaton paita, kaulassa narussa pilli, päässä lippalakki ja mustat lasit. Proud Boysien miehellä on mustat lasit ja t-paita, jossa on järjestön nimi ja bulldogin kuva.
Äärivasemmistolaisen Antifan ja äärioikeistolaisen Proud Boys -järjestön jäsenet kiistelivät äärioikeiston joukkokokouksen aikana Washingtonissa 6. kesäkuuta.Shawn Thew / EPA

Antifan juuret löytyvät Euroopasta. Nimi Antifa tarkoittaa antifasistia.

Nykymuodossaan liikehdintä alkoi Saksassa ja Britanniassa 1970- ja 80-luvuilla vastavoimana skinhead-uusnatseille. Se oli osa punk-henkistä anarkistista alakulttuuria. Yhdysvaltoihin liike levisi 80-luvun lopulla.

Liikettä inspiroivat 1930-luvun katukamppailut fasisteja vastaan esimerkiksi Weimarin Saksassa ja Britanniassa.

Antifa-aktivistit katsovat, että fasistien nousu voidaan estää, jos heidän julkisille esiintymisilleen pannaan ajoissa piste, tarvittaessa jopa väkivalloin.

Ryhmä vastustaa siis uusnatseja, uusfasisteja, valkoisen ylivallan kannattajia ja rasisteja, nykyisin myös alt-right-ryhmiä.

Antifaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan suurin osa toiminnasta on väkivallatonta.

Kriitikoiden mielestä Antifa tulee toimillaan antaneeksi äärioikeistolaisille ryhmille sellaista julkisuutta, jota ne haluavatkin: yhteenotot luovat mielikuvaa kaaoksesta, jonka suitsimiseksi tarvitaan vahvaa johtajaa – kuten Trumpia.

Ku Klux Klanin kaapuihin pukeutuneet miehet marssivat pitkin katua. Taustalla näkyy kongressin rakennus Capitol Hillillä.
Ku Klux Klan marssi Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa vuonna 1926.Everett Collection / AOP

White Supremacy (Valkoinen ylivalta)

Yhdysvaltain politiikkaa varjostaa orjuuden ja intiaanien kansanmurhan varjo. Donald Trumpilla on ollut suuria vaikeuksia tuomita selväsanaisesti valkoisen ylivallan kannattajia.

– Proud Boys, vetäytykää ja olkaa valmiudessa. Mutta minä sanon teille: jonkun pitää tehdä jotain Antifalle ja vasemmistolle, koska tämä ei ole oikeiston ongelma, Donald Trump sanoi (siirryt toiseen palveluun) vaaliväittelyssä syyskuussa, kun moderaattori Chris Wallace kysyi, tuomitseeko hän valkoisen ylivallan kannattajat.

Seuraavana päivänä Trump kertoi, ettei tiedä, keitä Proud Boysit ovat.

Yhdysvaltain kotimaanturvallisuuden viraston DHS:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) valkoisen ylivallan kannattajat ovat suurin kotimaisen terrorismin uhka.

Yhdysvaltain historiassa valkoisen rodun herruuden ajamisella on pitkät ja synkät juuret.

Orjien vapauttamisen jälkeen etelävaltioiden valkoiset alkoivat palauttaa valkoista ylivaltaa Ku Klux Klanin terrorin avulla 1860-luvun lopulla. Keskeinen keino olivat lynkkaukset, jotka jatkuivat aina 1950-luvulle. Tuolloin Ku Klux Klan aktivoitui uudelleen mustien kansalaisoikeusliikettä vastaan.

Sittemmin valkoisen ylivallan kannattajat menivät maan alle ja jakautuivat kymmeniin pienempiin ryhmittymiin.

Viime vuonna kotimainen terrorismi vaati Yhdysvalloissa eniten uhreja (siirryt toiseen palveluun) sitten Oklahoman pommituksen 1995. Suuri enemmistö veritöistä oli valkoisen ylivallan kannattajien työtä: 45 kuolonuhrista 39 kuoli heidän hyökkäyksissään.

Joukko miehiä erilaisissa vihreissä maastoasuissa seisoo aukiolla aseiden kanssa.
Michiganin militian jäseniä vuonna 1995. Shutterstock / Rex Features / All Over Press

Militia (miliisi eli kansalaiskaarti)

Valtiovaltaan epäilevästi suhtautuvat puolisotilaalliset ryhmät ovat yhdysvaltalainen erikoisuus. Aseelliset ryhmittymät katsovat toimivansa perustuslain mukaisesti ja suojelevansa perinteisiä vapauksia valtiovallan kuristusotteelta.

