1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallinto-oikeus ei tutki opiskelijoiden valitusta ylioppilaskunnan jäsenyydestä – Oikeusoppineet: "Pakkojäsenyydestä tuli juuri perustuslain vastainen"

Valituksen tehneet Turun yliopiston opiskelijat pohtivat asian viemistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

ylioppilaskunnat
Vappu 2019
Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä pidetään yhdistymisvapauden vastaisena. Kiistojen odotetaan kärjistyvän alkuvuonna, kun opiskelijoiden terveydenhuolto siirtyy Kelan vastuulle. Kuvituskuva. Laura Railamaa / Yle

Hallinto-oikeus päätti eilen, etteivät Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijat Sami-Petteri Seppä ja Ville Laakso voi erota ylioppilaskunnasta. Lisäksi se päätti olla tutkimatta valitusta, jonka opiskelijat tekivät ylioppilaskunnan hallituksen päätöksestä.

Ylen haastattelemien oikeustieteilijöiden mukaan hallinto-oikeuden päätös on perustuslain kannalta ongelmallinen. He arvelevat, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyys saattaa tulla tiensä päähän alkuvuonna.

Mistä kiistassa on kyse?

Yliopistolain mukaan jokaisen yliopisto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Samaan aikaan perustuslaki kuitenkin takaa sekä positiivisen että negatiivisen yhdistymisvapauden, eli oikeuden kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen.

Kaksi vuotta sitten Seppä ja Laakso pyysivät eroa Turun ylioppilaskunnasta (siirryt toiseen palveluun) ja toivoivat jäsenmaksunsa palauttamista. Turun ylioppilaskunnan hallitus hylkäsi pyynnöt.

Ylioppilaskuntien vuosimaksut ovat yleensä noin 100 euroa. Ylioppilaskuntien tehtävä on ennen kaikkea edistää opiskelijoiden etua, mutta lisäksi niistä osa esimerkiksi tekee poliittisia kannanottoja.

Seuraavaksi opiskelijat kääntyivät hallinto-oikeuden puoleen. He halusivat sekä valittaa ylioppilaskunnan hallituksen päätöksestä että saada ratkaisun erimielisyyteen, joka liittyi heidän eroamiseensa ja jäsenmaksujen palauttamiseen.

"Tämä kertoo meidän hallinnon oikeussuojaan liittyvistä puutteista"

Ensinnäkin hallinto-oikeus päätti jättää tutkimatta Sepän ja Laakson valituksen Turun ylioppilaskunnan hallituksen hylkäyspäätöksestä.

Hallintotieteiden tutkijatohtori Matti Muukkonen kuvaa päätöstä epäjohdonmukaiseksi.

– Pakkojäsenyydessä on kyse negatiivisen yhdistymisvapauden rajoittamisesta. Perusoikeuksia voidaan rajoittaa tällä tavalla vain silloin, kun oikeusturvakeinot ovat kunnossa.

Muukkosen mukaan oikeusturva ei ole taattu, jos päätöksistä ei voi valittaa.

– Pakkojäsenyydestä tuli juuri perustuslain vastainen.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen on samoilla linjoilla.

– Se, että tästä ei saada otetta, kertoo meidän hallinnon oikeussuojaan liittyvistä puutteista.

Sami-Petteri Seppä kertoi Ylelle tiistai-iltana, että on hyvin mahdollista, että he valittavat asiasta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

“Vuoden alussa poistuu viimeinen hyväksyttävä peruste pakkojäsenyydelle”

Lisäksi hallinto-oikeus hylkäsi Sepän ja Laakson erovaatimukset. Sen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on hyväksyttävää niiden “erityisten tehtävien” vuoksi.

Rautiaisen mukaan tärkein syy on, että tähän saakka yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto on sidottu ylioppilaskuntaan. Vuoden alussa tilanne kuitenkin muuttuu, kun terveydenhuolto siirtyy Kelan vastuulle (siirryt toiseen palveluun).

– Vuoden alussa siis poistuu viimeinen hyväksyttävä peruste, jolla pakkojäsenyys on oikeutettu, Muukkonen summaa.

Uudistuksen suunnittelun yhteydessä perustuslakivaliokunta pyysi valtioneuvostoa selvittämään mahdollisia lakimuutoksia ja pakkojäsenyyden lakkauttamisen tarvetta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin perusti vasta kesällä asiaa selvittävän työryhmän. (siirryt toiseen palveluun)

– Työryhmän asettaminen on ollut hidasta ja se on työskennellyt kaikessa hiljaisuudessa, Rautiainen toteaa.

"Hallinto-oikeus aiheutti aikamoisen sotkun"

Muukkonen uskoo, että alkuvuonna moni seuraa Sepän ja Laakson esimerkkiä ja lähettää ylioppilaskuntaan eroanomuksen. Tästä voi kuitenkin seurata sotku, sillä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ylioppilaskunnat voivat ratkaista niitä omilla tavoillaan.

– Joku voi hylätä, joku jättää tutkimatta, ja joku myös todeta itsenäisesti, että myöntää eron. Sen jälkeen näistä päätöksistä voi valittaa enää korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näin ollen voimaan voi jäädä eri tuomioistuinten erilaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea, Muukkonen toteaa.

– Hallinto-oikeus aiheutti aikamoisen sotkun, eikä kukaan tiedä, mikä lopputulos tulee olemaan.

"Pakkojäsenyyden päättyminen romahduttaisi jäsenmäärät ja heikentäisi palveluja"

Toinen kysymys on tietysti se, onko itse pakkojäsenyys ensi vuonna joka tapauksessa lakkautettava. Muukkosen mukaan opiskelijaterveydenhuollon uudistamisen jälkeen ristiriita perustuslain kanssa on ilmeisempi.

Pakkojäsenyyden päättyminen muuttaisi Rautiaisen mukaan ylioppilaskuntien luonnetta lähemmäs ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia.

– Se romahduttaisi jäsenmäärät, pakottaisi laskemaan maksuja, heikentäisi palveluja ja vaikuttaisi ylioppilaskuntien legitimiteettiin kaikkien opiskelijoiden edustajana, Rautiainen summaa.

Korjaus 4.11. kello 8:44: Juttuun korjattu tieto, että Sami-Petteri Seppä ja Ville Laakso tekivät molemmat valituksen ja saivat hallinto-oikeudelta saman päätöksen.

Aiheesta voi keskustella 5. marraskuuta kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Uuden yliopisto-opiskelijan on pakko kuulua ylioppilaskuntaan, vaikka ei haluaisi – Ville Laakso, 29, teki valituksen: "Perusoikeuksien loukkaus"

Oulun yliopiston opiskelijat haluavat kumota lain, joka rokottaa opiskelijan kukkaroa yli sadan euron verran vuodessa

Lue seuraavaksi