1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaisten uskollisuus kirjastoja kohtaan on kestänyt jopa koronan, ja sitä ihmetellään Isossa-Britanniassa saakka – kesän jälkeen kelpasi dystopia ja fantasia

Suurten pääkirjastojen sijaan kirjanhimoiset käyvät pienemmissä lähikirjastoissa.

kirjastot
Pino kirjastokirjoja.
Eskapismia korona-aikaan? Kyllä kiitos.Jaana Polamo / Yle

Vuosi 2020 tulee näyttämään merkilliseltä – myös kirjastojen tilastoissa. Kevään koronasulku lohkaisi ison viipaleen lainanumeroista ja kävijämääristä.

Nyt kirjastot ovat jo toipumaan päin. Itse asiassa suomalainen kirjastoverkko on toipunut kävijämäärien laskusta sangen hyvin.

– Saimme viestiä asiakastueltamme Isosta-Britanniasta. He olivat siellä vähän ihmeissään. Vaikka lukemat ovat laskeneet, Suomessa ne ovat kuitenkin hyvällä tasolla. Isossa-Britanniassa lasku on ollut todella dramaattinen, toteaa Keski-kirjastojen verkkopalveluassistentti Viljami Marjomäki.

Marjomäki aprikoi, että suomalaiset kirjastoasiakkaat ovat kaikesta huolimatta uskollisia ja aktiivisia kirjaston käyttäjiä.

Syksyn monenkirjavat rajoitteet näkyvät silti asiakas- ja lainamäärissä. Kysyimme tilannetta kirjastoista Helsingistä Rovaniemelle; tarkkaan ottaen pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, Pirkanmaan Piki-kirjastoista, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastokimpasta, Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoista, Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastoista, Etelä- ja Pohjois-Savon Lumme-kirjastokimpasta, Keski-Suomen alueen Keski-kirjastoista ja Lahden kaupunginkirjastosta.

Ei liene yllätys, että käytännössä kaikilla alueilla koko vuoden lainamäärät ovat romahtaneet pitkälti kevään takia. Sen sijaan kesästä lähtien ja syyskuukausien aikana luvut ovat osoittaneet elpymisen merkkejä.

Kirjoja tarjolla lainattavaksi kirjastossa.
Pääkirjastoissa asiakaskato voi tuntua kovemmin kuin lähikirjastoissa. Kuvassa on Jyväskylän pääkirjasto.Jaana Polamo / Yle

Vaikka isoissa pääkirjastoissa lainamäärät ovat edelleen painuksissa edellisvuoden normaalitilaan verrattuna, lähikirjastot näyttäisivät porskuttavan.

Esimerkiksi Lumme-alueen lähikirjastoissa lainaukset ovat kääntyneet plussan puolelle edellisvuoteen nähden. Virtasalmen lähikirjastossa kasvu on suorastaan rakettimaisessa nousussa, ja lainoja tehdään melkein puolet vuoden 2019 syksyä enemmän.

Samaa on nähtävissä Keski-kirjastojen alueella. Verkkopalveluassistentti Viljami Marjomäki kertoo, että Jyväskylän pääkirjastossa on lainattu syksyn mittaan noin 10 000 lainaa vähemmän kuin viime vuonna, mutta lähikirjastoissa tilanne on eri.

Muun muassa Kortepohjassa lainamäärät ovat nyt edellisvuosien tasolla, Palokassa ja Säynätsalossa taas on lainattu tavanomaista ahkerammin.

Koska pääkirjasto on iso, lainamäärän heilahdukset näkyvät eri tavalla kuin pienissä kirjastoissa. Lähikirjastot ovat myös avanneet omatoimiaikoja, jolloin kirjastossa käymisen ajankohdan voi valita itse. Sekin on voinut kasvattaa niiden suosiota.

– Voi tietysti olla, että yleisö karttaa kokoontumisia isoihin tiloihin. Lähikirjastossa on helpompi asioida, Marjomäki toteaa.

Viljami Marjomäki etsii kirjastokirjaa.
Viljami Marjomäki on havainnut, että tapahtumien loppuminen on vienyt osan kirjastoasiakkaista.Jaana Polamo / Yle

Korona-aika houkutteli fantasian ja dystopian pariin

Valtakunnallisen kirjastot.fi-verkkopalvelutoimituksen viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala tiivistää sähköpostitse tilannetta: asiakkaat varaavat ja uusivat verkossa aikaisempaa enemmän, mutta paikalle tullaan vähemmän kuin ennen koronaa.

Kirjastoissa oleskelu on myös selvästi vähentynyt.

Jyväskylän kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Hanna Martikainen kertoo, että laskelmien perusteella asiakkaita ei käy pääkirjastolla aikaisempaan tahtiin, mutta kävijät lainaavat kerralla roppakaupalla enemmän aineistoa.

– Lainamäärä per kävijä on kyllä selkeästi korkeammalla tasolla kuin viime vuonna, Martikainen toteaa.

Lisäksi pääkirjaston näyttelytilat, joissa voidaan esitellä vaikkapa taidetta, ovat henkilökunnan havaintojen mukaan olleet ahkerasti varattuina.

– Voi olla, että kun ihmiset ovat korona-aikaan harrastaneet kotona, tuloksia halutaan myös esille kirjastoon.

Hanna Martikainen.
Hanna Martikainen toteaa, että kirjastojen suosio poikkeuksellisena aikana kertoo suomalaisten olevan edelleen kirjastokansaa.Jaana Polamo / Yle

E-aineistojen, kuten sähköisten kirjojen ja lehtien kulutus on noussut hurjaan kasvuun, ja kasvu on osittain myös jatkunut.

Martikainen kertoo, että korona-aikana e-kirjojen ja -lehtien käyttö on jopa tuplaantunut Keski-kirjastojen alueella. Havaintoja e-aineiston suosion kasvusta kerrottin myös esimerkiksi Lumme-kirjastojen, Helmet-kirjastojen, Itä-Suomen kirjastokimpan ja Pohjanmaan kirjastojen alueilta. Vaikka fyysisiä kirjoja saa taas käsiinsä, Martikainen ei näe, että e-aineiston suosio olisi juuri laskemassa.

Martikainen uskookin, etteivät korona-ajan tuoma lovi kirjastojen käytössä tule vaikuttamaan esimerkiksi kirjastojen rahoitukseen ensi vuonna.

Mutta mitä suomalaiset sitten veivät koteihinsa kirjastoista koronan moukaroitua yhteiskuntaa? Verkkopalveluassistentti Viljami Marjomäki teki oman havaintonsa:

– Dystopia- ja fantasialukemiston suosio nousi sulkujen päätteeksi kesäkuussa, kun ihmiset pääsivät taas kirjastoon, hän toteaa.

Jonkinlaista eskapismin tarvetta on siis ollut havaittavissa?

– Nähtävästi.

23.11. korjattu kirjaston nimi. Jutussa puhuttiin aiemmin Virransalmen kirjastosta, kun kyseessä on Virtasalmen kirjasto.

Lue seuraavaksi