– Kehotan kannattajiani menemään vaalipaikoille ja seuraamaan hyvin tarkasti, Donald Trump sanoi vaaliväittelyssä 30. syyskuuta.

Yhdysvaltain militioita seuraavat asiantuntijat ilmaisivat huolenaan (siirryt toiseen palveluun), että Trumpin kutsuun vastaisivat häntä kannattavat puolisotilaalliset ryhmittymät. Poliittista väkivaltaa monitoroiva järjestö ACLED varoitti raportissaan (siirryt toiseen palveluun) väkivallan mahdollisuudesta vaalien aikana ja niiden jälkeen.

Esimerkiksi entisiä poliiseja ja sotaveteraaneja värväävä Oath Keepers ja valkoista ylivaltaa kannattava Patriot Front kehottivat jäseniään varautumaan sotaan mellakoivia vasemmistolaisia vastaan.

Vaalipäivänä ei puhjennut asiantuntijoiden pelkäämiä väkivaltaisuuksia, mutta kiista vaalituloksesta voi edelleen lietsoa (siirryt toiseen palveluun) militioiden aktiivisuutta.

Militioiden jäseniä on osallistunut koronarajoitusten vastaisiin mielenosoituksiin ja lähtenyt aseiden kanssa kaduille "järjestystä turvaamaan" Black Lives Matter -mielenosoitusten aikana.

Militia-liike saa innoituksensa Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aikaisista kansalaiskaarteista. Nykyinen liikehdintä kehkeytyi 90-luvulla.

Militiat katsovat olevansa viimeinen puolustuslinja tyrannimaista liittovaltiota vastaan. Erityinen pelko liikkeen kannattajilla on, että liittovaltio puuttuu perustuslain toisen lisäyksen suomaan aseenkanto-oikeuteen. Osa militioista elättelee salaliittoteorioita vapautta uhkaavasta maailmanhallituksesta.

Monet ryhmistä ovat melko pieniä, jäseniä saattaa olla vain kymmenkunta.

FBI:n lokakuussa paljastama Michiganin kuvernöörin sieppaushanke kuvastaa osavaltion asemaa nykyisen militia-liikehdinnän keskiössä. Yksi suurimmista ja tunnetuimmista ryhmistä on ollut juuri Michiganin militia.

Yhdysvaltain ensimmäisen mustan presidentin Barack Obaman vaalivoiton jälkeen militioiden määrä nousi 42:sta 127:ään yhdessä vuodessa, ääriliikkeitä seuraava Southern Poverty Law Center raportoi (siirryt toiseen palveluun).

Mustavalkokuvassa perhe katsoo televisiota. Äiti vauva sylissään ja kaksi tytärtä istuu sohvalla, koira makaa lattialla ja perheenisä säätää televisiovastaanotinta.
Yhdysvaltalaisen keskiluokan elämää vuonna 1955.Granger / Shutterstock / AOP

Middle Class (Keskiluokka)

Ihmisryhmä, johon sekä demokraatti- että republikaanipuolueet vetoavat. Laajan keskiluokan katsotaan olevan yhdysvaltalaisen elämäntavan ytimessä, mutta sen asema on taloudellisesti heikentynyt.

– Tätä maata eivät rakentaneet Wall Streetin pankkiirit ja pääjohtajat ja vipurahastojen hoitajat. Sen rakensitte te, suuri amerikkalainen keskiluokka, Joe Biden sanoi (siirryt toiseen palveluun) presidentinvaalikampanjansa alkumetreillä vuonna 2019.

Lähes 70 prosenttia yhdysvaltalaisista laskee itsensä keskiluokkaan, joten ei ole yllättävää, että kaikki puolueet ilmoittautuvat keskiluokan pelastajiksi. Pew-tutkimuskeskus on laskenut, että tulojen perusteella jaoteltuna keskiluokkaa olisi vain 52 prosenttia väestöstä.

Bidenille keskiluokan yläraja näyttää menevän 400 000 dollarin vuosituloissa – sen yli menevien tulojen verotusta hän on valmis kiristämään (siirryt toiseen palveluun). Poliittisessa puheessa Yhdysvaltain keskiluokkaan lasketaan helposti myös työväenluokka.

Kylmän sodan aikana luotiin kuva Yhdysvaltain vahvasta keskiluokasta suojamuurina sosialismin uhkaa vastaan. Melkein yhtä kauan on puhuttu keskiluokan ahdingosta. Sen suhteellinen asema alkoi heikentyä jo 1970-luvulla.

Yhdysvaltain keskiluokan osuus väestöstä kutistuu ja sen tulot kasvavat hitaammin kuin ylemmissä tuloluokissa, Pew-tutkimuskeskus kertoi tammikuussa (siirryt toiseen palveluun).

Kun republikaanit kosiskelevat keskiluokkaa, he tarjoavat veronalennuksia. Demokraateille keskiluokan kosiskelu taas on usein tarkoittanut sitä, että puolueen ei kannata tehdä liian vasemmistolaista politiikkaa.

Mustavalkokuva. Suuri joukko työläisiä purkautuu tehtaan ovista laajalle pihalle.
Töistä lähteviä työläisiä Fordin tehtaan pihalla Dearbornessa Michiganissa. Ewing Gallowa / Uig / Shutterstock / AOP

Working Class (Työväenluokka)

Vuoden 2016 vaaleissa Trumpin voiton sinetöi valkoisen työväenluokan kannatus. Nyt molemmat ehdokkaat yrittävät vedota tähän äänestäjäryhmään. Yhdysvaltain politiikassa työväenluokkaiset poliitikot ovat harvinaisuus.

– En pyytele anteeksi. Olen liiton mies. Piste, Joe Biden sanoi ammattiliittojen jäsenille (siirryt toiseen palveluun) Pittsburghissa aloittaessaan kampanjansa huhtikuussa 2019.

Trump vetosi ensimmäisessä vaalikampanjassaan työväenluokkaisiin äänestäjiin vastustamalla työpaikkoja ulkomaille vieviä vapaakauppasopimuksia. Vuoden 2016 vaalien jälkeen tulkittiin, että juuri valkoisen työväenluokan äänien siirtymä Trumpille sinetöi hänen vaalivoittonsa.

Tutkijat Nicholas Carnes ja Noam Lupu ovat riitauttaneet väitteen (siirryt toiseen palveluun): vuonna 2016 vain 31 prosenttia Trumpin kannattajista oli valkoista työväenluokkaa, eikä se ole poikkeuksellista. Se on aivan samaa luokkaa kuin republikaanien ehdokkaalla Mitt Romneyllä edellisvaaleissa.

Pitkällä aikavälillä valkoisen työväenluokan äänestäjät ovat siirtyneet kohti republikaaneja. Näissä vaaleissa Joe Biden näyttää aavistuksen verran voittaneen takaisin valkoiseen työväenluokkaan laskettuja äänestäjiä.

Toisaalta jos tarkastellaan työväenluokkaa kokonaisuutena, mustien ja latinojen kannatus on vielä kääntänyt työväenluokan kannatuksen demokraattien hyväksi.

Nyt Trump toisaalta näyttää menestyneen odotettua paremmin (siirryt toiseen palveluun) työväenluokkaisten latinoäänestäjien keskuudessa. Se vei osaltaan Bidenilta voitonmahdollisuudet Texasissa.

Missourin senaattori Josh Hawley kiirehti ilmoittamaan, että republikaanien tulevaisuus on olla työväenluokan puolue.

Poliitikkojen maailmankuvassa (siirryt toiseen palveluun) työväenluokkaa edustavat edelleen perinteiset työläisammatit kuten tehdastyöläiset, kaivostyöläiset ja rekkakuskit.

Palvelualan työläiset jäävät vähemmälle huomiolle, vaikka monet uusista työn ja pääoman välisistä kamppailuista käydään nykyään toisaalla, esimerkiksi Amazonin varastotyöläisten tai Uber-kuskien työehdoista.

Työväenluokkaan voidaan laskea puolet kansasta, mutta kongressissa taustaltaan työväenluokkaisia edustajia ei koskaan ole ollut enempää kuin kaksi prosenttia edustajista (siirryt toiseen palveluun). Useimmat johtavat poliitikot ovat miljonäärejä.

Lue myös:

Päivittyvä seuranta USA:n vaalien jälkipelistä

Analyysi: Miksi 10 miljoonaa amerikkalaista on yhtäkkiä kiinnostunut Qanonista? Kun median huomio keskittyy villeihin salaliittoteorioihin, se voi jättää tilaa vaarallisemmille valheille

George Floydin kuolinkaupunki on hengenvaarallinen monelle mustalle – Minneapolisin kadut tunteva Queen haluaa estää uudet kuolemat, ja yksi ratkaisu löytyy asumisesta

Kuuntele myös:

Maailmanpolitiikan arkipäivää: USA:n jännitysvaalien ratkaisijat 7.11.

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Kansankiihottajan aika - Mihin Trumpin retoriikka perustuu? 17.10.

Tilaa tärkeimmät uutiset USA:n vaaleista 2020
Lue seuraavaksi